Minttu Kuronen-Ojala Yhteiskuntapolitiikan maisteriopiskelija Email: minttu.kuronen-ojala@jyu.fi

1. Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus POHJALAISMAAKUNTIEN HYVINVOINTIBAROMETRI 2009 - Selvitys pohjalaismaakuntien hyvinvoinnin ja hyvinvointipalveluiden tilasta sekä niiden muutossuunnista Minttu Kuronen-Ojala Yhteiskuntapolitiikan maisteriopiskelija Email: minttu.kuronen-ojala@jyu.fi 23.11.2009

2. Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Tutkimuksen tausta ja tarkoitus(1/3) Alueellisten hyvinvointistrategioiden sekä alueellista hyvinvointitietoa koskevan systemaattisen tiedontuotannon määrä on lisääntynytviime vuosina yhteiskunnallisten muutosprosessien seurauksina Muutosprosessien myötä kunnat yhä enemmän vastuussa hyvinvointipalvelujen järjestämisestä samanaikaisesti taloudellisten resurssien supistuessa ja toimintaympäristön muuttuessa voimakkaasti -> alueellisen hyvinvointipolitiikan ja ennakoivan työskentelyn merkitysten korostuminen ajassamme Vastaavantyyppinen barometritutkimus on toteutettu aikaisemmin Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2005 ja 2007 Barometritutkimus toteutettiin yhteistyössä Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet Botnian sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien liittojen tekemään yhteistyösopimukseen pohjautuen. Tutkimuksen käytännön toteuttamisesta vastasi SONet Botnia

3. Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Tutkimuksen tausta ja tarkoitus(2/3) Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista asiantuntijatietoa pohjalaismaakuntien väestön hyvinvoinnin nykytilasta ja hyvinvoinnin muutossunnista eri väestöryhmien hyvinvointieroista maakuntien hyvinvoinnin haasteiden nykymerkityksistä ja niiden muutossuunnista alueen hyvinvointipalveluiden hankkimisen nykytilasta ja hyvinvointipalvelujen hankkimisen muutossuunnista Hyvinvointi ja hyvinvointipalvelut käsitetään laaja-alaisesti hyvinvointi käsitetään kansalaisyhteiskunnan ja toimintaympäristön muodostamana kokonaisuutena, jonka molemmat ulottuvuudet vuorovaikutuksessa keskenään tarkasteltavina ovat julkisten palveluiden lisäksi joukko yksityisiä palveluita (esim. päivittäistavarakauppa- ja joukkoliikennepalvelut) -> kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavia ratkaisuja tehdään merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon alueen ulkopuolella

4. Kyselyvastaajat kyselyvastaajina ovat kuntien keskeisten toimialojen vastuuhenkilöiden lisäksi mm. poliisin- ja pelastustoimen, evankelis-luterilaisten seurakuntien sekä työ- ja elinkeinotoimistojen edustajia tutkimuksessa painottuvat sosiaalihuollon (22,4 %), sivistystoimen (21,3 %), terveydenhuollon (11,1 %) sekä evankelis-luterilaisen kirkon (7,8 %) edustajien näkemykset hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen tilasta sekä niiden muutossuunnista Vastaajamäärät kyselyn kohdejoukkoon kuului yhteensä 1095 henkilöä, joista Etelä-Pohjanmaalta 378, Keski-Pohjanmaalta 352 ja Pohjanmaalta 365 koko aineiston lopullinen vastaajamäärä oli 451: vastausprosentiksi muodostui 41,2 kyselyvastaajia oli Etelä-Pohjanmaalta 130 henkilöä, Keski-Pohjanmaalta 105 henkilöä ja Pohjanmaalta 112 henkilöä Tutkimuksen tausta ja tarkoitus(3/3) Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

