1 / 36

Demensscreening

Demensscreening. Screeningtest görs för att ur massan ”få fast” de personer som löper risk för att insjukna. Screening är nyttigt när: en progredierande sjukdom har en preklinisk fas före symtomen blir värre när en tidig diagnos kan lindra symtomen eller helt bota sjukdomen .

mira
Download Presentation

Demensscreening

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Demensscreening • Screeningtest görs för att ur massan ”få fast” de personer som löper risk för att insjukna. Screening är nyttigt när: • en progredierande sjukdom har en preklinisk fas före symtomen blir värre • när en tidig diagnos kan lindra symtomen eller helt bota sjukdomen

  2. Sensitivitet = 1 = testet lyckas nappa alla de patienter som verkligen lider av en sjukdom • Specifitet = 1 = inga friska personer klassas som sjuka av testet

  3. Kognitiivinen tehtäväsarja Juhani Salo, TAYS Laura Hokkanen, Helsingin yliopisto

  4. Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä • Muistihäiriöiden kanssa työskentelevien kliinikoiden ja tutkijoiden kansallinen verkosto • julkaisuja vuodesta 1996 alkaen • 1997 ensimmäinen laaja kokous neuropsykologisista työskentelytavoista • Dementianseulonnan työryhmä: Veijo Pulliainen, Laura Hokkanen, Juhani Salo, Tuomo Hänninen • 1999 CERAD-tehtäväsarjan käyttösuositus • SLL 1999;54:1967-1975.

  5. Dementian varhaisdiagnostiikan kognitiivinen tehtäväsarja: CERAD • CERAD = The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease • USA:ssa vuonna 1986 aloitettu hanke, johon sisältyy kaikki dementiatutkimuksen erikoisalat • neuropsykologia, neuropatologia, kuvantaminen, psykiatria • http://neurology.mc.duke.edu/cerad.html

  6. Suomalainen versiotehtäväsarjasta • Alkuperäismateriaali ja luvat • Albert Heyman, MD, Duke Medical Center, USA • Materiaalin kehittäminen ja soveltaminen • soveltuvuus suomalaiselle väestölle • käytettävyys perusterveydenhuollossa • soveltuvuus myös muihin kuin AT-peräisiin dementioihin • julkaiseminen suomen- ja ruotsinkielisinä versioina • Käsikirja ja tehtävämateriaali: Suomen Alzheimer -tutkimusseura 1999 • http://www.neuro.fi/cerad.htm

  7. AUSTRALIA BRASILIA BULGARIA ENGLANTI ESPANJA HOLLANTI IRLANTI ISRAEL ITALIA ITÄVALTA JAMAIKA JAPANI KANADA KIINA KOREA PORTUGALI RANSKA SAKSA SUOMI SVEITSI TSEKKI CERAD-tehtäväsarjan versiot

  8. CERAD kognitiivinen tehtäväsarja • Kielellinen sujuvuus: eläinkategoria • Nimeämistehtävä • Mini-Mental State Examination (MMSE) • Sanalistan oppiminen: välitön mieleenpalautus • Kopiointitehtävä • Sanalistan viivästetty mieleenpalautus • Sanalistan tunnistaminen • Kuvien viivästetty mieleenpalautus • Kellotaulun piirtäminen (lisätehtävänä kopioiminen)

  9. 1. Kielellinen sujuvuus • Kategorialuetteleminen: Minuutin ajan lueteltava mitä tahansa eläimiä • ”Frontaalinen” toiminnan ohjaus, joustavuus, sujuvuus ja kontrollointi • Semanttinen muisti • Kielellinen suoriutuminen • Katkaisupistemäärä < 15 oikeaa sanaa • Dementiassa määrällisesti heikon tuloksen lisäksi usein myös virheitä: saman sanan toistamista tai sekaantumista ja syrjähtelyä

  10. 2. Nimeämistehtävä • 15 kuvan nimeäminen: Yleisyys vaihtelee aivan tavallisista harvinaisempiin asioihin • Sänky, hammasharja, sakset, sieni, pyykkipoika, viulu, sarvikuono, kota, kanootti, pyramidi, pingviini, puujalat, sfinksi, majava, pelikaani • Kielellinen älykkyys ja kokemus vaikuttavat, mutta normaalisti suurin osa pystytään nimeämään • Katkaisupistemäärä < 11/15

  11. 3. Mini-Mental State Examination • Uusi konsensusversio 1999 • Kaksi vaihtoehtoista sanasarjaa • paita, ruskea, vilkas • ruusu, pallo, avain • Attentiotehtävässä vain yksi vaihtoehto: sadasta alaspäin laskeminen 7 kerrallaan • Kokonaistuloksen lisäksi on tarpeen tarkastella suoritusprofiilia: orientaatio 1/3 pisteistä • Katkaisupistemäärä < 25/30

  12. 4. Sanalistan oppiminen • ADAS-Cog -testin sanalista • Tutkittava lukee ääneen 10 sanaa ja palauttaa välittömästi mieleensä mahdollisimman monta • Toistetaan kolmeen kertaan • Dementiassa (erityisesti AT) kertaus ei auta normaaliin tapaan parantamaan tulosta • Oppiminen voi olla tehotonta myös muista syistä (depressio!)

