Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koulutuspaketti v1 0 28 1 2014
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 69

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri – Koulutuspaketti v1.0 28.1.2014 PowerPoint PPT Presentation


  • 78 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri – Koulutuspaketti v1.0 28.1.2014. Sisältö. 1. Tämä koulutuspaketti osana laajempaa kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käyttöönoton tukipakettia. 2. Kokonaisarkkitehtuuri kehittämisen ja suunnittelun välineenä - yleiskatsaus. 3.

Download Presentation

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri – Koulutuspaketti v1.0 28.1.2014

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koulutuspaketti v1 0 28 1 2014

Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri – Koulutuspakettiv1.028.1.2014


Sis lt

Sisältö

1

Tämä koulutuspaketti osana laajempaa kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käyttöönoton tukipakettia

2

Kokonaisarkkitehtuuri kehittämisen ja suunnittelun välineenä - yleiskatsaus

3

Kansallinen opetuksen ja opintohallinnon yhteentoimivuus pähkinänkuoressa

4

Askeleet kansalliseen opintohallinnon yhteentoimivuuteen


Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koulutuspaketti v1 0 28 1 2014

Koulutuspaketti osana kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käyttöönoton tukipakettia


Opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautuksen tukipaketti

Opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautuksen tukipaketti

  • OKM tukee kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuuria jalkautuksen tukipaketilla valituille pilottiorganisaatioille

  • Tukipaketti koostuu kuudesta tukiaskeleesta ja niissä käytettävistä pohjista ja koulutusmateriaaleista

  • Tukipaketti viimeistellään pilottiorganisaatioissa 2013 kesän ja alkusyksyn aikana. Tämän jälkeen kaikki koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää sitä

  • Opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautusmalli luo kokonaiskuvan, johon SADe-hankkeen yksittäisten kansallisten palvelujen muutokset kohdistuvat

  • Tukipaketti parantaa koulutuksen järjestäjien valmiuksia sopeuttaa teknisten välineiden kansallisiin palvelujen kytkeytymisen lisäksi toimintamallejaan tukemaan oppijakohtaisia palveluja ja joustavia opintopolkuja


Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koulutuspaketti v1 0 28 1 2014

Kokonaisarkkitehtuuri kehittämisen ja suunnittelun välineenä


Kaikilla on kokonaisarkkitehtuuria

Kaikilla on kokonaisarkkitehtuuria

Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa toiminnan ja sen välineiden kokonaisuuksia.

Kaikilla organisaatioilla on kokonaisarkkitehtuuri – joko se on suunnitelmallinen ja jäsentynyt tai rakentuu tapauskohtaisesti ja satunnaisesti.

tämä vai tämä


Mit kokonaisarkkitehtuuri ka on

Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää soveltamalla voidaan kuvata, miten organisaation tai kohdealueen toimintaprosessit, palvelut, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena yhteen.

Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan kehittämismalli, joka varmistaa eri näkökulmien ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämisessä.

Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan luoda toiminnallis-tekninen ympäristö, jossa kaikki osat sopivat toisiinsa, keskeiset komponentit tarvitsee toteuttaa vain kerran (uudelleenkäytettävyys) ja joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan.

Tieto

Toiminta

Teknologia

Tietojärjestelmä

Mitä kokonaisarkkitehtuuri (KA) on

Kartturi, JHS-179


Kokonaisarkkitehtuuri kansankielell

Kokonaisarkkitehtuuri kansankielellä

  • Kokonaisarkkitehtuuri on:

  • Johtamisen väline, jolla johdetaan erityisesti kehittämistä

  • Suunnittelu- ja suunnittelun dokumentointimenetelmä, johon liittyy myös prosessimalli suunnitelmien toteuttamiseksi

  • Suunnitteluväline, jolla varmistetaan sekä sisäinen että toimialan sidosryhmien keskinäinen yhteentoimivuus

  • Menetelmä, joka muistuttaa: ”Mieti ennen kuin hankit tai teetät uusia ratkaisuja ja malleja, mitä tarkkaan ottaen tarvitaan ja mihin sitä käytetään – ja erityisesti – onko meillä tällainen jo”


Mit kokonaisarkkitehtuuri ei ole

Mitä kokonaisarkkitehtuuri EI ole

Kokonaisarkkitehtuuri EI ole vain tietohallinnon menetelmä.

Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan ja palvelujen kehittämismalli, jolla varmistetaan sekä toiminnan kehittyminen että siinä tarvittavien välineiden palvelevuus.


Yhteentoimivuus on muutakin kuin teknist integraatiota

Yhteentoimivuus on muutakin kuin teknistä integraatiota

Osapuolilla on samansuuntaiset visiot, prioriteetit ja tavoitteet

Poliittinen tahtotila

Lainsäädännön yhteentoimivuus

Lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa

Lainsäädännön yhtenäistäminen

Toiminnan yhteentoimivuus

Eri organisaatiot pääsevät kokonaisedun mukaiseen tavoitteeseen yhteen sovitettujen prosessien kautta

Organisaatioiden ja prosessien yhtenäistäminen

Semanttinen yhteentoimivuus

Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille

Semanttinen yhtenäistäminen

Tekninen yhteentoimivuus

Tekniset rajapinnat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat järjestelmien ja palvelujen yhdistämisen

Tiedon siirto ja yhteydet


Kansallinen arkkitehtuurin kohdealuejako

Kansallinen arkkitehtuurin kohdealuejako

Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri

Oikeusturva ja demokratia

–kohdealueen KA

Ympäristö ja yhdyskuntarakenne

–kohdealueen KA

Liikenne ja viestintä

–kohdealueen KA

Työ ja elinkeinot

–kohdealueen KA

Terveys ja hyvinvointi

–kohdealueen KA

Puolustus ja ulkosuhteet

–kohdealueen KA

Sisäinen turvallisuus

–kohdealueen KA

Opetus, tiede ja kulttuuri

–kohdealueen KA

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtionhallinnon yhteinen konserniarkkitehtuuri

Valtiontalous

–kohdealueen KA

Hallinto ja yhteiset palvelut

–kohdealueen KA


Kokonaisarkkitehtuurity on hierarkkista

Kokonaisarkkitehtuurityö on hierarkkista

Suomen maan-käytön määräykset

Maakuntakaava

Yleiskaava

Rakennusarkkitehtuuri

Asemakaava

Toteutus

JHKA

Opetuksen ja opintohallinnonkansallisetviitearkkitehtuurit

Paikallinen taialueellinenviitearkkitehtuuri

Kohde-arkkitehtuurit

Ratkaisu-arkkitehtuurit

Ratkaisutja palvelut


Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koulutuspaketti v1 0 28 1 2014