5. Hyvinvoinnin nykytila vastaajia pyydettiin arvioimaan toimialueensa väestön hyvinvoinnin kokonaistilaa viisinumeroisen asteikon mukaisesti vastaajien puntaroitavaksi asetettiin 24 eri väestöryhmän hyvinvoinnin toteutuminen toimialueellaan vastaajia pyydettiin arvioimaan 20 erilaisen hyvinvoinnin haasteen merkitystä toimialueellaan kolminumeroisen asteikon mukaisesti Hyvinvoinnin tilan muuttuminen kyselyvastaajien tehtävä oli arvioida toimialueensa väestön hyvinvoinnin kokonaistilan muuttumista seuraavien neljän vuoden aikana viisinumeroisen asteikon mukaisesti vastaajien puntaroitavaksi asetettiin 20 hyvinvoinnin haasteen merkitysten muuttuminen toimialueellaan seuraavien neljän vuoden aikana asteikolla yhdestä kolmeen Hyvinvoinnin tilaa koskevat kysymykset Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

6. Väestön hyvinvoinnin kokonaistila tällä hetkellä

7. Etelä-Pohjanmaa: eri väestöryhmien väliset hyvinvointierot

8. Keski-Pohjanmaa: eri väestöryhmien väliset hyvinvointierot

9. Pohjanmaa: eri väestöryhmien väliset hyvinvointierot

10. Hyvinvoinnin haasteiden merkitys täällä hetkellä

11. Väestön hyvinvoinnin kokonaistilan muuttuminen seuraavien neljän vuoden aikana

12. Hyvinvoinnin haasteiden merkitysten muuttuminen seuraavien neljän vuoden aikana

13. Kyselylomakkeessa hyvinvointipalvelut jaettiin kuuteen teemaryhmään hallintopalvelut opetuspalvelut sosiaalipalvelut terveyspalvelut kaupalliset palvelut muut palvelut jokaiseen teemaryhmään valittiin 3-5 erilaista palvelua vastaajia pyydettiin arvioimaan hyvinvointipalvelujen helppoutta tai vaikeutta asteikolla yhdestä viiteen vastaajia pyydettiin arvioimaan myös palvelujen hankkimisen muuttumista toimialueellaan seuraavien neljän vuoden aikana lähtökohtana oletus, että palvelujen hankkimisen helppous kuvaa sekä palvelujen riittävyyttä että niiden saavutettavuutta Hyvinvointipalveluja koskevat kysymykset Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

14. Hyvinvointipalvelujen hankkiminen tällä hetkellä

15. Hyvinvointipalvelujen hankkimisen muuttuminen seuraavien neljän vuoden aikana

16. Hyvinvoinnin kokonaistila pohjalaismaakunnissa kyselyvastaajilla on myönteinen näkemys toimialueidensa väestön hyvinvoinnin kokonaistilasta tällä hetkellä. Myönteisimmin alueensa väestön hyvinvointia arvioivat Pohjanmaan vastaajat hyvinvoinnin kokonaistilan muuttumiseen vastaajat suhtautuivat melko pessimistisesti: eniten hyvinvoinnin heikkenemistä ennakoitiin Pohjanmaalla ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla Eri väestöryhmien väliset hyvinvointierot pohjalaismaakunnissa kun tarkastelu ulotetaan lähemmäksi yksittäisiä väestöryhmiä, hyvinvointi näyttää sirpaloituneen ja polarisoituneen kuntalaisten välillä hyvinvoinnin vajeita liitettiin erityisesti asunnottomien, ylivelkaantuneiden, päihdeongelmaistenjatyöttömien elämäntilanteisiin tämän tutkimuksen perusteella hyvinvointierot näyttäytyvät jyrkimpinä Pohjanmaalla vastaajat arvioivat melko myönteisesti keski-ikäisten, naisten, lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin toteutumisen toimialueillaan Yhteenvetoa tuloksista(1/3) Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

