SAFE SCHOOL -seminar Petrozavodsk , 11-13, May , 2009

1. SAFE SCHOOL -seminarPetrozavodsk, 11-13, May, 2009 Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271

2. Miten koulun turvallisuus toteutuu? Turvallisuus ja siihen vaikuttavat tekijät nähdään laajasti ja toimitaan kaikilla areenoilla. Toimitaan turvallisuutta ja hyvinvointia edistävästi ei vain reaktiivisesti. Tunnetaan oma toimintaympäristö ja –kulttuuri ja seurataan siinä tapahtuvia muutoksia. Seurataan ilmiöiden yleisiä kehityssuuntia ja muutosvoimia, arvioidaan megatrendejä tarkkaillaan trendejä ja heikkoja signaaleja. Tunnistetaan villien korttien mahdollisuus ja varaudutaan siihen. Tehdään yhteistyötä ja luodaan yhteisiä tavoitteita ja toimintamalleja. Kuvion lähde: Niemelä P., 2002, Inhimillinen turvallisuus Heidi Peltonen 2009

3. Turvallisuuden edistäminen koulussa ja oppilaitoksessa • turvallisen ja hyvinvointia tukevan ympäristön luomista ja turvaamista • uhkien ja vaaratilanteiden ennakointia riskien tunnistamisen kautta • uhkien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä yhteisistä toimintamalleista sopimalla ja toimintavalmiuksia ylläpitämällä • vaara- ja kriisitilanteissa toimimista, yksilön ja yhteisön toimintakyvyn ja selviytymisen tukemista • tarkoituksenmukaisen jälkihoidon turvaamista • turvallisuussuunnitelmien päivittämistä muuttuvissa tilanteissa • turvallisuustietojen ja valmiuksien opettamista Heidi Peltonen 2009

4. Koulun toimintakulttuuri, opetus, yleinen ja erityinen tuki oppilashuolto TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA YLLÄPITÄMINEN ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen ja puuttuminen yhteistyö suunnitelmat organisaatio vastuujako tehtäväjako koulutus tiedottaminen Toimiminen kriisitilanteessa Toimiminen vaaratilanteessa KOULUN PELASTUSSUUNNITELMA JA OPPILAS/OPISKELIJAHUOLLON SUUNNITELMA Heidi Peltonen 2009

5. Turvallisuuden varmistaminen Turvallisuussuunnitelmat ja ohjeet Lainsäädäntö ja normit Koulun tulee olla selvillä turvallisuutta koskevista säännöksistä: lainsäädännöstä, opetussuunnitelmien perusteista, kunnallisista määräyksistä ja ohjeista. Koululla tulee olla koulun turvallisuuteen, hätätilanteisiin ja työsuojeluun liittyvät suunnitelmat ja ohjeet. Valvonta Henkilöstö ja oppilaat tulee perehdyttää turvallisuussuunnitelmiin, ohjeisiin ja toimintatapoihin Koulun tai oppilaitoksen tulee seurata ja päivittää turvallisuuteen liittyviä tietoja säännöllisesti. Koulutuksen järjestäjän tulee valvoa, että kouluissa ja oppilaitoksessa on ajan tasalla olevat koulun turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja ohjeet. Suunnitelmien toimivuutta tulee harjoitella käytännössä. www.oph.fi/ajankohtaista/turvallisuuskoulutus Heidi Peltonen 2009

6. Mitä oppilas-opiskelijahuollolla tarkoitetaan? Oppilas-opiskelijahuoltoon sisältyy 1. opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat 2. kansanterveyslaissa (66/1972, 626/2007) tarkoitettu koulu- opiskeluterveydenhuolto (kouluterveydenhoitajat ja –lääkäri, suun th) ja 3. lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (mm.kuraattori-psykologityö) oppilas-opiskelija huollon yhteistyö Oppilashuollolla / opiskelijahuollolla tarkoitetaan oppilaan / opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. (477,478,479/2003) Heidi Peltonen 2009