IT-arkkitehtuuri vs. kokonaisarkkitehtuuri

Tietojärjestelmäarkkitehtuuri on vain jäävuoren huippu

20%

  • Toiminnan ja sen välineiden kehittäminen edellytää selkeää kuvaa

  • Toiminnan tarpeista

  • Palveluista

  • Toimijoista, käyttäjistä, rooleista

  • Prosesseista

  • Toiminnanohjauksesta

  • Käsitteistä, tiedoista

80%

13


Kokonaisarkkitehtuurimallin osat

Kokonaisarkkitehtuurimallin osat

KA-menetelmä, kehys

  • KA-menetelmä luo edellytykset suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurin keinoin kattava toiminnallis-tekninen tavoitetila tai lähtötilanne yhdenmukaisella tavalla

KA-hallintamalli

  • KA-hallintamalli luo edellytykset ohjata KA-suunnittelua, tehdä arkkitehtuurilinjauksia ja varmistaa, että linjausten mukaiseen päämäärään päästään

KA-kypsyys-tasomalli

  • KA-kypsyystasomalli mahdollistaa arkkitehtuuritoiminnan kehittymisen mittaamisen ja antaa eväitä arkkitehtuuritoiminnan kehittämiselle

14


Ka menetelm n periaatteet

KA-menetelmä (kehys) on menetelmä kuvata arkkitehtuuri

KA-menetelmä jakaantuu kahteen osaan – näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin

Näkökulmat

Toiminnan näkökulma

Tiedon näkökulma

Tietojärjestelmän näkökulma

Teknologian näkökulma

Käsitteelliset tasot

Periaatteellinen (MIKSI, millä reunaehdoilla)

Käsitteellinen taso (MITÄ)

Looginen taso (MITEN)

Fyysinen taso (MILLÄ)

KA-menetelmän periaatteet


Kokonaisarkkitehtuurikehys n it kuvataan

Kokonaisarkkitehtuurikehys – näitä kuvataan

Periaatteellinen

Taso - MIKSIMILLÄ EHDOILLA

Rajaukset ja reunaehdot

Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit

Arkkitehtuuriperiaatteet

Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet

Toiminta-arkkitehtuuri

Tietoarkkitehtuuri

Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri

Teknologia-arkkitehtuuri

Käsitteellinen

Taso - MITÄ

Strategia

Käsitteistö

Tietojärjestelmäpalvelut

Teknologiavaatimukset

Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet

Roolit

Palvelut

Sidosryhmät

Looginen

Taso - MITEN

Tietomallit

Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys

Teknologiakomponentit

Organisaatio

Loogiset tietovarannot

Prosessilista/kartta

Valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri

Tietovirrat

Prosessikuvaukset

Järjestelmät-tietovarannot

Järjestelmät-prosessit

Prosessit-tiedot

Integraatiomalli

Fyysinen

Taso - MILLÄ

Rajapinnat ja liittymät

Teknologiavalinnat

Fyysiset tietovarannot

Järjestelmäsalkku

Verkkokaavio

Koodistot

Palvelutasotavoitteet


Ka menetelm n k ytt

KA-menetelmän käyttö

  • Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että siirrytään osaoptimoinnista harkittuun optimointiin

  • Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa, että muistetaan kysyä oikeat kysymykset oikeaan aikaan

  •  Ei ajauduta, vaan edetään suunnitelmallisesti ja johdetusti

  • Kehittäminen tehdään projekteissa  KA tulee kiinnittää kiinteästi ja systemaattisesti kehittämissalkunhallintaan


Ratkaisut ja suunnittelu toiminnan ehdoilla

Ratkaisut ja suunnittelu toiminnan ehdoilla

Toiminnan tarpeet nostavat esiin teknologiavaatimuksia ja teknologiaratkaisuja käsitteellisellä tasolla

Järjestelmäpalvelut täyttävät toiminnan tavoitteita

Käsitteitä tukevat järj.palv

Teknologiatarpeet

Toiminnan haasteet & tavoitteet

Käsitteet

Järjestelmäpalvelut

Teknologiavaatimukset

Palveluissa käsiteltävät käsitteet

Palveluita tukevat järjestelmäpalvelut

Iteratiivinen tarkennus

Palvelut

Iteratiivinen tarkennus

Miten jäsennetään

loogisesti

Miten ratkaistaan

loogisesti

Millä prosesseilla

palvelut tuotetaan

Miten käsitteet mallinnetaan

Miten teknologiajäsennetään

Miten hallintaan

Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys

Prosessikuvaukset

Tiedot

Teknologiakomponentit

Mitä tietojaprosesseissa käsitellään

Miten tieto liikkuu järjestelmäpalveluiden välillä

Tietovirrat


Kokonaisarkkitehtuurin kehitt minen toimijaroolien painopistealueet

Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: toimijaroolien painopistealueet

Periaatteellinen

Taso MILLÄ EHDOILLA

  • Johto, toiminnan

  • kehittäjät, käyttäjät

Arkkitehtuuriperiaatteet

Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö)

Rajaukset ja reunaehdot

Tietoturvatarpeet ja -periaatteet

Toiminta-arkkitehtuuri

Tietoarkkitehtuuri

Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri

Teknologia-arkkitehtuuri

Käsitteellinen

Taso - MITÄ

Strategia

Käsitteistö

Tietojärjestelmäpalvelut

Teknologiakartta

Toiminnan haasteet & tavoitteet

Palvelut

Sidosryhmät, roolit

Looginen

Taso - MITEN

Prosessilista/kartta

Tietomallit

Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys

Teknologiakomponentit

Prosessikuvaukset

Loogiset tietovarannot

Valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri

Tietovirrat

Järjestelmät-tietovarannot

Järjestelmät-prosessit

Prosessit-tiedot

Integraatioperiaatteet

Fyysinen

Taso - MILLÄ

Rajapinnat ja liittymät

Teknologialinjaukset

Fyysiset tietovarannot

Järjestelmäsalkku

Verkkokaavio

Koodistot, sanastot

Palvelutasot


Kokonaisarkkitehtuurin kehitt minen toimijaroolien painopistealueet1

Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: toimijaroolien painopistealueet