17. Hyvinvoinnin nykyhaasteet pohjalaismaakunnissa merkittävimpinä hyvinvointia rapauttavina ongelmina nousevat esiin päihteiden käyttö, työttömyys, psyykkiset pitkäaikaissairaudet, yksinäisyys, velkaongelmat ja alhainen tulotaso eniten kuntalaisten taloudelliseen toimeentuloon ja terveyteen liitettiin ongelmia Etelä-Pohjanmaalla ja vähiten Pohjanmaalla myönteisimmin koettiin viihtyisä elinympäristö, harrastusmahdollisuudet, laadukas asuminen Hyvinvoinnin haasteiden merkitysten muuttuminen pohjalaismaakunnissa vastaajat ennakoivat jo tällä hetkellä haasteellisina pidettyjen ongelmien vaikeutumista lähivuosina selvästi yli puolet vastaajista ennakoi velkaongelmien vaikeutumista ja noin 50 prosenttia arvelee päihteiden käytön, työttömyyden sekä psyykkisten pitkäaikaissairauksien lisääntyvän seuraavien neljän vuoden aikana jokaisessa pohjalaismaakunnassa noin neljännes Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan vastaajista arvioi omaisuusrikosten sekä väkivallan uhan kasvavan Yhteenvetoa tuloksista(2/3) Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

18. Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Yhteenvetoa tuloksista(3/3) Hyvinvointipalvelujen hankkimisen nykytila pohjalaismaakunnissa palvelujen hankkimisen nykytilanne vaikuttaa kohtalaiselta ja erityisesti lähipalvelujen osalta hyvältä vaikeimmin hankittaviksi palveluiksi arvioitiin joukkoliikenne-, mielenterveys-, erikoislääkäripalvelut sekä korkea-asteen koulutuspalvelut Pohjanmaalla palveluiden hankkiminen keskimäärin helpompaa kuin Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla (poikkeuksena kaupalliset palvelut) Hyvinvointipalvelujen hankkimisen muuttuminen pohjalaismaakunnissa vastaajat ennakoivat palveluiden hankkimisen helppouden säilyvän ennallaan erityisesti lähipalveluiden osalta Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla ennakoidaan erityisesti joukkoliikennepalveluiden sekä poliisin- ja pelastustoimen, työ- ja elinkeinohallinnon ja verohallinnon palveluiden hankkimisen vaikeutumista lähivuosina Keski-Pohjanmaalla ennakoidaan joukkoliikennepalveluiden, poliisin- ja pelastustoimen palveluiden sekä mielenterveys- ja erikoislääkäripalveluiden hankkimisen vaikeutumista seuraavien neljän vuoden aikana

19. Vastaaja 118: ”Yhteenvetona: reuna-alueen kuntana palveluja ollaan viemässä pois omasta kunnasta ja väestö muuttaa palvelujen perässä. Erittäin huolestuttava kehitys. Palvelujen vieminen pois aiheuttaa työttömyyttä joka omalta osalta näivettää kuntaa. Mihin hävisi Paras-hankkeen hyvä tavoite pitää koko maakunta ja Suomi elinvoimaisena ja lähipalvelut väestön saatavilla?” Vastaaja 265: ”Lamavuodet on menossa. Kaikesta säästetään. Työttömyys kasvaa. Vähävaraiset perheet ja yksinhuoltajat lisääntyvät. Maksuhäiriöisten on vaikea saada asuntoja. Päihteitten käyttö lisääntyy. Huonolta näyttää.” Vastaaja 159: ”Syrjäinen alue, palveluita keskitetään ja karsitaan. Tämä lisää työttömyyttä ja tämä poikii muita ongelmia esim. alko, perhesuhde, yksinäisyys jne. Periferiasta on vaikea lähteä hakemaan palveluita, jos ei omista autoa. Periferiaan avun saanti myös kestää. Ne pärjäävät, joilla on työtä eli niillä on rahaa kuluttaa sekä kulkuneuvot kulkea ja hakea palveluita.” Lopuksi ääni kyselyvastaajille: Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

20. KIITOS! Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus