1 / 12

Valtion vastinraha (1)

Itämeren ohjelman kansallinen tuki ja järjestelyt Itämeren ohjelman tiedotustilaisuus Helsingissä 9.2.2009. Valtion vastinraha (1). Suomalaisten kumppaneiden osalta EU:n (EAKR:n) osuus hankebudjetista/tukikelpoisista kustannuksista on (enintään) 75 %

muniya
Download Presentation

Valtion vastinraha (1)

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Itämeren ohjelman kansallinen tuki ja järjestelytItämeren ohjelman tiedotustilaisuus Helsingissä 9.2.2009

  2. Valtion vastinraha (1) • Suomalaisten kumppaneiden osalta EU:n (EAKR:n) osuus hankebudjetista/tukikelpoisista kustannuksista on (enintään) 75 % • Loppuosa budjetista (25 %) on kansallista rahoitusta, joka voi olla kumppanin omaa rahoitusta (osittain myös luontoissuorituksia) tai muilta kansallisilta rahoittajilta (esim. valtio, maakunnan liitot, kunnat) saatua rahaa. • Valtio on varannut noin 4,9 milj. euroa vastinrahaa Itämeren ohjelman suomalaisille hankepartnereille; raha on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) momentille, mutta sitä käyttävät myös OPM ja YM • Valtion vastinrahaa haetaan em. ministeriöiltä kunkin hakukierroksen yhteydessä erikseen ilmoitettuun määräaikaan mennessä (n. 3 viikkoa ennen hakukierroksen sulkemista) • TEM päivittää kutakin hakukierrosta varten vastinrahan hakuohjeen, joka julkaistaan samoihin aikoihin kun hakukierros avataan

  3. Valtion vastinraha (2) • Valtion vastinrahaa voi hakea suomalainen hankepartneri, yksi hakija per hanke; mikäli suomalaisia kumppaneita (vastinrahan käyttäjiä) on useita, yksi hakee muidenkin puolesta • TEM myöntää pääsääntöisesti enintään 70 % tarvittavasta kansallisesta rahoituksesta • Loppuosa kumppanin on katettava omista varoista tai luontoissuorituksin tai muilta rahoittajilta saadulla rahoituksella; jos suomalaisia kumppaneita on enemmän kuin yksi niin omarahoitusosuus muodostuu niiden yhteenlasketuista panostuksista • Valtion tilivirastot eivät voi käyttää toimintamenomäärärahojaan omarahoituksena, poikkeuksena vuodesta 2009 MMM:n alaiset MTT, Metla ja RKTL • TEM huomioi myös yksityisen rahoituksen ”muuna kansallisena rahoituksena”, vaikkei se generoi ohjelman EAKR-rahoitusta • Vastinrahaa myönnetään pääsääntöisesti 50.000 – 200.000 euroa per hakija/hanke

  4. Valtion vastinraha (3) • Hakemukseen tulee sisällyttää - hakemuskirje - täytetty ohjelman virallinen hakulomake (hankekuvaus) - mikäli kyseessä on hanke, joka on saanut aiemmin vastinrahasitoumuksen, tulee selvittää millä tavalla hanketta on parannettu - tiivis suomenkielinen kuvaus hankkeesta (max 10 riviä) - suomalaisten partnereiden rahoitussuunnitelma (malli) • Hakemus toimitetaan sille ministeriölle (TEM/YM/OPM), jonka toimialaan hanke pääsääntöisesti kuuluu; epäselvissä tapauksissa on syytä tarkistaa ministeriöiden yhteyshenkilöiltä • Ao. ministeriö antaa hakijalle rahoitussitoumuksen (tai hylkäämispäätöksen) • Mikäli seurantakomitea hyväksyy hankkeen, ao. ministeriö tekee varsinaisen rahoituspäätöksen • Mikäli seurantakomitea hylkää hakemuksen, ministeriön antama rahoitussitoumus raukeaa ja raha (myöntämisvaltuus) palautuu käytettäväksi seuraavalla hakukierroksella

  5. Valtion vastinraha (4) • Toinen haku - vastinrahahakemukset jätettävä ao. ministeriölle (TEM, YM tai OPM) viimeistään 9.3.2009 - ministeriöt pyrkivät tekemään päätöksensä viimeistään viikkoa ennen hakukierroksen määräaikaa - tällä kertaa voidaan sitoa enintään 3,6 M€ myöntämisvaltuutta - odotettavissa runsaasti hakemuksia – riittääkö raha? . Ensimmäisen haun kokemukset - edellisellä kerralla saatiin 68 vastinrahahakemusta (8,3 M€) ja annettiin 49 sitoumusta (4,9 M€ - koko kauden myöntämisvaltuus), joista realisoitui 13 (1,3 M€) - vastinrahahakemuksen hylkäämisen syy oli usein hankkeen valmistelun keskeneräisyys/hakemuksen puutteellisuus - pääosin sitoumukset annettiin 15-30 % pienemmälle summalle kuin oli haettu

