1 / 13

Nimet säädöksissä

Nimet säädöksissä. Säädösseminaari Kotuksessa 29.2.2012 Terhi Ainiala Helsingin yliopisto terhi.ainiala@helsinki.fi. Lähtökohtia. Nimet/nimien kohteet keskeisiä säädöstekstien ymmärrettävyydelle Nimen kohde on voitava tunnistaa, jotta nimi voidaan ymmärtää. ”Mistä/kenestä puhutaan?”

metea
Download Presentation

Nimet säädöksissä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Nimet säädöksissä Säädösseminaari Kotuksessa 29.2.2012 Terhi Ainiala Helsingin yliopisto terhi.ainiala@helsinki.fi

  2. Lähtökohtia • Nimet/nimien kohteet keskeisiä säädöstekstien ymmärrettävyydelle • Nimen kohde on voitava tunnistaa, jotta nimi voidaan ymmärtää. ”Mistä/kenestä puhutaan?” • On valittava sellainen nimi/yksilöintikeino, joka voidaan olettaa tunnistettavaksi • Hypoteesina ajatus siitä, että (monet) nimet eivät säädösteksteihin juuri kuulu • Kuitenkin nimiä esiintyy: mitä, millaisia, missä?

  3. Tutkimuskysymyksiä • Millaisten kohteiden nimiä säädöstekstit sisältävät? • Henkilönnimet, paikannimet, virastojen ja laitosten nimet, lakien ja muiden säädösten nimet jne. • Millaisia nimet ovat: kokonaisia (virallisia) vai lyhenteitä? • Miten näitä nimiä käytetään, missä kohdin tekstejä ne sijaitsevat? • Nimien rajat: mitkä ilmaukset säädösteksteissä määritellään propreiksi? • Iso alkukirjain ei välttämättä nimisyyden tae • Nimi voi alkaa pienelläkin alkukirjaimella

  4. Tutkimusesimerkkejä • Lakien nimet • Virastojen, laitosten ym. nimet • Henkilönnimet ja paikannimet

  5. Lakien nimet • Tyypillisimpiä nimiä laeissa: toisten lakien nimet • Millaisia ne ovat, ja kuinka pitkiä ne voivat olla? • Lakien nimet: vakiintunut ”epävirallinen” nimi ja virallinen nimi • Alkolukkolaki = Laki alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta • Päivähoitolaki = Laki lasten päivähoidosta • Soralaki = Maa-aineslaki • nimet • Millä tavoin lain nimi (”nimike”) lyhenee ja epävirallistuu? • Vakiintuneen nimen läpinäkyvyys?

  6. Virastojen yms. nimet • Lukuisia virastoja, laitoksia, yhdistyksiä yms. mainitaan: • Ajoneuvohallintokeskus, Eduskunnan kirjasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Elintarvikevirasto, Elokuvatarkastamo, Helsingin kauppakorkeakoulu, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti, Suomen Punainen Risti, Euroopan Unioni, Yhdistyneet Kansakunnat, Yleisradio Oy • Kuinka usein ja miten näihin viitataan? • Nimet toisinaan pienellä alkukirjaimella: • Laki ilmatieteen laitoksesta • Laki kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (1976) • Toisinaan isolla: • Laki Metsäntutkimuslaitoksesta • Laki Kotimaisten kielten keskuksesta (2011) • Horjuntaa: • Laki Kansaneläkelaitoksesta (2004) • Asetus kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta (1991)

  7. Kuluttajavirasto: 12 osumaa • Laki Kuluttajavirastosta • Asetus Kuluttajavirastosta • Laki palvelujen tarjoamisesta • Laki valmismatkaliikkeistä • Asetus valmismatkaliikkeistä • Laki kuluttajaneuvonnasta • Valtioneuvoston asetus työ- ja elinkeinoministeriöstä • Laki rajat ylittävästä kieltomenettelystä • Asetus kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa • Rekisterihallintoasetus • Valtion virkaehtosopimus • Kuluttajansuojalaki

