1 / 31

Suomalainen yhteiskunta

Luentosarja 9.1.

milos
Download Presentation

Suomalainen yhteiskunta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

    1. Suomalainen yhteiskunta Harri Melin Sosiologian laitos Turun yliopisto

    2. Luentosarja 9.1. – 2.4. Luennot keskiviikkoisin klo 16.30 – 19.00 Kertauskuulustelu keskiviikkona 12.3. klo 16.30 – 18.00 Uusintakuulustelu ke 26.3. klo 16.30 – 18.00

    3. Luentokerrat 9.1. Johdanto 16.1. EI LUENTOA 23.1. Modernin Suomen synty (1809 - ) 30.1. Itsenäinen tasavalta (1917 - ) 6.2. Toinen tasavalta (1945 -) 13.2. Suomi globalisoituvassa maailmassa 20.2. Mikä määrittää muutosta: talous, politiikka vai kulttuuri? 27.2. EI LUENTOA (tenttiviikko) 5.3. Miten Suomi oikein on muuttunut? 12.3. tentti 26.3. tentti

    4. Luennon sisältö 1. Johdanto 2. Modernin Suomen synty (1809 - ) 3. Itsenäinen tasavalta (1917 - ) 4. Toinen tasavalta (1945 -) 5. Suomi globalisoituvassa maailma (1985 -) 6. Talous, politiikka, kulttuuri – mikä määrittää muutoksen suunnan? 7. Mitä on yhteiskunnallinen muutos?

    5. Sosiologinen yleisesitys suomalaisesta yhteiskunnasta Osa sosiologian perusopintoja Luentoon yhdistyy kirjatentti (2 tai 3 kirjaa) Keskiössä yhteiskunnallisen muutoksen moniulotteinen tarkastelu Ei vain yhteiskuntaoppia, vaan yhteiskunnallisten ilmiöiden käsitteellistämistä ja analyysia Tarkastelun keskiössä talous, politiikka, sosiaali-rakenne ja kulttuuri

    6. Mikä on yhteiskunta? Giddensin mukaan rakenteet koostuvat säännöistä ja resursseista. Säännöillä tarkoitetaan tässä jo ennakkoon tunnettuja käsityksiä oikeasta toiminnasta. Resurssit taas viittaavat niihin välineisiin (esimerkiksi raha, yritys, ammattiliitto jne.), joita toimijat voivat käyttää hyväkseen toiminnassa. (ks. esim. Giddens: Sociology, Polity 2001)

    7. Yhteiskuntaa määrittää: 1. Tietty alue 2. Oma kokonaiskulttuuri 3. Väestö 4. Talous 5. Sosiaalirakenne 6. Sosiaaliset instituutiot

    8. Yhteiskuntaa pitävät koossa Yhdessä jaetut 1. Ideat : uskomukset ja määrittelyt 2. Säännöt: arvot ja normit 3. Toiminta: sosiaaliset organisaatiot 4. Intressit: mahdollisuudet ja päämäärät

    9. Yhteiskuntatyypit Maatalousyhteiskunta Teollisuusyhteiskunta Palveluyhteiskunta Informaatioyhteiskunta Tietoyhteiskunta Periodisointi perustuu hallitsevaan tuotannonalaan ja työllisyyteen

    10. Moderni yhteiskunta Teollistuminen Kaupungistuminen Yksilöllistyminen Jatkuva talouskasvu Markkinatalous Tuotantosuhteisiin perustuva sosiaalirakenne

    11. Klassikot ja moderni yhteiskunta Marx: Kapitalismi, palkkatyösuhde, vieraantuminen Durkheim: Sosiaaliset tosiasiat, mekaanisesta orgaaniseen solidaarisuuteen Weber: Rationalisoituminen (markkina-käyttäytyminen, oikeus sosiaalinen toiminta)

    12. Modernin projekti Tieteeseen ja teknologiaan nojautuva talouskasvun ja ihmisten hyvinvoinnin kasvun aikakausi Modernille on ominaista edistysusko, usko siihen että tieteen avulla pystytään ratkaisemaan kaikki ongelmat. Modernin lupaus ei ole täyttynyt.