7. ”Opetuksen järjestäjän hyväksymäopetussuunnitelman mukainen oppilashuolto”’ • On määritelty opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisissa opetussuunnitelmissa • Tarkoittaa arjen hyvinvointia, koulun toimintakulttuuria, yhteisöllistä ja yksilöllistä tukea ja sen toteuttamiseksi tehtävää yhteistyötä • Kaikille kouluasteille yhteisiä velvoitteita • toiminta terveen ja turvallisen kouluyhteisön kehittämiseksi • työn- ja vastuunjaosta sopiminen eri yhteistyökumppaneiden kanssa • menettely- ja toimintatavoista sopiminen ongelma- onnettomuus- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi kuten: • poissaolojen seuranta • kiusaaminen, väkivalta ja häirintä • mielenterveyskysymykset • tupakointi ja päihteiden käyttö • erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset Perusopetus lisäksi: Koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen • Kouluruokailun järjestämisessä huomioonotettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet Heidi Peltonen 2009

8. Pelastussuunnitelma Asetus pelastustoimesta 787/2003 A 10§ Pelastussuunnitelman sisältö • ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset; • toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi; • poistumis- ja suojautumismahdollisuudet, sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt; • turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön tai asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan; • tarvittava materiaali kuten alkusammutus-, pelastus- ja raivauskalusto, henkilösuojaimet ja ensiaputarvikkeet; • ohjeet erilaisia ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten; • miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon; • miten rakennuksessa tai tilassa olevien heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon vaaratilanteisiin varautumisessa; • kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö. Heidi Peltonen 2009

9. Hyvä teko Heidi Peltonen 2009

10. Oppiaineet ja aihekokonaisuudet Oppilaiden ja opiskelijoiden sitouttaminen, perehdyttäminen ja valmiuksien harjoittelu osana opetusta • Tavoite: • Oman koulun toimintakulttuuriin tutustuminen • ” meidän koulun turvallisuuden edistämisen sekä kriisitilanteisin varautumisen toimintamallit” • Aihekokonaisuudet • Kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja, joiden kautta vastataan ajankohtaisiin yhteiskunnallisesti merkittäviin kasvatus- ja koulutushaasteisiin, tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin • Perusopetus Lukio • Hyvinvointi ja turvallisuus Turvallisuus ja liikenne • Viestintä- ja mediaosaaminen Ihmisenä kasvaminen • Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys…… Viestintä ja mediataito ……… terveystieto, yhteiskuntaoppi jne….. http://www.mll.fi/kasvattajille/lapsen_turvaksi/kuudenkoonmalli/ www.edu.fi/teemat/turvallisuus/www.koulurauha.fi www.skolfred.fi

11. NOUHÄTÄ! Pelastustietoa 8.-luokkalaisille www.nouhata.fi Nou Hätä!.-kampanjan järjestävät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, sisäasiainministeriö, opetushallitus, Pelastusopisto, Suomen Palopäällystöliitto, Turvatekniikan keskus, lääninhallitukset, pelastusliitot ja palokunnat.

13. Pelastussuunnitelman lähtökohtia • 1. Rehtori on nimennyt turvallisuuspäällikön hoitamaan turvallisuusasioita • 2. Päätös suunnitelman laatimisesta, aikataulusta sekä kuka suunnitelman • laatii • 3. Nimetään muut turvallisuudesta vastaavat henkilöt • 4. Kartoitetaan riskit • 5. Päätetään suunnitelman sisällöstä ja muodosta • 6. Ohjeet vahinko- ja onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi • 7. Toimintaohjeet onnettomuuksien varalle • 8. Toimipisteisiin jaetaan ennalta ehkäisy- ja toimintaohjeet • 9. Turvallisuus- ja suojeluvälineiden tarkistaminen • 10. Henkilökunnan ja oppilaiden koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen • 11. Yhteistoiminnan järjestäminen (viranomaiset, naapurit) • 12. Rehtori hyväksyy suunnitelman ja sitoutuu noudattamaan sitä • 13. Suunnitelma päivitetään säännöllisesti • http://www.palonetti.fi/Pelastussuunnitelma.pdf Heidi Peltonen 2009

14. TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN JATKUMONA ITSE TEHTÄVÄ TYÖ Toiminta tässä ja nyt Ensisijainen toimintavastuu: Ensiaputoimet, pelastustoimet, avun hälyttäminen Yhteys koulun johtoon, johtovastuu eri tilanteissa Ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen Kriisiryhmä/kriisivalmiusryhmä koolle tiedottaminen, tukitoimista päättäminen, tukitoimien organisointi, jatkotoimenpiteistä sopiminen, uusi tapaaminen Ensivaiheen seuranta ja toiminnan arviointi Valmiudet koulussa ja oppilaitoksessa Johtaminen koulun sisällä, johtovastuun jakaminen tai siirtäminen tarvittaessa Turvaverkko koulussa ja kunnassa Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö, työn- ja vastuunjako Turvallisuuskulttuuri arjessa, riskien kartoitus, ennaltaehkäisy Koulutus, perehdytys, valmiuksien harjoittelu ja niiden ylläpito Muutosten päivittäminen heti Vuosittainen tarkistaminen, päivittäminen Toiminta kriisitilanteen jälkeen Tukitoimien ylläpito, jälkihoitotarpeen määrittely Tukitoimien purkaminen Palaute, seuranta Arviointi: valmiuksien tarkistaminen, muutosten tekeminen Heidi Peltonen 2009 Kalkkinen P., Peltonen H., OPH 2008

15. Hyvinvointipäivä- terveyden ja turvallisuuden edistäminen • Hyvinvointipäivän aikana haastetaan nuoria pohtimaan • heidän oman toimintansa vaikutuksia terveyteen ja • hyvinvointiin. • Tapahtumalla pyritään vaikuttamaan myös • ennaltaehkäisevästi esim. nuorten päihteiden • kokeilemiseen ja käyttöön. • Päivän aikana nuori saa monipuolista tietoa terveydestä • ja hyvinvoinnista sekä välineitä arjessa jaksamiseen. Heidi Peltonen 2009

16. Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyön tavoitteet koulun toimintakulttuuriin perehdyttämisessä. Käydään läpi koulun/oppilaitoksen toimintamallit ongelma- onnettomuus- ja kriisitilanteissa ja sovitaan yhteisistä yhteydenpidon keinoista. Otetaan huomioon perheiden moninaisuus: kulttuuritausta, uskonnolliset ja muut kriisitilanteissa huomioon otettavat asiat kriisi- ja surutilanteissa. Vanhempien osallistumisen tukeminen. http://www.edu.fi/julkaisut/laatukuvaus2007.pdf http://www.oph.fi/svenska/pageLast.asp?path=446,467,30590,62795,62796,72148

17. Hyvinvointipäivän rakenne • Aloitus: yhteinen tilaisuus, jossa koko koulun • oppilaiden ja heidän vanhempiensa on mahdollista • osallistua. • Pajarakenne • Yhteisen tilaisuuden jälkeen luokat jakautuvat pajoihin, • jotka tehdään mahdollisimman toiminnallisiksi. • Pajoja voi olla kolmesta kuuteen kappaletta ja niissä • Käsitellään hyvinvointiin liittyviä teemakokonaisuuksia. • Jokaiselle pajalle on varattu oma tila (luokka), joissa • oppilaat kiertävät opettajan johdolla Heidi Peltonen 2009

18. Pajojen aiheita • 1. Päihdepaja toteutetaan yhdessä paikkakunnan • päihdetyöntekijän kanssa. • 2. Riittääkö rohkeus -paja • Nuoret pääsevät eläytymään vuorovaikutteisen tarinan • avulla päihteiden tarjoamiseen, niistä kieltäytymiseen ja • kaveripiiriin liittyvään tilanteeseen nuorisotyöntekijän • avustuksella. Heidi Peltonen 2009