  6. Valtion vastinraha (5) • TEM:n laatima vastinrahan hakuohje löytyy linkistä www.tem.fi/eay/bsr ja myös ohjelman kotisivulta (country specific information) • OPM ja YM noudattavat pääosin TEM:n ohjetta, mutta niiden menettelytavat saattavat poiketa eräiltä osin. Tämä kannattaa tarkistaa TEM:n ohjeen liitteessä mainituilta yhteyshenkilöiltä. • Yhteyshenkilöä on myös syytä informoida etukäteen aikomuksesta jättää vastinrahahakemus • Yhteyshenkilöt neuvovat mahdollisuuksien mukaan vastinrahan hakemista koskevissa asioissa

  7. Ensimmäisen tason valvonta (FLC) • Vastuu siirtynyt jäsenvaltioille ohjelmakaudella 2007 – 2013 • Suomessa valittu ns. hajautettu järjestelmä • Tuensaaja esittää TEM:lle auktorisoitua tilintarkastajaa valvojakseen (Huom L julkisista hankinnoista ja ohjelman omat hankintasäännöt) • KHT, JHTT tai HTM + kokemusta EU-hankkeiden tarkastuksesta ja tietoa rakennerahastolainsäädännöstä. Ei sisäinen tarkastaja! • TEM nimeää tilintarkastajan valvojaksi ja antaa sertifikaatin • Sertifiointia tulee hakea kun hanke on hyväksytty ja tukisopimus on saatu, ei vasta kun tarkastusaika on lopuillaan • Käsittelyaika nyt 2 – 5 viikkoa: päätökset noin kuukauden välein • Tarkastuspalkkio hankkeen tukikelpoinen meno -> budjetoitava

  8. Valvonnan sisältö (Tp-asetus 1828/2006) Tarkastuksilla on varmistettava (13 artikla), • että ilmoitetut menot vastaavat todellisuutta, • että tuotteet on toimitettu tai palvelut on suoritettu hyväksymispäätöksen mukaisesti, • että tuensaajan esittämät korvaushakemukset ovat oikeellisia ja • että toimet ja menot ovat yhteisön ja kansallisten sääntöjen mukaisia. Menettelyt, joilla vältetään menojen rahoittaminen kahteen kertaan • muista yhteisön hankkeista, • kansallisista hankkeista • muilla ohjelmakausilla.

  9. Tarkastustyypit • Tuensaajan kutakin korvaushakemusta koskevat hallinnolliset tarkastukset (desk-based checks) • 100 % maksuhakemuksista tarkastetaan • Paikan päällä tehtävät tarkastukset (on-the-spot checks) • Yleensä kerran hankkeen aikana • Suomen hajautetussa järjestelmässä myös hallinnolliset tarkastukset tehdään usein käytännössä tuensaajan luona. Siitä huolimatta tarkastustyypit pidettävä erillään. • Suomen FLC-ohjeistus löytyy linkistä www.tem.fi/eay/valvonta

  10. Rahoittajan näkökohtia - Hankkeen sisältö • Ohjelmaan ja alueeseen sopivuus • Uusia näkökulmia – ei vanhan toistoa • Tavoite • Minkä ”aukon” hanke täyttää? • Selkeästi selitetty • Riittävän rajattu, realistinen • Toiminnot • Millä konkreettisilla toimilla lopputulokseen päästään? • Kuka tekee, mitä tekee, miten tekee? • Mitä seisoo lopussa? • Lopputuote • Levitettävä hyöty • Mihin käyttöön, kenen käyttöön? • Kuka vastaa jatkuvuudesta, miten?

  11. Rahoittajan näkökohtia - Hankkeen valmistelu • Aloita ajoissa • Kaikki relevantit tahot mukaan jo valmisteluvaiheessa • Tunnetko partnerisi? Keskustele, kysy, kuuntele. • Tarkista jokaisen partnerit käsitykset ja odotukset  minimoi oletukset, korvaa ne tiedoilla • Etsi oikea ohjelma, tarkista sen sisältö ja strategia • Ota yhteys ohjelmasihteeristöön ja kansalliseen rahoittajatahoon jo suunnitteluvaiheessa • Luo selkeät tavoitteet  Miten niihin päästään?

  12. Rahoittajan näkökohtia - Kumppanuus • Pääpartnerin rooli keskeinen. Lead Partner –periaatteen mukaan pääpartneri tekee sopimuksen ja vastaa: • hankkeen hallinnosta, koordinaatiosta • hankkeen toteutuksesta, tuloksellisuudesta • raportoinnista • maksatusjärjestelyistä • Tasapainoinen osallistuminen • aihepiirin tuntijat / kohderyhmä mukaan • alue- ja paikallistaso mukaan • rahoituksen / budjetin tasapaino • Triple Helix

More Related