Ty suhteen ehtojen m  r ytyminen ja muu ty el m n lains  d nt   Heidi V nsk  9.11.2010

Ty suhteen ehtojen m r ytyminen ja muu ty el m n lains d nt Heidi V nsk 9.11.2010 PowerPoint PPT Presentation


  • 171 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Luennon sislt. Tysuhteen ehdotTysopimuksetKilpailukielto ja salassapitoTyaikaVuosilomaPerhevapaatTysuhteen ehtojen muuttaminenLomautusTysuhteen pttminen. 1. Tysuhteen ehdot. . Tysuhde. TyntekijtEi toimitusjohtajaEi yrittjt tai ammatinharjoittajatTysopimuslaki soveltuuTe

Download Presentation

Ty suhteen ehtojen m r ytyminen ja muu ty el m n lains d nt Heidi V nsk 9.11.2010

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


2. Työsuhteen ehtojen määräytyminen ja muu työelämän lainsäädäntö Heidi Vänskä 9.11.2010

3. Luennon sisältö Työsuhteen ehdot Työsopimukset Kilpailukielto ja salassapito Työaika Vuosiloma Perhevapaat Työsuhteen ehtojen muuttaminen Lomautus Työsuhteen päättäminen

4. 1. Työsuhteen ehdot

5. Työsuhde Työntekijät Ei toimitusjohtaja Ei yrittäjät tai ammatinharjoittajat Työsopimuslaki soveltuu Tehdään työtä vastiketta vastaan

6. Miten työsuhteen ehdot määräytyvät? Pakottavat lainsäännökset Työehtosopimusten määräykset Työsopimuksen ehdot Tahdonvaltaiset lainsäännökset Hyväksytty tapa tai alan yleinen käytäntö Työnantajan määräykset (direktiovalta)

7. Tärkeimmät työsuhdetta koskevat lait Työsopimuslaki Vuosilomalaki Työaikalaki

8. Työehtosopimus Työehtosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka yksi tai useampi työnantaja tai työnantajayhdistys tekee yhden tai useamman työntekijäyhdistyksen kanssa työsuhteiden minimiehdoista. Sovitaan liittojen välillä Aina kirjallinen Koskee useita työntekijöitä Minimiehdot sisältävä Ei kaikilla aloilla

9. 2. Työsopimukset Työsopimustyypit ja työsopimusten ehdot

10. Työsopimusten tyyppejä Toistaiseksi voimassa oleva Määräaikainen Sekamuotoinen

11. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Työsopimusten päätyyppi Aina sallittu Ellei toisin ole sovittu, työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva Päättyy yleensä irtisanomalla

12. Määräaikainen työsopimus Päättymishetki sovittu etukäteen päivämäärä työtehtävän loppuun saattaminen tietty tapahtuma (esim. perhevapaalta paluu) Päättyy ilman irtisanomista irtisanomisaikaa irtisanomisajan palkkaa

13. Määräaikainen työsopimus Edellyttää perusteltua syytä työn luonne sijaisuus harjoittelu työn kausiluonteisuus muu näihin rinnastettava seikka toiminnan aloittamisesta johtuva kysynnän vakiintumattomuus muu yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä perusteltu syy työntekijän aloite Ellei perustetta ole, työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva

14. Selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista Jos ei kirjallista työsopimusta Kirjallisesti Jos työsuhde jatkuu yli 1 kk osapuolet ja heidän koti- tai liikepaikkansa työnteon alkamisajankohta määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste koeaika työntekopaikka työtehtävät työehtosopimus palkka ja palkanmaksukausi työaika vuosiloma irtisanomisaika

15. Koeaika Voidaan ottaa työsopimukseen Tarkoituksena selvittää työn soveltuvuus molemmin puolin Enintään 4 kk Poikkeuksellisesti enintään 6 kk jos erityinen koulutus joka kestää yli 4 kk Määräaikaisessa työsuhteessa enintään puolet työsopimuksen kestosta Voidaan purkaa ei irtisanomisaikaa ei irtisanomisajan palkkaa Ei epäasiallisilla perusteilla