19. Ehkäisevän päihdetyön vuosiympyrä Taavetin koulussa Kriisitoimintamalli Kehittämiskeskustelut Joululoma Kiusaamiskysely oppilaille/ vanhemmille joka 2. vuosi Tapakasvatus Kiusaamisen ehkäisyohjelma luokittain Ihmistunnit (YLT) 5. lk (terveydenhoitaja pyydettäessä) Terveydenhoitajan tarkastukset 3.-4. luokat (lääkäri tarvittaessa) Poliisin laillisuuskasvatus Kummiluokkatoiminta puuttumisen Kouluun ilmoittautuminen henkilökohtaisesti varhaisen Lions Quest- opetus periodeittain malli Koulun yhteinen vanhempainilta (myös luokkakohtainen osuus) Arviointi- keskustelut HOJKS- palaverit Luokanopettajan Oppilashuollon työryhmä kokoontuu säännöllisesti (sl + kl) Kouluunlähtötarkastukset 6-vuotiailla (lääkäri) Kodin ja koulun tiivis yhteistyö Itsearvioinnit pipo Vanhempien tapaaminen henkilökohtaisesti ja luokkakokouksissa o o ----- Terveydenhoitajan tarkastukset 2. lk ja 5-6.lkt Järjestyssäännöt Luokkasäännöt Lukuvuosi- todistukset vko 22 Retket, yökoulut Terveydenhoitajan tarkastukset 1. lk (lääkäri tarvittaessa) puutsit Poliisin päihdekasvatus 6. luokille Poissaoloseuranta 6. luokkien luokanopettajien haastattelut oppilaista (opinto-ohjaaja, erit.opettaja) 6. lk leirikoulut (s+k) o o o ja Liikennekasvatus (s+k) pusakka Tapakasvatus: hymytyttöjen ja -poikien valinta Opettajakokoukset läpi vuoden, viikoittain Opettajakunnan yhteisarvio käyttäytymis- numeroista 6.luokkalaisille Kesäloma Lukuvuoden työn suunnittelua Yhteisten turvallisuussääntöjen tarkistamista ja sopimista Tiedonsiirto eskarista ekaluokalle Lukuvuoden työn tulosten arviointia Lukuvuoden tilastojen kokoaminen Päivitys OPS-työn yhteydessä

20. Huolestumisesta aiheutunut puuttuminen Henkilökuntaan kuuluva epäilee päihteiden käyttöä Poissaolot Opintomenestyksen huonontuminen Väsymys Opiskeluhaluttomuus Ilmoitusryhmänohjaajalle Ryhmänohjaaja ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa ja ottaa yhteyden alaikäisen opiskelijan vanhempiin Opintojen hidastuminen Työkykyhaitat Työturvallisuusriskit Oman elämän hallinta Ryhmänohjaaja tulee opiskelijan kanssa tilanteen mukaan terveydenhoitajan / kuraattorin / opon / osastonjohtajan luokse - Hoitoneuvottelu yhteistyössä A-klinikan, terveydenhoitajan / kuraattorin / opon / ryhmänohjaajan / nuorisopsykiatrin ja/tai aikuispsykiatrin kanssa. - Yhteys alaikäisen huoltajaan. Sitoutuu hoitoon Ei sitoudu hoitoon Tilannekeskustelu opiskelijan päihteiden käytöstä Ilmoitus johdolle ja huoltajalle. Tehostettu työkyvyn seuranta ja tarvittaessa testaus A –klinikalla, säännölliset tapaamiset terveydenhoitajan / kuraattorin / opon / osastonjohtajan luona tai päihdeneuvonta TYÖKYKY PALAUTUU JA OPISKELIJA VALMISTUU AMMATTIIN Heidi Peltonen 2009

21. PÄIHTYNYT OPISKELIJA OPPILAITOKSESSA Henkilökunta tai opiskelijat toteavat päihtymyksen (mielellään kaksi toteajaa) Kiinteistönhoitaja tai muu henkilökuntaan kuuluva hakee opiskelijan ja tarvittaessa odottaa kuraattorin / terveydenhoitajan / opon ja opiskelijan kanssa noutajia Alaikäisen ollessa kyseessä yhteys huoltajaan Vanhemmat tai poliisi hakee opiskelijan Ilmoitus koulutusjohtajalle Seuraavana koulupäivänä ryhmänohjaaja sopii selvittelytapaamisen mahdollisimman nopeasti pidettäväksi. Tapaamisessa läsnä opiskelija, päihtymyksen todenneet henkilöt, koulutusjohtaja, kuraattori / terveydenhoitaja / opo / osastonjohtaja ja alaikäisen opiskelijan vanhemmat Tilanteen mukaan hoitoonohjausneuvottelu Heidi Peltonen 2009

