Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17 1 2005
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 12

Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005 PowerPoint PPT Presentation


  • 51 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005. Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta [email protected] Ilmastonmuutoksen kustannukset. Torjumisen kustannukset. Uuden, saasteettoman tuotannon tarve 2010-2090.

Download Presentation

Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005

Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta

[email protected]


Ilmastonmuutoksen kustannukset


Torjumisen kustannukset


Uuden, saasteettomantuotannon tarve 2010-2090

  • Euroopan parlamentti on hyväksynyt teollisuusmaiden tavoitteeksi vähentää ilmastopäästöjä 30 % v. 2030 mennessä ja 70 % v. 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta.

  • Pitkän aikavälin globaali vähennystavoite on 75-95 % vuoden 1990 tasosta, mikä tarkoittaa Suomessa n. 96-98 % vähennyksiä.

  • Nykyisen kaltainen, fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuva tuotantorakenne ei siis voi olla hyvinvoinnin perusta tulevaisuudessa.

  • Ilmastohaaste voidaankin esittää uuden, lähes saasteettoman liiketoiminnan luomisen tarpeena halutun elintason säilyttämiseksi.


Uuden, saasteettomantuotannon tarve 2010-2090


Uuden, saasteettomantuotannon tarve 2010-2090

  • Kuvio osoittaa, että päästöintensiteetin pienentäminen nykyisessä tuotannossa ei riitä elintason säilyttämiseksi, vaan tarvitaan talouden perinpohjainen rakennemuutos.

  • Teollisuuden monesti markkinoimat, päästöihin per tuotettu yksikkö perustuvat intensiteettitavoitteet eivät ohjaa tuotantorakenteen tai kulutustottumusten muuttamiseen, vaan ainoastaan kapeisiin teknologisiin toimiin.


Suomalaisten elintavat ovatmuuta Eurooppaakin haitallisemmat

  • Asuinpinta-ala/hlö on suuri

  • Julkisen liikenteen käyttö kaupungeissa on vähäistä

  • Kulutus henkeä kohti on runsasta sekä energia- ja materiaali-intensiivistä

  • Yhdyskuntarakenne on hajanainen

  • Päästöjä voidaan siis vähentää roimasti


Mitä pikemmin, sen parempi

  • Voidaan ajatella, että on tietty maksimimäärä kasvihuonekaasuja, jonka ihmiskunta voi turvallisesti päästää ilmakehään. Tätä sanotaan hiilibudjetiksi.

  • Hiilibudjetin voi jakaa ajallisesti eri tavoin. Mitä kauemmin päästövähennyksiä lykätään, sitä rajumpiin ja kalliimpiin leikkauksiin joudutaan.

  • Seuraavalla sivulla esitetään eri tapoja jakaa Euroopan parlamentin teollisuusmaiden tavoitteeksi asettama päästöbudjetti.

  • Päästöjen kasvu vuoteen 2030 asti tarkoittaisi, että myöhemmin päästöt pitäisi saada reilusti negatiivisiksi, so. kasvihuonekaasuja sitoa enemmän kuin niitä tuotetaan.


EP:n tavoitettavastaavat päästöpolut


Mitä EU voi tehdä ilmastopolitiikan eteen?

  • On todellinen kohtalonkysymys, mihin energiamuotoihin kehitysmaiden energiantuotannon kasvu jatkossa nojaa.

  • EU:n oma, määrätietoinen ilmasto- ja energiapolitiikka on paras tapa tukea uusiutuvien ja energiansäästön vallankumousta myös muualla.

  • On toivotonta yrittää saada kehitysmaita mukaan päästötalkoisiin, jos maailmassa ei ole yhtään teollisuusmaata, joka kantaisi vastuunsa ilmastosta.

  • EU:n rooli ilmastoteknologian tutkimuksen ja käyttöönoton rahoittajana sekä ilmastopolitiikan edelläkävijänä on korvaamaton kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.


Mitä EU voi tehdä ilmastopolitiikan eteen?

  • USA:n mukaansaamisessa edelläkävijyys on tärkeää, samoin teknologian ja poliittisten ratkaisujen kehittäminen.

  • Fossiilisten polttoaineiden julkisten tukien lopettaminen parantaa uusiutuvien kilpailukykyä aiheuttamatta menoja.

  • Kauppasanktiot ilmastopolitiikan vapaamatkustajia vastaan vähentävät ilmastopolitiikan vaikutuksia kilpailukykyyn.

  • Mitä suurempaa vastustusta päästövähennystavoitteet kohtaavat EU:n sisällä, sitä vähemmän neuvotteluvaraa on.


Ilmastokampanjavastaava Lauri [email protected]


  • Login