16. Palkka ja sairausajan palkka Palkka työsuhteen alkaessa (rahapalkka/kokonaispalkka) Luontoisedut Palkan kehitys Tulospalkka Sairausajan palkkaan oikeus työntekijällä, joka sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään (TSL 1+9 pvä)

17. 3. Kilpailukielto ja salassapito

18. Kilpailukielto työsuhteen aikana TSL 3 luvun 3 §:n 1 momentti: työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka Huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema Ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa Työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. TSL 3 luvun 3 §:n 2 momentti: työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä. Ei tarvita erillistä sopimusta, tulee suoraan laista.

19. Kilpailukieltosopimukset - vaikutus työsuhteen päättymisen jälkeen Sopimus, joka rajoittaa työntekijän oikeutta työsuhteen päättymisen jälkeen joko: Tehdä työsopimus sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa entisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa Ja/tai työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa yritystoimintaa. Myös houkuttelukiellot

20. Kilpailukieltosopimuksen yleiset edellytykset Perusvaatimuksena aina erityisen painava syy, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Yleisten edellytysten vastaisesti tehty sopimus on mitätön, samoin kuin sopimus, jonka osalta edellytykset eivät täyty enää vetoamishetkellä. Lain perustelujen mukaan sitovuuden tulkinnassa on aina otettava huomioon työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä ja oikeus vapaasti valita työpaikkansa. Kilpailukieltosopimuksen perusteiden on oltava voimassa paitsi sopimusta tehtäessä myös silloin, kun sopimukseen vedotaan.

21. Sopimuksen voimassaoloajasta Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta pääsääntöisesti 6 kuukauden ajan tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattiaan. Jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden (12 kk) pituiseksi. Korvaus voi olla työsuhteen aikana tai sen jälkeen maksettu suoritus, kuten kertakorvaus, kuukausittainen maksu tai työsuhteen aikana maksettava erillislisä tai poikkeuksellisen korkea palkka. Johtavassa asemassa pidempikin kuin 6 kk ilman erillistä korvausta.

22. Voimassaolon päättyminen ja sopimuksen rikkominen Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Työnantajasta johtuvia syitä ovat ainakin: Työnantajan konkurssiin tai kuolemaan perustuva työsuhteen päättyminen Irtisanominen tuotannollisin tai taloudellisin perustein Laittomat irtisanomiset henkilösyin Oikeusoppineiden näkemyksen mukaan yli 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen tapahtunut työntekijän irtisanoutuminen (aiheesta ei oikeuskäytäntöä) Työsuhteen päättyessä työntekijästä johtuvasta syystä tai määräaikaisuuden loppuessa sopimus pysyy voimassa sallitun enimmäisaikansa. Sopimuksen rikkomisen seuraamuksena vahingonkorvaus tai sopimussakko (ei molempia).

23. Salassapitovelvoite työsuhteen aikana Työsopimuslain 3 luvun 4 § 1 mom: Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL) 4 § 2 mom. Joka elinkeinonharjoittajan palveluksessa ollessaan on saanut tiedon liikesalaisuudesta, ei saa sitä palvelusaikanaan oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista hankkiakseen itselleen tai toiselle etua tai toista vahingoittaakseen. Oikeutetusti saadun tiedon työsuhteen aikaiset käyttö- ja ilmaisurajoitus, rikoslaissa rangaistavaa Lisäksi myös 2 v työsuhteen päättymisestä.