22. 3. Laillisuus-paja Mikä on laillista ja mikä laitonta? Poliisi • käsittelee erilaisia esimerkkitilanteita, joissa laillisuuden • rajoja koetellaan. Oppilaat pohtivat poliisin johdolla ylittyykö • laillisuuden raja ja mitä mahdollisia seuraamuksia • tilanteesta voi tulla. • 4. Tunteella-paja • Koulukuraattori johdattaa pohtimaan kiusaamistilannetta • videon (tai muun esimerkin) pohjalta. Oppilaat • keskustelevat tilanteesta, siihen liittyvistä tunnetiloista ja • reaktioista. Nuoret pohtivat, millaisella toiminnalla • saavutettaisiin tilanteessa paras lopputulos. Myös • koulukuraattori kertoo työstään ja siitä, miten hän ratkoo • Vastaavanlaisia tilanteita ja kohtaa oppilaita. Heidi Peltonen 2009

23. Ilkivalta ja vahingonteot • Puistot, penkit, puhelinkopit, bussit, pysäkit, junat, asemat, talojen seinät ja • raput ovat yhteistä omaisuuttamme. Yhteiseen omaisuuteemme • kohdistuvaa ilkivaltaa ja vahingontekoja voidaan myös ennalta estää. • Ilkivalta ja tahallinen vahingonteko ovat rangaistavia tekoja. Niiden • aiheuttamista vahingoista lasku lankeaa meille kaikille. • Kun näet vahingonteon, toimi näin: • Estä sen jatkuminen. Pyydä lähistöllä olevia avuksesi. Kirjoita tekijän nimi • muistiin. Paina mieleesi tekijän tuntomerkit ja poistumisen suunta. Ilmoita • tapahtuneesta omaisuuden haltijalle tai poliisille varsinkin, jos teko on • kohdistunut julkiseen omaisuuteen. Sinulla on oikeus ottaa tekijät kiinni • liiallisia voimakeinoja käyttämättä. Arvioi kuitenkin tilanne, sillä yleensä on • paras hälyttää ensin virkavalta paikalle. Älä koskaan vaaranna kiinniotolla • omaa tai toisten turvallisuutta. Heidi Peltonen 2009

24. Tunteesta tunteeseen – ihmismielen tarinat kuvin ja sanoinhttp://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,527,6980,20201,80355,80406 • 1.1  Tunteet mukana ihmisessä 1.2  Tunteet mukana vuorovaikutusympäristössä1.3  Mitä tunteet ovat?1.4  Miksi tunteita on?1.5  Tunteiden hermostollinen perusta1.6  Missä tunteet tuntuvat ja miten ne näkyvät ulospäin? 1.7  Miten tunteet vaikuttavat? Heidi Peltonen 2009

25. Vastuunportaathttp://www.kidsskills.org/fin/vastuunportaat/ Heidi Peltonen 2009

26. 5. Voi hyvin -paja • Nuoret miettivät, mikä auttaa nuorta jaksamaan • Päivittäiset askareet. Entä mitä tehdä silloin, kun mieltä • Painavia asioita on liikaa? Terveydenhoitaja kertoo • Muun muassa säännöllisen ja terveellisen ruokailun, • unen, liikunnan ja ihmissuhteiden vaikutuksesta • Päivittäiseen jaksamiseen. Oppilaat tekevät ryhmissä • minikollaasin, johon keräävät asioita hyvinvoivaan ja • energiseen päivään. Heidi Peltonen 2009

27. Mistä nuori saa apuaTURVASUUNNITELMANI • Kokoa tähän listaan ”turvapaikkoja” sekä itsellesi tärkeiden ihmisten nimet ja • yhteystiedot, vaikkapa yhdessä jonkun aikuisen kanssa • Jos kotona on vaikeaa kerron siitä: _________________________________ • Jos koulussa on vaikeaa kerron siitä: ________________________________ • Jos kotona on hätä otan yhteyttä: __________________________________ • …ja voin mennä: _____________________________________________ • Kun haluan olla yksin, menen: _____________________________________ • Kun kaipaan kuuntelijaa, soitan: Heidi Peltonen 2009