Periaatteellinen

Taso MILLÄ EHDOILLA

Arkkitehtuuriperiaatteet

  • Tietohallinto

Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö)

Rajaukset ja reunaehdot

Tietoturvatarpeet ja -periaatteet

Toiminta-arkkitehtuuri

Tietoarkkitehtuuri

Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri

Teknologia-arkkitehtuuri

Käsitteellinen

Taso - MITÄ

Strategia

Käsitteistö

Tietojärjestelmäpalvelut

Teknologiakartta

Toiminnan haasteet & tavoitteet

Palvelut

Sidosryhmät, roolit

Looginen

Taso - MITEN

Prosessilista/kartta

Tietomallit

Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys

Teknologiakomponentit

Prosessikuvaukset

Loogiset tietovarannot

Valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri

Tietovirrat

Järjestelmät-tietovarannot

Järjestelmät-prosessit

Prosessit-tiedot

Integraatioperiaatteet

Fyysinen

Taso - MILLÄ

Rajapinnat ja liittymät

Teknologialinjaukset

Fyysiset tietovarannot

Järjestelmäsalkku

Verkkokaavio

Koodistot, sanastot

Palvelutasot


Kokonaisarkkitehtuurin kehitt minen toimijaroolien painopistealueet2

Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen: toimijaroolien painopistealueet

Periaatteellinen

Taso MILLÄ EHDOILLA

Arkkitehtuuriperiaatteet

Sidosarkkitehtuurit (sis. lainsäädäntö)

Rajaukset ja reunaehdot

Tietoturvatarpeet ja -periaatteet

Toiminta-arkkitehtuuri

Tietoarkkitehtuuri

Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri

Teknologia-arkkitehtuuri

  • IT-palveluntuottaja

Käsitteellinen

Taso - MITÄ

Strategia

Käsitteistö

Tietojärjestelmäpalvelut

Teknologiakartta

Toiminnan haasteet & tavoitteet

Palvelut

Sidosryhmät, roolit

Looginen

Taso - MITEN

Prosessilista/kartta

Tietomallit

Looginen tietojärjestelmä-palveluiden jäsennys

Teknologiakomponentit

Prosessikuvaukset

Loogiset tietovarannot

Valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri

Tietovirrat

Järjestelmät-tietovarannot

Järjestelmät-prosessit

Prosessit-tiedot

Integraatioperiaatteet

Fyysinen

Taso - MILLÄ

Rajapinnat ja liittymät

Teknologialinjaukset

Fyysiset tietovarannot

Järjestelmäsalkku

Verkkokaavio

Koodistot, sanastot

Palvelutasot


Arkkitehtuurinhallinnan laatutekij t

Arkkitehtuurinhallinnan laatutekijät

  • Tee linjauksia, joita tulee noudattaa

  • Hanki KA-linjaamiselle mandaatti. Määritä, mitkä linjaukset ovat sitovia koko organisaatiossa

§

  • Tee yksiselitteisiä KA-linjauksia

  • Tee selkeä linjaus, ei yleisiä pohdintoja. Erota linjaukset esiselvityksistä ja taustamateriaalista

  • Viesti linjaukset selkeästi

  • Jos asiantuntijat ja projektipäälliköt tai toiminnan kehittäjät eivät tunne KA-linjauksia tai eivät ymmärrä niitä, niin eivät he niitä noudakaan

  • Määritä, kuka saa tehdä KA-linjauksia

  • Kuvaa, kuka saa tehdä linjauksia. Hyväksykää kaikki linjaukset sovitulla mallilla muodollisesti

  • Valvo linjausten noudattamista

  • Valvo, että sovittuja linjauksia ja toimintatapoja noudatetaan.

  • Sääntöjen rikkomisesta täytyy seurata jotain negatiivista


Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koulutuspaketti v1 0 28 1 2014

Kansallinen opetuksen ja opintohallinnon yhteentoimivuus pähkinänkuoressa


Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koulutuspaketti v1 0 28 1 2014

SADe: Oppijan palvelukokonaisuus, TOR ja Hakeutujan palvelut


Tausta oppijan palvelukokonaisuus

Tausta: Oppijan palvelukokonaisuus

  • Oppijan palvelukokonaisuus on yksi SADe-ohjelman hankkeista

  • Hankkeesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö

  • Hankkeen tavoitteena on jäsentää ja kehittää oppimisen sähköisiä palveluita

  • Ylimmät vaikuttavuustavoitteet:

    • Kansalainen pystyy kehittämään itseään ja osaamistaan tavoitteidensa mukaisesti

    • Kansalainen pystyy osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppimisensa toteutuksen suunnitteluun aikaisempaa paremmin

    • Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toiminnan tuottavuuden lisääminen

    • Työmarkkinoiden tarvitseman työvoimantarjonnan ja laadun turvaaminen


Oppijan verkkopalvelun arkkitehtuuriperiaatteet

Oppijan verkkopalvelun arkkitehtuuriperiaatteet


Opetustoimen s hk isi palveluita keskitet n ja yhdenmukaistetaan hallitusti oppijan n k kulmasta

Opetustoimen sähköisiä palveluita keskitetään ja yhdenmukaistetaan hallitusti oppijan näkökulmasta

SADe-hankkeessatoteutettavatpalvelut

  • Keskitettyjä, kansallisia oppijan palveluita

    • Koulutustiedon verkkopalvelu

    • Opiskelumahdollisuuksia koskevan tarjonnan palvelut

    • Opintoihin haun kansallinen palvelu

    • Opiskelijavalintojen laskenta- ja tukipalvelut

    • Ajantasaiset tiedot opiskeluoikeuksista

    • Opiskelijoiden läsnäolotietopalvelu (lähinnä lukuvuositasoinen läsnäolo – onko aktiivinen opiskelija)

    • Koodistopalvelu sisältäen kansallisen opiskelijatunnuksen

    • Todennetun osaamisen rekisteri sisältäen tunnustetut tutkinnot

    • Tutkintorakenteiden hallintapalvelu – väline, jota käytetään sekä keskitetysti että hajautetusti

    • Todennetun osaamisen rekisteri sisältäen osatutkinto- ja suoritustiedot

    • Hakeutuminen opintojaksoihin ja opintojaksototeutuksiin

    • Työelämäyhteistyön palvelut

    • Opiskelun vuorovaikutuksen hallinnan palvelut

    • Laajennetut koulutusjärjestelmän tieto- ja tilastopalvelut

    • Koodistopalvelun laajennukset

  • Hajautettuja, paikallisia oppijan palveluita

    • Koulutuksen järjestäjän itsenäisesti toteuttamiksi palveluiksi jäävät lähinnä opintojen käytännön läpivientiin ja koulutuksen järjestäjän ja oppijan väliseen kommunikointiin tarkoitetut verkkopalvelut.