  13. 5. Piirrosten kopiointi • ADAS-Cog -testin kuvat: • Kolme konstruktioltaan helpohkoa, kuutio vaikea • Piirtämisestä on hyötyä dementioiden erotusdiagnostiikassa ja seurannassa • Ei niinkään erottele varhaista AT:a normaalista ikääntymisestä

  14. Sanalistan viivästetty mieleenpalautus (6) ja tunnistaminen (7) • Ennen kopiointitehtävää mieleenpainettujen sanojen mieleenpalauttaminen spontaanisti ja tunnistaen • vähintään 5 min viive • Spontaani palautus suhteutetaan 3. oppimiskerran tulokseen • Tehtäväsarjan diagnostisesti tärkein osio • Jo varhaisessa AT:ssa viive heikentää selvästi mieleenpalautuksen määrää • Terveet muistavat hyvin oppimansa ja tunnistavat lähes kaikki sanat • Katkaisupistemäärä < 80%

  15. 8. Piirrosten viivästetty mieleenpalauttaminen • Aiemmin kopioitujen neljän kuvion viivästetty mieleenpalautus • Tulos suhteutetaan kopioinnissa saatuun pistemäärään • Viivästetysti muistetaan normaalisti yli puolet • Katkaisupistemäärä < 60%

  16. 9. Kellotaulun piirtäminen • ”Kellotaulu, jossa näkyy kaikki kellon numerot ja viisarit osoittamassa aikaa 10 yli 11” • Suorituksesta arvioidaan sekä suunnittelua että visuokonstruktiivista toteutusta • Helppo normaaleille ikääntyneille, mutta alkavassa dementiassa herkästi vaikeutuu • Katkaisupistemäärä < 5/6 • Mallista kopioimisella (lisätehtävä) voidaan arvioida suunnitelmallisuuden ja hahmottamisen osuutta vaikeuksissa

  17. Esimerkkejä kellotaulutehtävästä eri sairauksissa • Vapaa piirtäminen vs. kopiointi • Ref K Gnanalingham et al. JNNP 1997

  18. CERAD-tehtäväsarjan käyttö I • Sanalista viivästettynä erottelee parhaiten MCI:n ja varhaisen Alzheimerin taudin normaalista • MMSE edelleen tärkeä dementian seulontamenetelmä • Muut tehtävät antavat lisätietoa, joka voi tukea dementian epäilyä ja auttaa arvioimaan muista kuin Alzheimerin taudista johtuvaa dementiaa • Potilaan tuntevan läheisen haastattelu on tärkeää • SLL 2001: 56: 527-535 Kysely muistihäiriöpotilaan läheiselle (oirekuva) • SLL 2000: 55; 2299-2304 Muistihäiriö-ja dementiapotilaan toimintakyvyn ja sairauden vaikeusasteen arviointi

  19. CERAD-tehtäväsarjan käyttö II • CERAD:n avulla muistihäiriö- ja dementiapotilaiden lähettäminen jatkotutkimuksiin aikaistuu • Turhaa huolestuneisuutta muistivaikeuksista voidaan vähentää • Yhteinen väline perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon välillä etu • Tehtäväsarjan käyttökelpoisuutta vaalittava! • harjoittelu kotona vaikeuttaa tulosten tulkintaa

  20. MCI, 68v mies, kansakoulu

  21. MCI, 69v nainen, ylioppilas

  22. MCI, 65v nainen, keskikoulu

  23. Lievä AT, 79v mies, kansakoulu

  24. Lievä AT, 86v nainen, kansakoulu

  25. Finska normer och cut-off gränser • Finns för Språklig ledighet, benämning, MMSE, fördröjt återkallande av ordlista, igenkännande av ordlista, fördröjt återkallande av bilder, rita urtavlan. • FINNS EJ FÖR INLÄRNING AV ORDLISTA (SOM ÄR DET VIKTIGASTE TESTET FÖR DIFFERENTIERING MELLAN PREKLINISK DEMENS OCH ÅLDRANDE) OCH KOPIERINGSUPPGIFT

  26. Finska normer och cut-off gränser • Normer finns ej heller för olika åldrar och olika utbildningsbakgrund

  27. Preliminärt finskt data – effekten av utbildning

  28. Praktiska instruktioner • Reservera 1,5 h för testningen • Gå först igenom varför du gör undersökningen och fyll i samtycke-blanketten • Gör en neuropsykologisk intervju (se föreläsningsdiorna från 31.3) • Du kan ge kvalitativ feed-back åt den du undersöker om du känner att du kan/vill • Du kan också säga att feed-backen kommer i skriftlig form efter att du fått handledning

  29. Handledning • Förbered dig att ge anamnesen och presentera testresultaten (estimera primärnivån och använd normdatat från Karrasch & Laine för att skatta varje deltestprestation) • Skriv utkast till feedback enligt modell (se hemsidan)

More Related