    13. Modernin aikakauden haasteet Vieraantuminen: juurettomuus, vaikutusmahdollisuuksien puute Yksilöllisyyden murentuminen: massa-yhteiskunta, identiteettiongelmat Eriarvoisten riippuvuuksien kasvu: rikas pohjoinen vs. köyhä etelä, Sota: jatkuvasti läsnä Ekologiset uhat: kasvun rajat, ilmasto

    14. Periodisoinnin ongelmia Periodisointi = jaksottaminen, pyrkimys kiteyttää historiaa vaiheisiin Kyse on aikakausien nimeämisestä Miten periodit määritellään, mitä luetaan mukaan, mikä jätetään pois? Tärkeä tietää kuka periodisoi ja millä kriteereillä Kyse on vallankäytöstä

    15. - Modernin Suomen synty (1809 - ) vai Autonomian aika vai Keisarin aika? - Itsenäinen tasavalta (1917 - ) vai ensimmäinen tasavalta vai Suojeluskuntien Suomi? - Toinen tasavalta (1945 -) vai Kekkosen aika vai Rakennemuutoksen Suomi? - Suomi ja globalisoituva maailma (1985 -) vai Integraation aika vai … ?

    16. Heikki Waris: Muuttuva suomalainen yhteiskunta syntyi 1901, kuoli 1989 Suomalaisen sosiaalipolitiikan suunnannäyttäjä Väitöskirja: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin pitkänsillan pohjoispuolelle 1932 - 1934 Muuttuva suomalainen yhteiskunta: luentosarja Helsingin yliopistossa keväällä 1967, jonka pohjalta saman niminen kirja

    17. Kirjan teemat: Muutoksen moni-ilmeinen analyysi Yhteiskunta 100 vuotta ja 50 vuotta sitten Yhteiskuntaryhmät ja –kerrostumat Maaseutu – kaupunki Elintaso Työaika – vapaa-aika Perhe Järjestöelämä Kirkko Sosiaalipolitiikka Muuttuvan yhteiskunnan kokonaisuus

    18. Wariksen Suomi Koneistuva yhteiskunta Vaurastuva yhteiskunta Kaupunkimaistuva yhteiskunta Vapaa-ajan yhteiskunta Sosiaalipoliittinen yhteiskunta Kansainvälistyvä yhteiskunta (Waris s. 153)

    19. Keskiössä muutos Yhteiskunnallisen muutoksen tutkimus on yksi sosiologian keskeisiä tutkimuskohteita Endogeeninen vs. eksogeeninen muutos Muutoksella on aina tekijänsä, muutoksessa on monesti kyse intressien ajamisesta Sattumalla on aina sijansa Lopputulos ei välttämättä vastaa kenenkään toiveita

    20. Kirjallisuutta Timo Toivonen: Rakennemuutos 1930-1985. TuKK 1985. Elina Saksala (toim.) Muutoksen sosiologia. Yle 1998 Raimo Blom (toim.): Mikä Suomessa muuttui. Gaudeamus 1999. Harri Melin ja Jouko Nikula (toim.): Yhteiskunnallinen muutos. Vastapaino 2004. Juho Saari (toim.) Historiallinen käänne. Gaudeamus 2006. Peter von Bagh: Sininen laulu. Itsenäisen Suomen taiteiden tarina. WSOY 2007.

    21. Historiallinen käänne Historiallisen otteen nousu sosiaalitieteissä Sosiaalihistoriallisen tutkimuksen lisääntyminen historiassa Historiassa käänne kohti teoriaa ja sosiologiassa käänne kohti historiaa Nykyisyyden ymmärtäminen edellyttää pitkän aikavälin kehityskulkujen tuntemista

    22. Eric Hobsbawm: Äärimmäisyyksien aika Lyhyt 1900-luku (1914-1991) Tutkimus muutoksesta: 1) Eurokeskeisyyden vähentyminen 2) kohti yhteistä maailmankylää, toiminta-yksikkönä on koko maailma 3) vanhojen vuorovaikutuskäytäntöjen katkeaminen, sukupolvien perintö haurastuu

    23. 1900-luku Isaiah Berlin (filosofi): ”Olen elänyt melkein koko 1900-luvun ja lisättäköön, elänyt ilman suuria henkilökohtaisia kärsimyksiä. Muistan sen ainoastaan länsimaiden historian kauhistuttavimpana vuosisatana.” Yehudi Menuhin (viulisti): ” Jos minun olisi lyhyesti luonnehdittava 1900-lukua, sanoisin, että se herätti ihmiskunnan kaikkien aikojen suurimmat toiveet ja murskasi kaikki illuusiot ja ihanteet.”

    24. Ristiriitojen vuosisata 1900-lukua leimasivat suuret toiveet (rauha,tasa-arvo,talouskasvu, sivistys) Monissa toiveissa petyttiin Moni asia muuttui parempaan suuntaan Keskinäiset riippuvuudet lisääntyivät Vuosisadan lopussa havahduttiin kasvun rajoihin

    25. Konkurssien vuosisata rauha – jatkuvat sodat uskontojen rinnakkaiselo – kohti uskonsotia jatkuva talouskasvu – lamasta toiseen yhteiskunnallinen edistys (tasa-arvo) – eriarvoisuuden kasvu sosialismi

    26. Kasvun vuosisata Valtaisa väestön kasvu ja eliniän kasvu Nopea talouskasvu Tieteen ja teknologian huima kasvu – tieteen käytännöllisen hyödyntämisen kasvu Vuorovaikutuksen kasvu (puhelin, radio, tv, matkustaminen)

    27. Immanuel Wallerstein Amerikkalainen sosiologi, synt. 1930 Tutkinut laajasti maailmantaloutta ja kehitysmaita, erityisesti Afrikkaa Nostanut esiin pohjoinen / etelä konfliktin ja sen seuraukset Bushin hallinnon kriitikko ISA:n entinen puheenjohtaja

    28. The Modern World System (ilm. 1973-1980) Tutkimus (kaksi osaa) Eurooppa-keskeisen maailman-järjestelemän synnystä ja kehityksestä Muutoksen veturina talous Kehitysvaiheet: 1) Minisysteemi 2) Maailmanvalta 3) Maailman talous

    29. Minisysteemi: omavaraistalous, ei vaihtoa, kaikki osallistuvat tuotantoon, vähäinen työnjako Maailmanvalta (World Empire):oman aikansa ehdoton keskus, kasvava vaihto ja työnjako, vähän kosketuksia muihin maailmanvaltoihin Maailmantalous: jatkuva kasvu ja laajentuminen, työnjaon lisääntyminen, sisäinen eriytyminen (periferia, semiperiferia, keskus)

    30. Maailmajärjestelmä - globalisaatio Wallersteinin jälkeen alkanut vilkas keskustelu globalisaatiosta Globalisaation ulottuvuudet: kulttuurinen, poliittinen, taloudellinen Globalisaatio on ihmisten tekemä, kyse on intressien ajamisesta Ristiriitaisia kehityskulkuja

    31. Suomi ja maailmanjärjestelmä Eurooppalaista periferiaa: osa Ruotsia, taloudellisesti riippuvainen, sotaväki Kohti semiperiferiaa: teollistuminen 1800-luvulla, poliittinen autonomia, oma kulttuuri Kaikissa ytimissä: etenkin 1990-luvulta lähtien Suomi on osa kaikkein vaurainta maailmaa

More Related