Myöhemmin

mahdollisestitoteutettavaksisuunnitellutpalvelut

Näistä ei ole vielä päätöksiä


Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koulutuspaketti v1 0 28 1 2014

Todennetun osaamisen rekisteri, TOR


Todennetun osaamisen rekisteri tor

Todennetun osaamisen rekisteri - TOR

  • Todennetun osaamisen rekisteriin kerätään julkisin varoin järjestetyn ja julkisin varoin tuetun koulutuksen kautta saatu ja todennettu osaaminen.

  • Rekisteri toimii opetustoimialan keskeisenä tietovarastona ja sen sisältämän tiedon puitteissa on mahdollista toteuttaa erilaisia palveluita kansalaisille ja muille toimijoille.

  • Kansallinen todennetun osaamisen rekisteri tuo hyötyjä sekä oppijalle että muille sidosryhmille. Se tarjoaa opintohistoriatiedot yhdestä paikasta sähköisessä muodossa. TORin tietoja voidaan hyödyntää monella eri tapaa Oppijan verkkopalvelussa


Torin arkkitehtuuriperiaatteet

TORin arkkitehtuuriperiaatteet


Toriin liittyv t substanssipalvelut

TORiin liittyvät substanssipalvelut

Tutkintotiedon hyödyntäminen ja käsittely

Tutkintorakenteiden hallinta ja suunnittelu

Tutkintorakenteidensuunnittelu

Tutkintorakenteidenhallinta

Tutkintotiedon käyttö

Tutkintotiedon katselu

Tutkintotiedon koneellinen hyödyntäminen

Tutkintotiedon manuaalinen välittäminen

Tutkintojen myöntäminen ja tunnustaminen

Tutkintotiedon käytön hallinta – tiedonluovutusten hallinta

Osaamisen tunnustaminen, tutkintojen myöntäminen

Osoitetun osaamisen tunnustaminen

Tutkintotiedon käytön suostumusten hallinta

Tutkintotiedon käytön valtuutusten hallinta

Tutkintotiedon tietopyyntöjen hallinta

Tunnustetun osaamisen hallinta

Tutkintotiedon muuttaminen ja korjaaminen

Tutkintotiedon tilasto- ja tietopalvelut

Tutkintotiedon virheiden korjaaminen

Tutkintotiedon täydentäminen

Tutkintotiedon poistaminen

Tilastopalveluttutkintotiedosta

Tietopalvelut tutkintotiedosta


My hemmin mahdollisesti toteutettava jatkokehitys

Myöhemmin mahdollisesti toteutettava jatkokehitys

  • Ensivaiheessa TORiin tallennetaan tunnustetut tutkinnot

  • Seuraavassa vaiheessa TORia voidaan laajentaa taltioimaan yksittäiset osatutkinto- ja opintosuoritustiedot – tämä mahdollistaa opintojen joustavamman suorittamisen ja koulutuksen järjestäjien resurssien yhteiskäytön

  • TOR voidaan laajentaa ”sähköiseksi CV:ksi”

    • Tähän kannattaa varautua jo 1.vaiheessa, jotta vältetään ”uudelleenkoodausta”

  • Sähköisen CV:n ytimessä on todennettu osaaminen (kuvassa ruskealla), mutta tietorakenteessa on varauduttu laajempaan kompetenssitiedon hallintaan

  • Sähköistä CV:tä voidaan käyttää monissa osaamisenhallinnan ja työelämän prosesseissa


Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koulutuspaketti v1 0 28 1 2014

Hakeutujan palvelut


Hakeutujan palvelut

Hakeutujan palvelut

  • Hakeutujan palvelut kokoavat hakeutumiseen ja koulutustarjontaanliittyvät palvelut yhteen tavoitetilassa kaikilla koulutusasteilla.

  • Palvelun käyttäjällä on käytössään kaikki tarvittavat informaatiopalvelut ja hakemiseen liittyvät palvelut yhdessä paikassa.

  • Palvelu hyödyntää täysimääräisesti muita rekisteritietoja (esim. TOR)

  • Ensisijaisina käyttäjinä ovat kansalaiset, jotka etsivät tietoa opetuksesta ja koulutuksesta ja hakeutuvat erilaisiin koulutuksiin.

  • Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti keskitetysti. Palvelut käsittävät sekä hakupalvelut että koulutustieto-, urasuunnittelu ja ohjaus- ja neuvontapalvelut.

  • Osa hakeutujan palveluista voi olla myös koulutuspalvelujen tuottajien ylläpitämiä.


Hakeutujan palveluiden arkkitehtuuriperiaatteet

Hakeutujan palveluiden arkkitehtuuriperiaatteet


Hakeutujan palveluiden tietoj rjestelm palvelut

Hakeutujan palveluiden tietojärjestelmäpalvelut


Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koulutuspaketti v1 0 28 1 2014

Oppijan palveluiden aikataulu

(SADe-johtoryhmä 03/2013)

Opintopolku.fi

Kevät 2013

Syksy 2013

Kevät –Kesä 2014

Syksy 2014

Kevät 2015

  • Toisenasteenyhteishauntestausjakäyttäjäkoulutukset

  • ( Korkeakoulut)

  • Toisenasteenyhteishaku

  • Pilotti

  • 09/2013

  • Yhteishaunlisäksimuuperuskoulunjälkeinenkoulutus

  • TOR vaihe1

  • 03/2014

  • Aikuiskoulutustarjontajahakupalvelu 10/2014

  • ePerusteet

  • IHEP-pilotti

  • 12/2014

  • (Korkeakouluhaku)

  • IHEP-käyttöönotto

  • Palveluidenloppukehitystyö

  • Hankkeenpäättäminen

  • 10/2015


K ytt nottoaikataulun ja vaiheistuksen taustaa

Käyttöönottoaikataulun ja vaiheistuksen taustaa

  • Toteutuksessa oleva palvelukokonaisuus rakentuu palvelukeskeisen arkkitehtuurin varaan.  