24. Erilliset salassapitosopimukset ja -lausekkeet Tarkoituksena suojata liikesalaisuuksia Laajentaa lain antamaa suojaa Informaatiotarkoitus

25. Salassapitosopimusten ongelmat Tärkeimmät ongelmat: Täysin kohtuuttomia ja epämääräisiä, kaikki mahdollinen pidettävä salassa Velvoitteen kestoaika määrittelemätön (ikuinen) Jopa miljoonien sopimussakon uhalla Välityslausekkeet julkisuuden välttämiseksi kiistoissa Suositus hyväksi käytännöksi: Liike- ja ammattisalaisuudet lain pohjalta, ei laajenneta Voimassa työsuhteen ajan ja 1 – 3 vuotta sen jälkeen Vahingonkorvaus (tai kohtuullinen sopimussakko) Työnantajalle vastuu välimiesmenettelyn kustannuksista tai vaihtoehtona vain käräjäoikeus

26. 4. Työaika

29. Säännöllisen työajan ylittäminen Vuorokautinen ylityö: työ, jota tehdään tavanomaisena työpäivänä 8 tunnin jälkeen. Viikoittainen ylityö: työ, jota tehdään tavanomaisen työviikon ulkopuolella 40 viikkotunnin lisäksi. Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan määräystä ja toisaalta työntekijän suostumusta. Työsopimuksessa mainitun säännöllisen työajan ja lain mukaisen säännöllisen työajan erotus on lisätyötä.

30. Ylityökorvausten määräytyminen ja ylityön enimmäismäärät Vuorokautiselta ylityöltä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:n korotus, sen jälkeen 100 %:n korotus. Viikoittaiselta ylityöltä 50 %:n korotus. Johtavassa asemassa oleva työntekijä voi sopia kiinteästä, erillisenä maksettavasta kuukausikorvauksesta. Korotettu palkka voidaan vaihtaa vastaavaan vapaa-aikaan, jonka pituus ottaen huomioon TAL 22 §:n säädöksessä. Ylityötä saadaan teettää lähtökohtaisesti enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Työnantaja ja työaikalain 10 §:ssä tarkoitetut työntekijöiden edustajat taikka henkilöstöryhmä yhdessä voivat sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. 138 tunnin enimmäistuntimäärää ei saa kuitenkaan ylittää.

31. Sunnuntaityö Sunnuntaina tai muuna pyhäpäivänä tehdystä työstä maksetaan aina 100 %:lla korotettu palkka. Jos työ on ylityötä, maksetaan lisäksi normaalit ylityökorvaukset. Liukuva työaika Työaikajärjestelyt, jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa päättää itse työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittava. Kiinteä työaika, tulo- ja lähtöliukuma (max + - 3 h), enimmäiskertymä (max + - 40 h) ja lepoaikojen sijoittamisesta . Työajan enimmäiskertymää voidaan vähentää työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla. Ylityöt korvataan työaikalain mukaisesti. Ylityö: työ, jota tehdään työnantajan määräyksestä säännöllisen työajan lisäksi.

32. Päivittäiset lepoajat Yli kuuden tunnin työpäivään vähintään tunnin mittainen lepotauko, jonka aikana työntekijä voi poistua työpaikalta. Voidaan sopia myös lyhyemmästä lepoajasta, kuitenkin vähintään ½ tuntia. Työehtosopimuksella voidaan poiketa edellä mainitusta. Lepoaikaa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun eikä loppuun.

33. 5. Vuosiloma

34. Vuosiloma - Peruskäsitteet Ansaitsemisperiaate Lomanmääräytymisvuosi = 1.4. - 31.3. Lomanmääräytymiskuukausi lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi Täysi lomanmääräytymiskuukausi vähintään 14 työssäolopäivää vähintään 35 työssäolotuntia Lomakausi (kesäloma) = 2.5.-30.9. Talvilomakausi = 1.10.-30.4. Lomapalkka Lomakorvaus Lomaraha/lomaltapaluuraha Sovittava

35. Loman pituus Työsuhteen aluksi kertyy 2 pv / täysi lomanmääräytymiskuukausi enintään 24 pv / vuosi Työsuhde jatkunut vuoden 31.3. mennessä 2,5 pv / täysi lomanmääräytymiskuukausi enintään 30 pv / vuosi talviloma Oikeus vapaaseen 2 pv / kalenterikuukausi lomakorvaus Työehtosopimuksissa myös määräyksiä paremmista kertymisehdoista