  8. Paikannimet • Paikannimiä • Maakuntien nimiä: Ahvenanmaa, Kainuu ym. • Maiden nimiä: Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska; pohjoismaat (useimmiten pienellä), Tsekki, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Slovakia, Slovenia • Kuntien, kylien, luonnonpaikkojen, kansallispuistojen nimiä

  9. Laki Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta 30.12.2004/1430 • Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: • 1 § • Kansallispuiston perustaminen • Länsi-Lapin edustavimman tunturijakson sekä tähän liittyvien, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliölajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten perustetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. • 2 § • Sijainti ja rajat • Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon kuuluu noin 102 000 hehtaaria valtion omistamia alueita, jotka sijaitsevat Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin kunnissa. Kansallispuiston rajat on merkitty punaisella viivalla tämän lain liitteenä olevaan karttaan.

  10. 3 § • Rauhoitussäännökset • Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon sovelletaan, mitä luonnonsuojelulain 13–15 §:ssä säädetään rauhoituksesta lukuun ottamatta 14 §:n 1 momentin 8 kohtaa. • 4 § • Paikallisten asukkaiden oikeudet • Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on niillä, joiden kotipaikka on metsästyslain (615/1993) 8 §:ssä tarkoitetussa kunnassa, oikeus luonnonsuojelulain rauhoitussäännösten estämättä metsästää kotikunnassaan puiston alueella mainitun lainkohdan perusteella. Metsästys ei kuitenkaan ole sallittua tunturien paljakka-alueilla eikä puiston reittien, palvelurakenteiden eikä Ylläksen ja Pallas-tunturin matkailukeskusten läheisyydessä olevilla alueilla. Metsästykselle sallitut alueet on merkitty rasterilla tämän lain liitteenä olevassa kartassa. • Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on Kittilän kunnan Raattamanja Rauhalan kylissä vakinaisesti asuvilla henkilöillä oikeus 1 momentin mukaisesti metsästää kansallispuiston siinä osassa, joka kuntajaon muuttamisesta Kittilän ja Muonion kuntien välillä annetulla valtioneuvoston päätöksellä (566/2003) on siirretty Kittilän kunnasta Muonion kuntaan. (2.6.2006/431) • Onkimisesta, pilkkimisestä ja muusta kalastuksesta kansallispuistossa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Pallasjärvessä, Keimiöjärvessäja Aakenustunturin Pyhäjärvessä ovat myös kalaston hoitoon liittyvät toimenpiteet sallittuja. Kalaston hoidon järjestämisestä määrätään tarkemmin luonnonsuojelulain 19 §:n nojalla laadittavassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Kalastus ei kuitenkaan ole sallittua Pallasjärvessä esiintyvän taimenen kutuvesissä, vesissä, joissa on luontainen purotaimenkanta eikä vesissä, jotka ovat tunturinieriän esiintymisalueita. Kalastukselta kielletyistä alueista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

  11. Henkilönnimet • Henkilönnimiä säädösteksteissä ei lainkaan • (säädösten allekirjoittajien nimiä lukuun ottamatta) • Tekstit suunnattu suurelle yleisölle, henkilönnimien käyttö edellyttäisi henkilöiden laajaa tunnettuutta ja pysyvyyttä (mahdotonta) / lakien nopeahkoa muuttamista • Henkilöt säädösteksteissä eivät ”henkilöityjä” • Henkilöt säädösteksteissä viranomaisia yms. (virka-)asemansa ja roolinsa puolesta • Nimikkeitä nimien sijaan • tasavallan presidentti, tasa-arvovaltuutettu

  12. Annettavaa • Nimistöntutkimukselle • Nimen määrittely, nimen ”rajat” • Laitosten ja virastojen läpinäkyvät nimet eivät prototyyppisiä propreja (horjuvuus ison ja pienen alkukirjaimen välillä) • Ymmärrettävyyden tutkimukselle • Nimien ja muiden yksilöivien ilmausten käyttö: ymmärrettävyyttä helpottamassa vai hankaloittamassa?

  13. Kiitos! • Saa mielihyvin toimittaa kommentteja, kysymyksiä, ideanpoikasia myöhemminkin! • terhi.ainiala@helsinki.fi

More Related