28. Hyvinvointisuunnitelmani • Jos minulla on kotona vaikeaa, kerron • siitä ________________________________________________________ • Jos minulla on koulussa vaikeaa, kerron • siitä________________________________________________________ • Jos minulla on paha olo, puhun • siitä _____________________________________________________ kanssa. • Jos minulla on paha olo pyrin tekemään mukavia asioita pahan olon poistamiseksi, kuten Heidi Peltonen 2009

29. Nuorten masennus - tietoa nuorille ja heidän perheilleen • Mitä masennus on? • Miten masennus ilmenee? • Mistä masennus johtuu? • Miksi kannattaa hakea apua? • Mitä voidaan tehdä? • Mistä saa apua? • http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/mao/mielenterveystietoa/nuorten_masennus Heidi Peltonen 2009

30. c. Hyvinvointitapahtuma vanhemmille ja nuorille • Vanhempien ja nuorten yhteinen hyvinvointitapahtuma • on hyvä järjestää osana vanhempainiltaa, avointen ovien • päivänä tai kodin ja koulun yhteistyöpäivänä. Kodin ja • koulun yhteistyöpäivä voidaan järjestää koulujen • lauantaityöpäivänä, jotta mahdollisimman moni pääsee • Mukaan • http://www.mll.fi/kasvattajille/ept/paihdekasvatusaineistot/hyvinvointipaiva-aineisto/ • http://www.koulurauha.fi/ Heidi Peltonen 2009

31. VertaistukiTukioppilas on reilu kaveri • Tukioppilaiden valinnassa tärkeää on nuoren • vapaaehtoisuus. Tukioppilaaksi haluavan nuoren ei • tarvitse olla mallioppilas, vaan hänen on oltava • luotettava, sovitteleva ja reilu kaveri, joka on kykenevä • aktivoimaan toisia. • Tukioppilaaksi sopiva nuori • on valmis sitoutumaan tukioppilastoiminnan yleisiin • Tavoitteisiin, on empaattinen, hyväksyy monenlaiset • elämisen mallit, on oma itsensä on aktiivinen • toiminnassa suhtautuu toimintaan järkevästi eikä aseta • ylisuuria odotuksia itselleen ja toiminnalle. Heidi Peltonen 2009

32. Malli tapaturmien ehkäisyyn päiväkodissa ja koulussa Kuuden Koon malli • Kartoita säännöllisesti vaaranpaikat ja riskit. Arvosta lasten • kokemuksia ja näkemyksiä. • Korjaa puutteet ja riskitekijät fyysisessä ja sosiaalisessa • ympäristössä. • Kirjaa tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet. Hyödynnä karttuva • tieto. Päivitä tapaturmien ehkäisyyn liittyvät suunnitelmat. • Kouluta henkilökunta, erityisesti turvallisuus- ja • ensiapuvastaavat. Muista säännöllinen kertaus ja välitä • oppimaasi muille. • Kasvata turvallisuuteen ja toimi esimerkkinä. Tapaturmien • ehkäisy ei ole vain kieltoja. • Kannusta turvallisuuden huomioimiseen osana arkea. Heidi Peltonen 2009

33. Koululaisen terveyden polkuhttp://www.kansanterveys.info/uploads/materiaalit/kouluikaisen_terveydenpolku_2007-01.pdf • Terveyden polkua jaetaan kouluvuoden alussa niin, että jokainen saa • alkavan vuoden polun osan. Näin polku täydentyy lapsen kouluvuosien • karttuessa. • Polun avulla käydään läpi: • Terveystiedon opetuksen keskeinen sisältö, kouluterveydenhuollon, suun • terveydenhuollon ja muiden koulun yhteistyökumppaneiden hyvinvoinnin ja • terveyden edistämiseen liittyvä toiminta. • Vanhempainiltojen terveysteemoja. • Koululaisten omia käsityksiä hyvinvoinnista ja terveyden hoitamisesta. • Luokka-asteittain etenevän terveyden polun tukena on: • Terveysresepti, joka toimii elintapojen arvioinnin ja muutosten suunnittelun • välineenä. • Terveyden ja hyvinvoinnin tietopaketit ja niihin liittyviä arviointivälineitä. • http://www.kansanterveys.info/uploads/materiaalit/kouluikaisen_terveydenpolku_2007-01.pdf Heidi Peltonen 2009

34. Heidi Peltonen 2009