36. Vuosilomapäivät Arkipäiviä viikossa yleensä 6 laskusääntö kaikille sama lauantaipäivät lasketaan mukaan Arkipäiviksi ei lueta Itsenäisyyspäivä Jouluaatto Juhannusaatto Pääsiäislauantai Vapunpäivä Sunnuntai Kirkolliset juhlapäivät

37. Loman antaminen Työnantaja määrää Työntekijää kuultava Loma annetaan lomakausina 2.5. - 30.9. kesäloma 1.10. - 30.4.talviloma Yhdenjaksoisina Loma ei saa alkaa vapaapäivänä (jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen) Enintään 3 pvn pituiseen lomaan ei saa sisältyä vapaapäivää Lomaa ei saa määrätä äitiys- tai isyysvapaan ajalle

38. Lomasta ilmoittaminen työntekijälle Mikäli mahdollista kuukautta ennen Viimeistään 2 viikkoa ennen Ilmoitus sitoo muutoksesta aiheutuva vahinko korvattava

39. Vuosiloman kertyminen - Työssäolon veroinen aika Kun työntekijä ei ole töissä, mutta työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus. Joidenkin vapaiden ajalta Esim. äitiys- ja vanhempainvapaa Jotkut poissaolot kartuttavat määräajan lomaa Sairaus 75 päivää Lomautus 30 päivää Opintovapaa 30 päivää

40. Sairauden vaikutus jo sovittuun lomaan Työkyvyttömyys ennen loman alkua työntekijän pyynnöstä loma siirrettävä Ennalta tiedossa työkyvyttömyys loman aikana pyynnöstä siirrettävä Työkyvyttömyys alkaa loman aikana pyynnöstä siirretään, jos... yhdenjaksoinen yli 7 pv kestävä sairaus ilmoitetaan ilman aiheetonta viivytystä 7 päivän ”karenssi”

41. Lomapalkka Loman alkamishetken palkka. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Maksettava ennen loman alkamista. Poikkeuksena enintään 6 pv loma.

42. Lomakorvaus työsuhteen jatkuessa Työsopimuksen mukaan. Maksetaan jos ei kerry täysiä lomanmääräytymiskuukausia tai vain osa täysiä. Myös 35 h:n säännön mukaan laskettava loma ja ei viikko/kk-palkkaa 9 % tai 11,5 % palkan määrästä.

43. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Pitämättä jääneistä ansaituista lomapäivistä. Lomapalkkaa vastaava. samat laskentaperusteet Ensimmäinen ja viimeinen kuukausi voidaan laskea yhteen. Loma voidaan sopia annettavaksi seuraavan työ- tai virkasuhteen aikana jos työnantaja säilyy samana.

44. Lomaraha ja lomaltapaluuraha Lomapalkan ”korotusosuus”, joka maksetaan loma-ajan palkan lisäksi. Sovitaan työehtosopimuksissa, työsopimuksessa tai voi olla yrityksen käytäntönä. Yleensä 50 %. Lomaraha edellyttää loman pitämistä. Lomaltapaluuraha edellyttää lomalta palaamista. Ei lakisääteinen!

45. 6. Perhevapaat

46. Oikeus äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen Vapaista ilmoittaminen Ilmoitettava työnantajalle määräajassa (2kk) Hoitovapaat hoitovapaa työntekijän oikeus siihen asti kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. työntekijän ilmoitettava työnantajalle hoitovapaasta ja sen pituudesta vähintään 2 kk ennen hoitovapaan alkua. työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ja pituuden, kunhan muutoksesta ilmoitetaan viimeistään 1 kk ennen muutosta. osittainen hoitovapaa (2. lukuvuosi päättyy) tilapäinen hoitovapaa (alle 10v lapsi) Perhevapaat

47. Palkanmaksuvelvollisuus perhevapaiden ajalta Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksu-velvollisuutta perhevapaiden ajalta. Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella. Äitiysloman ja tilapäisen hoitovapaan palkanmaksuvelvollisuudesta on yleisesti sovittu työehtosopimuksilla tai osana työsopimusta.

48. Työhönpaluuoikeus perhevapaiden päätyttyä Työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä. Jos tämäkään ei ole mahdollista, on tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä.

49. 7. Työsuhteen ehtojen muuttaminen

50. Työsuhteen ehtojen muuttaminen Pääsääntö: ei saa muuttaa. Työsopimuksessa sovituista ehdoista pidettävä kiinni.

51. Muutosvaihtoehdot 1/2 Työnantaja käyttää työn johto- ja valvontavaltaansa. Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisymmärryksessä uusista ehdoista. Vakiintunut käytäntö on hiljaisesti muuttanut työsopimuksessa sovittuja ehtoja.

52. Muutosvaihtoehdot 2/2 4) Työnteon ehdot muuttuvat sen vuoksi, että niiden soveltaminen on sidottu kulloinkin voimassa olevaan työehtosopimukseen (esim. palkka- ja työaikamääräykset). 5) Työnteon ehtoja muutetaan työsopimuksen irtisanomis- tai purkamisjärjestyksessä – edellyttäen, että on olemassa lainmukainen irtisanomis- tai purkuperuste.

53. 8. Lomautus

54. Lomautus Työnantajan aloitteesta Työnteko keskeytyy Palkanmaksu keskeytyy Työsuhde muutoin voimassa Saa tehdä muuta työtä 5 päivän irtisanomisaika Työntekijällä ei irtisanomisaikaa ei viimeisen 7 päivän aikana ennen työhönpaluuta

55. Lomauttamisen perusteet Taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste Toistaiseksi - Päättyminen ilmoitetaan vähintään 7 päivää ennen Määräajaksi Työ vähentynyt tilapäisesti - Määräajaksi Sopimalla - Määräajaksi Määräaikaista työntekijää ei voi lomauttaa - Poikkeus: Sijainen ja vakituinen työntekijä voitaisiin lomauttaa

56. 200 päivän sääntö Lomautettuna vähintään 200 kalenteripäivää. Työntekijä voi irtisanoa työsopimuksen. Oikeus irtisanomisajan palkkaan. vähennetään 14 päivän palkka, jos lomautusilmoitusaika oli sopimuksen (TES) mukaan yli 14 päivää

57. 9. Työsopimuksen päättyminen

58. Irtisanominen Työnantaja irtisanoo joko henkilöön liittyvällä tai taloudellisella ja tuotannollisella perusteella. Työntekijä irtisanoo itse työsopimuksensa. Yleissäännös: ”Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä”. Työnantajalla oltava siis peruste. Henkilöperuste tai ns. tuta-syy. Kokonaisarviointi Purku Tavallinen ja koeaikapurku Purkautuneena käsittely Työsuhteen päättäminen sopimuksella

59. Työntekijästä johtuva irtisanomisperuste Työstä johtuvien velvoitteiden vakava rikkominen tai laiminlyönti. Työntekijä ei selviydy työstään. Annettava varoitus. Mahdollisuus korjata menettely – aito mahdollisuus ja aikaa myös annettava. Pääsääntö. Ei, jos kyseessä erittäin vakava rikkomus. Uudelleensijoittaminen vaihtoehtona. Ei, jos erittäin vakava rikkomus.

60. Tuta-peruste Työ vähentynyt Taloudellisista Tuotannollisista tai Työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Olennaisesti ja pysyvästi Molemmat yhtä aikaa. Muutoin kuin tilapäisesti ja vähäistä suuremmassa määrin. Mitään yleispäteviä prosenttilukuja vähentymisestä ei ole esitettävissä.

61. Työntekijää ei voida sijoittaa tai kouluttaa uusiin tehtäviin Ns. työnantajan työntarjoamisvelvoite. Tarjottava ensisijaisesti työsopimuksen mukaista työtä, toissijaisesti vastaavaa työtä ja jos sitäkään ei ole vielä muuta työtä, joka vastaa työntekijän koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta. Asiallinen ja vakava tarjous. Konsernissa työn tarjoamisvelvollisuus on emoyhtiöillä suhteessa tytäryhtiöihin mutta ei päinvastoin.

62. Taloudellisia ja tuotannollisia perusteita ei ole: Jos palkataan uusi työntekijä samankaltaisiin tehtäviin Työsuhteeseen talon ulkopuolinen työntekijä Määräaikaisten vakinaistaminen Alihankinta? Tällä hetkellä saadaan käyttää vuokratyövoimaa / alihankintaa Jos tehdään uudelleenjärjestelyitä, mutta työ ei vähene.

63. Raskaana ja perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla oleva työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaa työsopimuslaissa säädettyyn perhevapaaseen. Suoja alkaa siitä, kun työnantaja on saanut tiedon raskaudesta. Työntekijällä on velvollisuus esittää selvitys raskaudestaan, mikäli työnantaja sitä pyytää. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta.

64. Irtisanomisaika Sopimusasia. Enintään 6 kk. Työnantajan irtisanomisaika voi olla pidempi kuin työntekijän. Työntekijän irtisanomisaika ei saa olla pidempi kuin työnantajan. Jos näin on sovittu, noudatetaan työnantajan irtisanomisaikaa. Mahdollista: Ei irtisanomisaikaa. Työpäivä tai työvuoro loppuun.

65. Työsopimuslain mukaan työnantajan on tarjottava työtä taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanomalleen työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee uutta työsuhteista työvoimaa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin yhdeksän kuukauden kuluttua irtisanotun työntekijän työsuhteen päättymisestä Tuta-peruste –vaatimus, ei siis jos itse irtisanoutunut, irtisanottu henkilösyillä tai määräaikaisuus päättynyt. Sama tai samankaltainen työ. Työnantajan tiedusteltava paikalliselta työvoimaviranomaiselta onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa töitä sen välityksellä. Irtisanotun oltava työnhakijana työvoimatoimistossa, huom. ei siis tarvitse olla työtön! Takaisinottovelvollisuus

66. Oltava erittäin painava syy. Työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakava rikkominen tai laiminlyönti, ettei työnantajan voi edellyttää jatkavan sopimussuhdetta edes irtisanomisajan pituista aikaa. Purkuoikeus raukeaa ellei työsopimusta pureta 14 päivän kuluessa siitä kun sopijapuoli saa tiedon purkuperusteesta Voi olla tapahtumahetkeä myöhemmin.

67. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemminpuolisesti purkaa, ei perustevaatimusta. Työsopimusta ei kuitenkaan saa päättää syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Ongelmana todellisten syiden ilmoittaminen.

68. Työsopimuksen purkautuneena pitäminen Työntekijä poissa 7 päivää Ilmoittamatta pätevää syytä Jos hyväksyttävä este ilmoittamiselle, purkautuminen peruuntuu

69. Työsuhteen päättäminen yhteisellä sopimuksella Päättymissopimuksista ei ole laissa säännöksiä. Noudatetaan kuitenkin yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita, joista keskeisin on ”sopimukset ovat sitovia”. Tekeminen lähtökohtaisesti vapaaehtoista. Terminä vakiintumaton ja sisältö laaja; synonyyminä esim. lähtösopimus tai erosopimus. Voidaan tehdä kaikissa työsuhteen päättymistilanteissa.

70. Työtodistus Annetaan pyynnöstä. Työsuhteen kesto ja työtehtävien laatu. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä: työsuhteen päättymisen syy ja/tai arvio työtaidosta ja käytöksestä Muuta ei saa olla. Oikeus saada 5/10 vuoden ajan.

  • Login