  • Arkkitehtuuriratkaisu mahdollistaa palveluiden uudelleen käytettävyyden, pitkän elinkaaren, ketterän jatkokehittämisen ja alentaa jatkoinvestointitarpeita.

  • Keskeisessä roolissa on palveluille luotava julkinen rajapinta, jonka kautta palvelut ovat eri osapuolten käytettävissä koko julkishallinnossa.

  • Järjestelmäkokonaisuuden ohjelmointityö käynnistyi 04/2012. Kokonaisuus on osoittautunut ennakoitua suuremmaksi suhteessa käytettävissä olevaan aikaan.

  • Palvelukokonaisuuden kehittämisessä on käytössä 4htv SADe-ohjelmasta. Opetushallituksessa hankkeeseen osallistuu kokopäiväisellä panoksella 40 toimittajaresurssia ja 25 Opetushallituksen resurssia.

  • Koulutustakuun täytäntöönpano vuoden 2013 syksyn yhteishaussa (2.aste) edellyttää järjestelmän käyttöönotto 2.9.2013.

  • Toisen asteen toiminnallisuuksien priorisointi on johtanut siihen, että muu toiminnallisuus pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2014 aikana.


Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koulutuspaketti v1 0 28 1 2014

Opintohallinnon viitearkkitehtuuri pähkinänkuoressa


Opintohallinnon viitearkkitehtuuri

Opintohallinnon viitearkkitehtuuri

  • Opintohallinnon viitearkkitehtuuri on osa SADe-ohjelman Oppijan palvelukokonaisuushanketta

  • Opintohallinnon viitearkkitehtuuri kuvaa opintohallinnon tavoitetilan toiminnallis-teknisen kokonaisuuden ja kuvaa tarkemmin, miten SADe-hankkeen myötä tuotettavat kansalliset palvelut kytkeytyvät koulutuksen ja oppimisen elinkaariprosesseihin

  • Viitearkkitehtuurin dokumentaatio:

    • Opintohallinnon kansallinen viitearkkitehtuuri v1.0

    • Liite 1, KA-taulukot

    • Liite 2, Analyysi keskeisimmistä KESUn opintohallintoon vaikuttavista linjauksista

    • Liite 3, Opetus- ja koulutussanasto (OKSA),


Opintohallinto t ss viitearkkitehtuurissa

Opintohallinto tässä viitearkkitehtuurissa

  • Opintohallinnolla tarkoitetaan koulutuksen järjestämisen prosessipohjaista hallintakokonaisuutta. Se kattaa koko koulutuksen toteuttamisprosessin hallinnan hakeutumisesta tutkinnon suorittamiseen. Sillä hallitaan kattavasti kaikkien koulutusasteiden koulutusta.

  • Opintohallinnon ydintehtävänä on hallita kaikkia niitä koulutuksen suunnittelun ja läpiviennin sekä tulosten arvioinnin kokonaisprosesseja, joilla koulutuksen järjestäjät toteuttavat koulutuspalvelujaan, joilla valitaan opiskelijat, tuetaan näiden oppimista ja dokumentoidaan näiden suorittamat opinnot ja tutkinnot.

  • Opintohallinto kytkeytyy vahvasti myös koulutuksen johtamisen ratkaisuihin ja palveluihin.


Kansalliset opintohallinnon arkkitehtuuriperiaatteet

Kansalliset opintohallinnon arkkitehtuuriperiaatteet


Perusmallin muutos oppijakeskeisyys

Perusmallin muutos - oppijakeskeisyys

Tutkinto

  • Viitearkkitehtuurin pohjana on erityisesti strateginen tavoite joustavien opintopolkujen mahdollistamisesta

  • Tämä edellyttää kattavaa koulutuksen järjestäjien yhteentoimivuutta sekä tietojen vaihdossa että prosesseissa

  • Joustavan opintopolun tietojen keskeinen solmupiste on kansallinen TOR ja hakeutujan palvelukokonaisuus

  • Muutos toteutetaan hallitusti ja vaiheittain

Oppilaitos 1

Oppilaitos 2

Oppilaitos 3

Tutkinto

Oppilaitos 1

Oppilaitos 2

Oppilaitos 3


Opintohallinnon roolit rooliryhm t

Opintohallinnon roolit / rooliryhmät

Oppijan roolit

Oppijan lähiomaisen roolit

Johtamisen roolit

Työnantajien roolit

Opetustoimen ammattihenkilöstön roolit

Opintohallinnon hallinnolliset roolit

Asiakasyritysten roolit

Oppisopimus-palveluiden roolit

Oppilashuollon roolit

Muut roolit

Esim.


K sitteet sanasto

Käsitteet / sanasto

Kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin käsitteistö ja sanasto noudattaa tavoitetilassa kansallisten opetustoimen arkkitehtuurilinjausten mukaisesti OKM:n Koulutus- ja tiedepoliittisen osaston määrittämää Opetus- ja koulutussanastoa (OKSA).

Käsitteistön yhtenäistäminen on erittäin tärkeää prosessien, palvelujen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle

  • ”aita vs. aidan seiväs”


Opintohallinnon p prosessi elinkaarin k kulmasta

Opintohallinnon pääprosessi elinkaarinäkökulmasta

Opintohallinnon pääprosessi

Koulutuksen suunnittelu

Koulutus- tarjonnan hallinta

Opiskelija-haku javalinta

Opetuksen toteutuksen suunnittelu

Opintojen suunnittelu

Toteutusten hallinta

Opetus jaopiskelu

Arviointi ja suoritusten hyväksyminen

Tilastointi ja

raportointi

  • Koulutuksen ja opetuksen strateginen suunnittelu

  • Koulutuksen yleissuunnittelu

  • Opetussuunnitelmien hallinta

  • Koulutustarjon-nan määrittely

  • Valintaperus-teiden suunnittelu

  • Koulutuspaik-kojen tarjoaminen haettavaksi

  • Suoritettavien tutkintojen suunnittelu

  • Rahoitus-suunnittelu

  • Viestintä / markkinointi

  • Opiskelijahaku

  • Opiskelijavalinnat

  • Hakeutumis-vaiheen henkilö-kohtaistaminen

  • Neuvontapalvelut

  • Opintojakso-toteutusten suunnittelu

  • Resurssi-suunnittelu: Tilojen, välineiden ja opetus-henkilöstön hallinta

  • Lukujärjestys-suunnittelu

  • Toteutusten julkaisu haettavaksi

  • Tutkinto-tilaisuuksien suunnittelu

  • Henkilökohtaistaminen

  • Opintojakso-toteutuksiin ilmoittautuminen

  • Läsnäolo-ilmoittautuminen

  • Opintojakso-toteutuksiin sijoittelu

  • Logistiikka, koulukuljetukset, muu tarkennettu resurssien hallinta

  • Opiskelijan tietojen hallinta

  • Tarkennettu toteutus-suunnittelu

  • Opinto-ohjaus

  • Opetuksen toteuttaminen

  • Pedagogisten välineiden hyödyntäminen

  • Opiskelijan ja huoltajien vuorovaikutuksen hallinta

  • TET ja työssä-oppimisjaksojen & harjoittelun hallinta

  • Poissaolojen hallinta

  • Oppilashuolto

  • Opinto-ohjaus

  • Keskeyttämis-tilanteiden hall.

