1 / 43

Eeva Harjulahti 1.10.2009 - Metropolia

Opintojen mitoitus ja kuormittavuus – OPMITKU OPM:n rahoittama koulutuksen kehittämishanke 2007 - 2009. Eeva Harjulahti 1.10.2009 - Metropolia. www.turkuamk.fi. Lähtökohdat.

mervyn
Download Presentation

Eeva Harjulahti 1.10.2009 - Metropolia

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Opintojen mitoitus ja kuormittavuus – OPMITKUOPM:n rahoittama koulutuksen kehittämishanke 2007 - 2009 Eeva Harjulahti 1.10.2009 - Metropolia www.turkuamk.fi

  2. Lähtökohdat • Eurooppalaiseen ECTS (European Credit Transfer and Accumulation System) -järjestelmään perustuva opintopistemitoituksen käyttöön ottaminen • Opintopisteet korreloivat opintoihin käytettyyn laskennalliseen aikaan - mitoitus on myös koulutuksen laatuun oleellisesti liittyvä tekijä. • Turun ammattikorkeakoulussa on Opinnot-hankkeiden osana lukuvuosina 2004 - 2006 tehty opintojen mitoitustyötä ja toisaalta kuormittavuuden seurantaa • Tutkimukseen perustuva kehittämismalli on todettu hyväksi www.turkuamk.fi

  3. Toteutus • Vaihe 1: Selvitys- ja mitoituksen määrittelyvaihe – 2007 (Pedagoginen käsitteistö ja mitoitus sekä kuormittavuuden seuranta) • Vaihe 2: Mitoituksen perustan määrittely – 2008 (Kuormittavuuden seuranta ja mitoitus) • Vaihe 3: Mitoituksen toteutusperustan kehittämisen vaihe – 2008 • Vaihe 4: Mitoituksen kehittämisperustan kehittämisen vaihe – 2009 www.turkuamk.fi

  4. Yhteistyökumppanit • Helsingin ammattikorkeakoulu (Stadia->Metropolia) • Hämeen ammattikorkeakoulu • Laurea-ammattikorkeakoulu • Satakunnan ammattikorkeakoulu • Savonia-ammattikorkeakoulu • Turun ammattikorkeakoulu www.turkuamk.fi

  5. Ohjausryhmä • Teija Laamanen, kehityspäällikkö, Laurea-AMK • Päivi Jaatinen, kehitysjohtaja, SAMK • Ulla Voutilainen, vararehtori, Savonia-AMK • Jukka Nivala, koulutusjohtaja, Stadia (1.8.2008 Metropolia) • Ismo Kantola, kehityspäällikkö, pj. TuAMK • Eeva Harjulahti, esittelijä, sihteeri, TuAMK • Pirjo Kuisma, HAMK 31.7.2007 asti • Ritva Mäntylä, opetusjohtaja, HAMK 1.8.2007 alkaen • Raija Tuohi, projektiryhmän jäsen, TuAMK 1.9.2007 alkaen • Saara Lampelo, vararehtori, pj. TuAMK 31.12.2007 asti • Sini-Meri Lehtinen, SAMOK 31.12.2007 asti • Sarianna Nieminen, SAMOK 1.1.2008 alkaen www.turkuamk.fi

  6. Projektiryhmä • Eeva Harjulahti, TuAMK • Raija Tuohi, TuAMK • Arto Saloranta, Laurea-AMK • Anne Sankari, SAMK • Ritva Mäntylä, HAMK 31.7.2007 asti • Pirjo Kuisma, HAMK 1.8.2007 alkaen • Esa Viklund, Savonia-AMK 31.12.2007 asti • Ulla Loikkanen, Savonia-AMK 1.1.2008 alkaen  • Astra Francke-Vehmas, Stadia-AMK 31.7.2008 asti • Carina Savander-Ranne, Metropolia 1.8.2008 alkaen www.turkuamk.fi

  7. Tutkimukset • Opetusmenetelmäkysely opettajille (kevät 2007) • Mitoituskysely opettajille (syksy 2007) • Kokonaisajankäytön seuranta (syksy 2007- syksy 2008) • Opintojaksokohtainen ajankäytönseuranta (syksy 2008) • Kuormittavuuden tunne (kevät 2009) ___ ________ __ www.turkuamk.fi

