Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17 1 2005
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 12

Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005 PowerPoint PPT Presentation


  • 49 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005. Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta [email protected] Ilmastonmuutoksen kustannukset. Torjumisen kustannukset. Uuden, saasteettoman tuotannon tarve 2010-2090.

Download Presentation

Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17 1 2005

Kommenttipuheenvuoro hiiliseminaarissa 17.1.2005

Ilmastokampanjavastaava Lauri Myllyvirta

[email protected]


Ilmastonmuutoksen kustannukset

Ilmastonmuutoksen kustannukset


Torjumisen kustannukset

Torjumisen kustannukset


Uuden saasteettoman tuotannon tarve 2010 2090

Uuden, saasteettomantuotannon tarve 2010-2090

  • Euroopan parlamentti on hyväksynyt teollisuusmaiden tavoitteeksi vähentää ilmastopäästöjä 30 % v. 2030 mennessä ja 70 % v. 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta.

  • Pitkän aikavälin globaali vähennystavoite on 75-95 % vuoden 1990 tasosta, mikä tarkoittaa Suomessa n. 96-98 % vähennyksiä.

  • Nykyisen kaltainen, fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuva tuotantorakenne ei siis voi olla hyvinvoinnin perusta tulevaisuudessa.

  • Ilmastohaaste voidaankin esittää uuden, lähes saasteettoman liiketoiminnan luomisen tarpeena halutun elintason säilyttämiseksi.


Uuden saasteettoman tuotannon tarve 2010 20901

Uuden, saasteettomantuotannon tarve 2010-2090


Uuden saasteettoman tuotannon tarve 2010 20902

Uuden, saasteettomantuotannon tarve 2010-2090

  • Kuvio osoittaa, että päästöintensiteetin pienentäminen nykyisessä tuotannossa ei riitä elintason säilyttämiseksi, vaan tarvitaan talouden perinpohjainen rakennemuutos.

  • Teollisuuden monesti markkinoimat, päästöihin per tuotettu yksikkö perustuvat intensiteettitavoitteet eivät ohjaa tuotantorakenteen tai kulutustottumusten muuttamiseen, vaan ainoastaan kapeisiin teknologisiin toimiin.


Suomalaisten elintavat ovat muuta eurooppaakin haitallisemmat

Suomalaisten elintavat ovatmuuta Eurooppaakin haitallisemmat

  • Asuinpinta-ala/hlö on suuri

  • Julkisen liikenteen käyttö kaupungeissa on vähäistä

  • Kulutus henkeä kohti on runsasta sekä energia- ja materiaali-intensiivistä

  • Yhdyskuntarakenne on hajanainen

  • Päästöjä voidaan siis vähentää roimasti


Mit pikemmin sen parempi

Mitä pikemmin, sen parempi

  • Voidaan ajatella, että on tietty maksimimäärä kasvihuonekaasuja, jonka ihmiskunta voi turvallisesti päästää ilmakehään. Tätä sanotaan hiilibudjetiksi.

  • Hiilibudjetin voi jakaa ajallisesti eri tavoin. Mitä kauemmin päästövähennyksiä lykätään, sitä rajumpiin ja kalliimpiin leikkauksiin joudutaan.

  • Seuraavalla sivulla esitetään eri tapoja jakaa Euroopan parlamentin teollisuusmaiden tavoitteeksi asettama päästöbudjetti.

  • Päästöjen kasvu vuoteen 2030 asti tarkoittaisi, että myöhemmin päästöt pitäisi saada reilusti negatiivisiksi, so. kasvihuonekaasuja sitoa enemmän kuin niitä tuotetaan.


Ep n tavoitetta vastaavat p st polut

EP:n tavoitettavastaavat päästöpolut


Mit eu voi tehd ilmastopolitiikan eteen

Mitä EU voi tehdä ilmastopolitiikan eteen?

  • On todellinen kohtalonkysymys, mihin energiamuotoihin kehitysmaiden energiantuotannon kasvu jatkossa nojaa.

  • EU:n oma, määrätietoinen ilmasto- ja energiapolitiikka on paras tapa tukea uusiutuvien ja energiansäästön vallankumousta myös muualla.

  • On toivotonta yrittää saada kehitysmaita mukaan päästötalkoisiin, jos maailmassa ei ole yhtään teollisuusmaata, joka kantaisi vastuunsa ilmastosta.

  • EU:n rooli ilmastoteknologian tutkimuksen ja käyttöönoton rahoittajana sekä ilmastopolitiikan edelläkävijänä on korvaamaton kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.


Mit eu voi tehd ilmastopolitiikan eteen1

Mitä EU voi tehdä ilmastopolitiikan eteen?

  • USA:n mukaansaamisessa edelläkävijyys on tärkeää, samoin teknologian ja poliittisten ratkaisujen kehittäminen.

  • Fossiilisten polttoaineiden julkisten tukien lopettaminen parantaa uusiutuvien kilpailukykyä aiheuttamatta menoja.

  • Kauppasanktiot ilmastopolitiikan vapaamatkustajia vastaan vähentävät ilmastopolitiikan vaikutuksia kilpailukykyyn.

  • Mitä suurempaa vastustusta päästövähennystavoitteet kohtaavat EU:n sisällä, sitä vähemmän neuvotteluvaraa on.


Ilmastokampanjavastaava lauri myllyvirta lauri myllyvirta@maanystavat fi

Ilmastokampanjavastaava Lauri [email protected]


  • Login