  • Palautteen kokoaminen

  • Oppimisen ja osaamisen arviointi ja hall.

  • Opiskelija- ja huoltaja-palautteen kokoaminen

  • Tutkintojen myöntäminen

  • Todistusten tuottaminen

  • Yleisesti: tuloksellisuuden arviointi

  • Tilastojen tuottaminen

  • Mittarien arviointi

  • Raportointi Kelalle, OKM:ään ja Tilasto-keskukseen

  • OPH:n arvioinnin käsittely

  • Yhteistyö entisten opiskelijoiden kanssa

Työelämäyhteistyö (työssäoppiminen, harjoittelu)

Sekä toiminnan suunnittelun ja ohjauksen että tietojärjestelmien tulee tukea tätä prosessia systemaattisesti.

Ura- ja rekrytointipalvelut

Johtaminen, seuranta

Tukiprosessit: talous-, henkilöstö- ja tietohallinto tms.


P tietojen keskin iset suhteet

Päätietojen keskinäiset suhteet

Ohjaavan tahon määritykset

Opetuksen suunnittelunäkökulma

Oppijan ja opiskelun näkökulma

Ohjaa, määrittää

Tutkinnon / opetussuunnitelman perusteet

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma

Suoritettu tutkinto

Koostuu

Koostuu

Johtaa

Ohjaa, määrittää

Tutkinnon osan perusteet

Tutkinnon osa

Ohjaa, määrittää

Tutkinnon osasuoritus

Koostuu

Muodostaa

Oppimisjakso

Opintosuoritus

Käytä määritettyjä loogisia tietokokonaisuuksia.

Erota tieto tiedon ominaisuudesta

Voi johtaa

Jakautuu

Voi johtaa

Opetustapahtuma

Opetustapahtuman läpivienti

Voi koostua

Voi koostua

Voi johtaa

Pienin suoritettavakoulutuksen osa

Oppitunti

Oppituntiin osallistuminen


Loogiset tietovarannot paikallisella tasolla

Loogiset tietovarannot paikallisella tasolla

Voidaan toteuttaa fyysisellä toteutustasolla usealla eri tavalla


Opintohallintoj rjestelm kokonaisuus koostuu tietoj rjestelm palveluista

Opintohallintojärjestelmäkokonaisuus koostuu tietojärjestelmäpalveluista

Koulutuksen suunnittelun ja valmistelun palv.

Opiskelijavalinnan tietojärjestelmäpalvelut

Opetus ja opiskelu

Opintojen jälkeiset tietojärjestelmäpalvelut

Johtaminen ja seuranta

Tilastot ja raportointi

Koulutuksen suunn.

Koulutustarjonta

Alumnitoiminta

Pedagogiset apuvälin.

Lukuvuosi-ilmoittautuminen

Tilannekuvapalvelut

Tutkintorak. hall.

Opiskelijavalinta

Oppimisympäristöpalv

Lisäopintojen markkinointi

OJT-haun palvelut

OPS hall

Hakuneuvonta

Läsnäolon hall.

HOPS-hallinta

Ennustemallit

Opiskelurahoitus

Opintosuoritusten hall.

Näyttöjen ja kokeiden järjestäminen

Opiskelijatietopalvelut

Palautteen hall.

Koulukuljetukset / logistiikka

Opiskelijan perustiedot

Opiskelijan erityistiedot

Opetustarjonnan hall

Opinnäytetöiden hall.

Tutkintojen hall

Oppimista tukevat yhteistyöpalvelut

Opetusryhmien hall.

Opiskelijaviestintäpalv.

Kodin ja koulun yhteistyö

Opinto-ohjaus

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Opetusresurssien hall.

Suostumustenhall.

Oppilashuolto

Materiaalimaksut

Resurssienhall – tilat/laitteet/lisenssit

Työelämäyhteistyö

Kirjasto- ja tietopalv.

Koulutuksen järjestäjän hallinnolliset tukipalvelut

Yleiset tekniset tukipalvelut

Työsuhteen hall.

Palkkahallinta

Taloushallintapalvelut

Tunnistaminen

Identiteetinhallinta

Lokipalvelu

Sähk. asiointi

Osaamisen hallinta

Sähköinen asianhall.Ja arkistointi

Org.tietojen hallinta

Julkaisujärjestelmäpalv

ESB / integraatio


Opintohallintoj rjestelmien kytkent koulutusasteen tietovarantoihin ja kansallisiin palveluihin

Opintohallintojärjestelmien kytkentä koulutusasteen tietovarantoihin ja kansallisiin palveluihin

Koulutuksen järjestäjä 1

Koulutuksen järjestäjä 2

Koulutuksen järjestäjä 3

DW

DW

Integraatio

Kansalliset integraatiopalvelut

TOR

Koulutus-asteen benchmark

Kansalliset koulutuksen tietovarannot


Tietovirrat paikallisen ja kansallisen ymp rist n v lill

Tietovirrat paikallisen ja kansallisen ympäristön välillä

Koulutuksen järjestäjän paikallinen opintohallinto

Koulutuksen suunnittelu

Koulutus- tarjonnan hallinta

Opiskelijahaku javalinta

Opetuksen toteutuksen suunnittelu

Opintojen suunnittelu

Toteutusten hallinta

Opetus ja opiskelu

Arviointi ja suoritusten hyväksyminen

Tilastointi ja

raportointi

1: tutkintorakenne, kansllinen eOPS

0: Koodistot

2: Koulutustarjonta, valintaperusteet

1b: paikallinen OPS

8: OJT-haku/ilmoittautuminen, opiskelijatunnus

3: Valintaesityslista, kansallinen opiskelijatunnus

4: Opiskelijavalintatiedot

5: Lukuvuosi-ilmoittautumistieto

7: HOPS

9: OJT-valintatiedot

10: Läsnäolotiedot

11: Opintosuoritukset

12: Osatutkintosuoritukset

13: Tutkintosuoritukset

14: Tilastotiedot

6: OJT-tarjontatiedot

4b: Paikan vastaanotto

Kansalliset OKM/OPH:n palvelut ja rekisterit: esim. TOR, Hakeutujan palvelut, Kotve


Opintohallintoymp rist n tietovirtakartta

Opintohallintoympäristön tietovirtakartta


Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri koulutuspaketti v1 0 28 1 2014

Askeleet kansalliseen opetustoimen yhteentoimivuuteen


Opintohallinnon viitearkkitehtuurin soveltamisen askeleet paikallistasolla

Opintohallinnon viitearkkitehtuurin soveltamisen askeleet paikallistasolla

6

Varmista yhteentoimivuus

Tee yhteistyötä

5

Sovella viitearkkitehtuuria toimintaa ja ratkaisuja kehitettäessä

4

Laadi oma opintohallinnon kehittämispolkusi

3

Tunnista kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeesi

2

Selvitä oma lähtötilanteesi

1

Tutustu huolellisesti kansalliseen opintohallinnon viitearkkitehtuuriin


Askel 1 tutustu viitearkkitehtuuriin

Askel 1: Tutustu viitearkkitehtuuriin

1

Tutustu kansalliseen viitearkkitehtuuriin

  • Tutustu huolellisesti sekä kansalliseen opintohallinnon viitearkkitehtuuriin sekä sen taustalla oleviin Oppijan palvelukokonaisuuden viitearkkitehtuureihin

  • Arvioi oman organisaatiosi tarve kytkeytyä yhteentoimivasti kansallisiin prosesseihin ja järjestelmiin – sekä kollegaorganisaatioihin

  • Arvioi, mitkä kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurit merkittävimmin vaikuttavat omaan organisaatioosi ja sen ratkaisuihin

Tukipaketin aineisto: Koulutuspaketti


Askel 1 tukipaketti

Askel 1: Tukipaketti

1

Koulutuspaketintarkoituksena on saada koulutuksen järjestäjät ymmärtämään ja sisäistämään:

  • Mitä tarkoittaa kokonaisarkkitehtuuri

  • Mikä kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri on

  • Mikä on kansallisen opintohallinnon merkitys koulutuksen järjestäjälle

  • Miten opintohallinnon viitearkkitehtuuri edistää kansallista yhteentoimivuutta oppijan näkökulmasta

  • Miten kehitys kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin suuntaan auttaa koulutuksen järjestäjää itseään

  • Mitä kehittäminen edellyttää prosesseilta, rooleilta, tiedoilta ja tietojärjestelmiltä

  • Millä askelilla kehittäminen voidaan toteuttaa


Askel 2 selvit oma l ht tilanteesi

Askel 2: Selvitä oma lähtötilanteesi

2

Selvitä systemaattisesti lähtötilanteesi

  • Määritä lähtötilanteesi – hyödynnä tässä kokonaisarkkitehtuurimenetelmää

    • Järjestelmäsalkku,

    • Tietovirrat,

    • Loogiset tietovarannot

    • Vertaa prosessejasi, roolejasi ja käsitteistöäsi kansalliseen arkkitehtuuriin

  • Dokumentoi lähtötilanteesi

  • Käsittele lähtötilannetta organisaation eri tasoilla

    • Tietohallinto, johto, opetuksen ammattilaiset

Tukipaketin aineisto: Lähtötilanteen kuvauspohja ja kuvausohje + esimerkkikuvaus


Askel 2 tukipaketti

Askel 2: Tukipaketti

2

Kuvauspohjan ja ohjeen sisältö

  • Nykytilan kuvauspohja ja esimerkki

    • Tietojärjestelmäsalkku

    • Keskeiset tietovarannot

    • Liittymät ja tietovirrat

    • Koulutuksen ja opetuksen suunnittelun prosessit (ylätaso)

    • Prosessien ja järjestelmien roolit

    • Keskeiset toiminnassa käytettävät käsitteet

  • Nykytilan kokoamispohja

    • Lisäksi keskeiset kehittämistarpeet: toiminta ja järjestelmät

  • Yhteensopivuuden arviointipohja

    • Vertailukriteerit kansalliseen yhteentoimivuuteen kokonaisarkkitehtuurin eri näkökulmista: toiminta, tieto, tietojärjestelmät, rajapinnat/integraatiot


Askel 3 tunnista kehitt mis ja yhteentoimivuustarpeesi

Askel 3: Tunnista kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeesi

3

Tunnista kehittämistarpeet

  • Analysoi lähtötilanne

    • Miltä osin lähtötilanteen ratkaisu ei ole yhteensopiva kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin kanssa?

    • Miltä osin nykyinen toiminta tai ratkaisu ei vastaa sisäisiin tarpeisiin?

  • Määritä kehittämiskohteet

    • Mitkä kohteet edellyttävät kehittämistä kansallisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi?

    • Mitkä kehittämiskohteet parantaisivat toimintaa paikallisesti?

    • Miten johtamista ja toiminnan läpinäkyvyyttä voisi kehittää?

    • Miten oppijan palveluita voisi kehittää?

Tukipaketin aineisto: Kansallisen yhteentoimivuuden arviointipohja, kehittämistarpeiden kokoamispohja


Askel 3 tunnista kehitt mis ja yhteentoimivuustarpeesi1

Askel 3: Tunnista kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeesi

3

  • Kansallisen yhteentoimivuuden arviointipohja

    • Yhteensopivuus kansallisten opintohallinnon prosesseihin

    • Yhteensopivuus kansallisten tietovarantojen tieto- ja käsitemalleihin (esim. oppijanumero)

    • Yhteensopivuus kansallisiin opintohallinnon tietojärjestelmäpalveluihin ja integraatioihin

  • Kehittämistarpeiden dokumenttipohja

    • Yhteenveto: Mitkä kohteet edellyttävät kehittämistä kansallisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi?

    • Miltä osin nykyinen opintohallinnon toiminta tai ratkaisu ei vastaa sisäisiin tarpeisiin?

    • Mitkä kehittämiskohteet parantaisivat toimintaa koulutuksen järjestäjällä itsellään?

    • Miten johtamista ja toiminnan läpinäkyvyyttä voisi kehittää?

    • Miten oppijan palveluita kannattaa muuten kehittää?


Askel 4 laadi opintohallinnon kehitt mispolku

Askel 4: Laadi opintohallinnon kehittämispolku

4

Laadi opintohallinnon kehittämispolku

  • Määritä tarkemmat oman organisaatiosi opintohallinnon kehittämisen askeleet

    • Toiminta, organisointi, prosessit, tietojen hallinta, tietojärjestelmät

  • Aikatauluta kehittäminen

    • Sovita tämä resursseihisi, kansallisen arkkitehtuurin toteuttamisaikatauluun ja kehittämistarpeisiisi

  • Vastuuta kehittäminen

  • Määritä kehittämispolun ohjausmalli ja mittarit

  •  Sitouta organisaation johto – hyväksytä opintohallinnon ja yhteentoimivuuden kehittämispolku organisaation johdossa

Tukipaketin aineisto: Kehittämispolun dokumenttipohja, vaiheistuksen dokumenttipohja, kansallisen kehittämisen aikataulu, presentaatiopohja


Askel 4 tukipaketti

Askel 4: Tukipaketti

4

Kehittämispolkupohja

  • Keskeisten kehitettävien kohteiden yhteenveto

  • Kehittämispolun vaiheet ja aikataulutus

    • Tässä taustalla on kansallisten keskitettyjen oppijan palvelujen aikataulu

    • Yksinkertainen gantt-pohja

  • Kehittämispolun kärkihankkeiden hankekortit

  • Kehittämispolun tuotokset

  • Kehittämispolun ohjaus

    • Organisointi

    • Päätöksenteko

    • Tarkistuspisteet ja mittarit

      Johdon presentaatiopohja


Askel 5 sovella kansallista arkkitehtuuria

Askel 5: Sovella kansallista arkkitehtuuria

5

Hyödynnä kansallista arkkitehtuuria kehittämisessä

  • Hyödynnä kansallista opintohallinnon viitearkkitehtuuria kaikissa oman kehittämispolkusi askelissa

    • Erityishuomio tarjouspyynnöissä. Liitä kansallinen viitearkkitehtuuri ja sen vaatimukset osaksi tarjouspyyntöjä

    • Vaadi erityisesti rajapintojen ja tietomallien yhteentoimivuutta

    • Kehitä prosesseja yhteentoimivuuden suuntaan

    • Kouluta ja perehdytä käyttäjät uuteen toimintamalliin ja uusiin välineisiin

Tukipaketin aineisto: Esitäytetty vaatimusmäärittelypohja


Askel 5 sovella kansallista arkkitehtuuria1

Askel 5: Sovella kansallista arkkitehtuuria

5

Vaatimusmäärittelypohja hankintoja tai omaa kehittämistä varten

  • Kansallisen yhteentoimivuuden vaatimukset

  • Muu opintohallinnon yleisen tason vaatimusmäärittely

    • Tätä voi täydentää omilla paikallisilla erityisvaatimuksilla


Askel 6 varmista yhteentoimivuus

Askel 6: Varmista yhteentoimivuus

6

Varmista ratkaisujesi yhteentoimivuus

  • Katselmoi ja varmista arkkitehtuurinmukaisuus kaikissa kehittämisen askelissa

  • Kytke viitearkkitehtuurin yhteentoimivuuden arviointi osaksi kehittämissalkunhallintaa

  • Vastuuta ratkaisujen ja toiminnan yhteentoimivuuden katselmointi ja varmistaminen


Askel 6 varmista yhteentoimivuus1

Askel 6: Varmista yhteentoimivuus

6

Varmista ratkaisujesi yhteentoimivuus

  • Katselmoi ja varmista arkkitehtuurinmukaisuus kaikissa kehittämisen askelissa

  • Kytke viitearkkitehtuurin yhteentoimivuuden arviointi osaksi kehittämissalkunhallintaa

  • Vastuuta ratkaisujen ja toiminnan yhteentoimivuuden katselmointi ja varmistaminen


Tukipaketin laatimisen vaiheistus ja aikataulutus

Tukipaketin laatimisen vaiheistus ja aikataulutus

Yleinentukipakettivalmis

Tukiprojekti päättyy

Kuva valmiuksista kansallisiin palveluihin


Kansalliset seminaarit

Kansalliset seminaarit

  • Tukiprojektissa järjestetään kaksi kansallista seminaaria, johon kutsutaan kohdennetusti mutta kattavasti koulutuksen järjestäjiä eri koulutusasteilta:

  • 1. seminaari:

    • Tilannekatsaus opintohallinnon viitearkkitehtuurin jalkautumiseen ilman tukipakettia oppilaitoksissa

    • Tukipaketin läpikäynti ja kommentointi

    • Alustavien kehittämiskohteiden kokoaminen

    • Tukipaketin hyödyntämisen vaihtoehdot ja näkökulmat

    • Pilottien ensitunnelmat

  • 2. seminaari:

    • Pilottien tulosten ja tuotosten esittely ja arviointi

    • Kokemusten kokoaminen

    • Kehittämiskohteiden tunnistaminen ja priorisointi

    • Jatkojalkautuksen suunnittelu, vertaistukiverkoston muodostaminen

    • OKM:n ja OPH:n tuki jatkossa kansallisen yhteentoimivuuden kehittämiseksi


Pilottiorganisaatioiden osallistuminen

Pilottiorganisaatioiden osallistuminen

Mitä pilotit tästä saavat

  • Konsultti tukee organisaation kansallisen yhteentoimivuuden kehittämistä – on mukana tuottamassa aineistoa, jonka avulla organisaatio valmistautumista kansallisen yhteentoimivuuden varmistamiseen

  • Mahdollisuus antaa palautetta OKM:lle ja OPH:lle ja näin parantaa kykyä kytkeytyä kansallisiin

  • Verkostoituminen muiden pilottitoimijoiden kanssa

    Mitä piloteilta odotetaan

  • Tahtotila aidosti valmistautua siihen, että heidän opintohallintotoiminto kytketään kansallisiin oppijan palveluihin

  • Halu viedä läpi edellä kuvattu tukimalli oman organisaation kannalta

  • Yhteyshenkilön nimeäminen

  • Kyky varata resursseja tämän työn läpivientiin

  • Halu ja kyky antaa tukipakettia kehittävää palautetta projektille


  • Login