  8. 1) Opetusmenetelmäkysely opettajille www.turkuamk.fi

  9. Opetusmenetelmäkysely opettajille • Opetusmenetelmäkyselyssä kartoitettiin opettajien käyttämiä opetusmenetelmiä ja pedagogista käsitteistöä. • Kysely tehtiin keskitettynä Digium-kyselynä siten, että kunkin mukana olevan ammattikorkeakoulun yhdyshenkilö lähetti kyselylinkin oman organisaationsa opetushenkilökunnalle joko suoraan sähköpostissa tai ammattikorkeakoulun viikkotiedotteessa. • Kyselyn yhteydessä kerrottiin taustatiedot hankkeesta ja sen tavoitteista. Kyselyn taustatietoina kysyttiin seuraavat: ammattikorkeakoulu, jossa opettaa, koulutusala / koulutusohjelma ja opetusala. www.turkuamk.fi

  10. Opetusmenetelmäkysely opettajille • Vastauksia saatiin kuudesta ammattikorkeakoulusta yhteensä 206. Arvioitu vastausprosentti on n. 9 %. • Vastauksista yli kolmannes on Turun ammattikorkeakoulusta ja vajaa kolmannes on Hämeen ammattikorkeakoulusta. • Vastanneet opettajat edustivat kaikkia koulutusaloja. Vähiten vastauksia saatiin luonnontieteiden alalta ja eniten yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta. www.turkuamk.fi

  11. Opetusmenetelmäkysely opettajille • Tätä kyselyä varten koottiin laajasti opetusmenetelmiä ja pedagogista käsitteistöä. Niistä opettajat valitsivat käyttämänsä ja lisäksi heitä pyydettiin selittämään, miten he määrittelevät/ ymmärtävät valitsemansa/ käyttämänsä käsitteen. Lisäksi oli mahdollista lisätä listaan omia menetelmiä. www.turkuamk.fi

  12. www.turkuamk.fi

  13. www.turkuamk.fi

  14. www.turkuamk.fi

  15. Opetusmenetelmäkysely opettajille • ”Jokin muu” –kohta sai seuraavanlaisia vastauksia: Action Learning, Harjoittelun ohjaus, HOPS = yksilön yksilöllisyyden ylläpitäminen, jopa myös koulutuksen jälkeen, Laboratoriotöiden ohjaus, Laskuharjoitukset, Laskuharjoitukset klinikkatyyppisesti, Learning Cafe, Mindmap-menetelmä, Pienryhmäpalautekeskustelut, Projektissa oppiminen, Projektipohjainen oppiminen, Projektityöskentely, Toiminnalliset menetelmät, Tutkivan oppimisen malli, Työnopetus, Maastoharjoitus, Uusiin tutkimuksiin perehtyminen, Verkko-opetus, Verkkotuentainen opetus, Vierailuluennot, Yrityspeli www.turkuamk.fi

  16. 2) Mitoituskysely opettajille www.turkuamk.fi

  17. Mitoituskysely opettajille • Mitoituskyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten opettajat mitoittavat opintojaksonsa eri opetusmenetelmiä käyttäen. • Opettajia pyydettiin valitsemaan jokin oma opintojakso ja vastaamaan kysymyksiin: paljonko käytät opintojaksollasi kontaktitunteja eri opetusmenetelmiin ja paljonko varaat opiskelijan omaa työaikaa? • Kyselyssä oli lista opetusmenetelmistä ja tyhjiä rivejä mainitsemattomille menetelmille. Lisäksi oli tilaa kommenteille jokaisen menetelmän yhteydessä. • Kysely toteutettiin Digiumilla lähettämällä kyselylinkki sähköpostilla kaikkien projektiin osallistuvien ammattikorkeakoulujen opettajille. • Kysely tehtiin syksyllä 2007. www.turkuamk.fi

  18. Mitoituskysely opettajille • Vastauksia annettiin yhteensä 248. • Keskimääräinen vastausprosentti oli arviolta 10 %. • Keskimääräiset tuntimäärät opintopistettä kohden vaihtelivat vastauksissa paljon, alle 10 tunnista yli 60 tuntiin. • Vastausten keskiarvoksi tuli 27,38 tuntia opintopistettä kohden. Mediaani oli 26,67. Neljännes vastauksien tuntimääristä oli 25,33 tai sen alle, vastaavasti suuremmissa tuntimäärissä neljännes oli 27,33 tuntia tai enemmän. www.turkuamk.fi

  19. Mitoituskysely opettajille • Yhden opintopisteen laajuisia opintojaksoja vastauksissa oli 5 kappaletta. Opintojaksot, joiden laajuus oli korkeintaan 1,5 op, olivat viestinnän ja tiedonhaun opintojaksoja sekä esim. verkko-opetuksen metodit, geotekniikan perusteet, deskriptiivinen geometria, kasvu tietojenkäsittelyn ammattilaiseksi, ikääntyvien ihmisten fysioterapia, lääkehoito ja kuvataidekasvatuksen perusteet. • Laajimpia opintojaksoja olivat kauneudenhoitoalan projektiopinnot (50 op), hoitotyöntaito (16 op) sekä viisi 15 op:n kurssia: tuotteistaminen ja kaupallistaminen, hyvinvointiosaaminen palveluympäristössä, ammatillisten työmenetelmien harjoittelu, syventävä kaava- ja vaatetustekniikka sekä yrityksen strategian toteuttaminen ja arviointi. www.turkuamk.fi

  20. Opiskelijalle mitoitetun työtuntimäärän suhde kontaktitunteihin opetusmenetelmittäin koko havaintoaineiston mukaan laskettuna www.turkuamk.fi

  21. Opiskelijalle mitoitetun työtuntimäärän suhde kontaktitunteihin opetusmenetelmittäin koko havaintoaineiston mukaan laskettuna www.turkuamk.fi

  22. 3) Kokonaisajankäytönseuranta www.turkuamk.fi

  23. Kokonaisajankäytönseuranta • Kokonaisajankäytönseurannassa opiskelijoita pyydettiin merkitsemään muistiin 10 viikon ajan ajankäyttönsä tunnin tarkkuudella. • Mahdollisia asioita, joita opiskelija voi merkitä ajankäyttölomakkeeseen olivat: lähitunnit, yksin opiskelu, ryhmässä opiskelu, tentti, siirtymiset paikasta toiseen, työssäoloaika, harrastukset, nukkuminen ja muu aika. • Opiskelijat merkitsivät ajankäytön excel-taulukkoon, joka laski viikoittain summat eri asioihin käytetystä ajasta. Opiskelijat vastasivat taulukon summaluvut viikoittain Digium-linkkiin. • Kyselyn toteuttivat omien opiskelijaryhmiensä kanssa opettajat eri ammattikorkeakouluissa. • Kysely ajoittui syksylle 2007 ja keväälle 2008 riippuen ryhmästä. Laurea-ammattikorkeakoulussa kysely toteutettiin syksyllä 2008. www.turkuamk.fi

  24. Kokonaisajankäytönseuranta, 2007 www.turkuamk.fi

  25. 4) Opintojaksokohtainen ajankäytönseuranta www.turkuamk.fi

  26. Opintojaksokohtainen ajankäytönseuranta • Opintojaksokohtaisen ajankäytönseurannan toteuttivat asiaan perehdytetyt opettajat omilla opintojaksoillaan. • Opettaja jakoi ajanseurantaa varten opiskelijoille taulukot, joihin hän oli esitäyttänyt toteutussuunnitelmassa mainitut opetusmenetelmät sekä opiskeluun varatun ajan (kontaktitunnit ja itsenäisen opiskelun tunnit). • Opiskelijoiden tehtävä oli kirjata taulukkoon opintojaksoon käyttämänsä aika. • Opettaja keräsi lomakkeet ja laati yhteenvedon koko ryhmänsä ajankäytöstä ja arvosanoistaan opintojaksolla. • Ajanseurannan omalla opintojaksollaan toteutti muutama opettaja kaikissa hanke-ammattikorkeakouluissa syksyllä 2008. www.turkuamk.fi

  27. Saatujen vastausten määrät ammattikorkeakouluittain www.turkuamk.fi

  28. Opiskelijan käyttämä tuntimäärä opintopistettä kohden: n= 473 www.turkuamk.fi

  29. Kurssien opintopistemäärät vs. niihin käytetty opiskeluaika ___ ________ __ www.turkuamk.fi

  30. Kursseista saadut arvosanat vs. niihin käytetty aika - Ei korrelaatioita ___ ________ __ www.turkuamk.fi

  31. Opintojaksokohtainen ajankäytön seuranta • Mies- ja naispuolisten opiskelijoiden käyttämissä opiskelumäärissä opintopistettä kohden ei havaittu eroja • Myöskään koulutuspohjalla (ammatillinen koulutus/muu koulutus/ylioppilas) ei havaittu olevan vaikutusta opiskeluun käytettyyn aikaan ___ ________ __ www.turkuamk.fi

  32. Harvinainen merkitsevän korrelaation tulos, kun tarkastellaan arvosanan ja käytetyn ajan riippuvuutta Vain energiatuotanto, deskriptiivinen geometria ja strateginen laskentatoimi ovat opintojaksoja, joissa on merkitsevä positiivinen korrelaatio arvosanan ja käytetyn kokonaisajan välillä www.turkuamk.fi

  33. Ikä ja opiskeluun käytetty aika, opintojakson laajuus 6 opmerkitsevä korrelaatio www.turkuamk.fi

  34. 4) Kuormittavuuskysely www.turkuamk.fi

  35. Kuormittavuuskysely • Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kuinka kuormittavaksi opiskelijat tuntevat opiskelun, millaisista osatekijöistä kuormittavuuden nähdään muodostuvan ja millaisin muutoksin kuormittavuuden tunnetta voisi vähentää. Kyselyssä kartoitettiin lyhyesti myös opintotyytyväisyyttä. • Taustatietoina kysyttiin vastaajan sukupuolta, ikää, koulutusohjelmaa, läsnäolovuotta, opintopistemäärää, opiskelun ohella tehtävää työtä ja onko lapsia. • Testikysely tehtiin maaliskuussa -09 ja varsinainen kysely toteutettiin huhti- ja toukokuun vaihteessa 2009. • Vastaajia yhteensä 114, vastausprosentti n. 30. • Esittävä taide, konetekniikka, toimintaterapia, palvelujen tuottaminen ja johtaminen, tietotekniikka ja liiketalous. www.turkuamk.fi

  36. Kuormittavuuskysely • Työmäärän koki suureksi vajaa puolet vastaajista ja sen nähtiin jakautuvat epätasaisesti kevätlukukaudella 2009. • Ylikuormittumisen tunteita koki vähintään toisinaan 80 prosenttia vastaajista • Koetun työmäärän ja kuormittavuuden kokemusten välillä oli selvä tilastollinen yhteys; mitä suurempi koettu työmäärä oli, sen enemmän opiskelijat kokivat ylikuormittumisen tunteita. • Myös ylikuormittavuuden kokemusten ja opiskeluun käytetyn ajan välillä oli selvä tilastollinen yhteys. ___ ________ __ www.turkuamk.fi

  37. Opintojen kuormittavuutta lisäävät asiat (n=177)

  38. Opintojen kuormittavuutta vähentävät asiat (n=126)

  39. Kuormittavuuskysely - Opintojen kuormittavuutta vähennettäessä tulisi tämän tutkimuksen perusteella kiinnittää huomiota erityisesti * kurssien ja tehtävien päällekkäisyyksien ehkäisyyn * lukujärjestyksen muutoksien ehkäisyyn, ohjeistuksen ja tiedonkulun parantamiseen, opintoneuvontaan * opettajien ammattitaidon ja keskinäisen yhteistyön parantamiseen * vaihtoehtoisten suoritusmuotojen tarjoamiseen

  40. Kuormittavuuskysely,opintotyytyväisyys • Opintotyytyväisyys näyttäisi olevan tutkimukseen osallistuneilla hyvää: * opiskeluala koetaan oikeaksi (71%) * opintomenestys on ollut odotusten mukaista tai parempaa 77%:lla vastaajista * vähintään kohtalaisesti opiskelustaan pitää 86% vastaajista * 75% kokee voivansa vaikuttaa omalla toiminnallaan kuormittavuuden tunteiden vähentämiseen vähintään kohtalaisesti. * Opintotyytyväisyydellä ja kuormittavuuden kokemuksilla ei havaittu olevan selvää yhteyttä

  41. Mitä on tulossa? Mitoitusperusteet - ”mitoitusmalli” Tietoa opetusmenetelmistä Julkaisu Suositus – ”suunniteltu mitoitus opiskelijalle näkyväksi opintojaksoselosteisiin/toteutussuunnitelmiin Tietoa kuormittavuuden tunteesta/ aiheuttajista ”Työkaluja” ajankäytön/kuormittavuuden seurantaan

  42. Mitä odotuksia? Ajatuksia?

  43. KIITOS!

More Related