Elääkö metsänomistaja tukista vai turisteista – onko vastakkainasettelu tarpeen?

1. Elääkö metsänomistaja tukista vai turisteista – onko vastakkainasettelu tarpeen? Tutkimuspäällikkö Marko Mäki-Hakola MTK metsälinja Lahti 31.10.2006

2. Millainen on suomalainen metsänomistaja?

3. Suomalaisen metsänomistajan muotokuva • asuinpaikka tilalla tai tilan sijaintikunnassa 72 %, maaseudulla 60 % • keski-ikä 59 vuotta, yli 60-vuotiaiden osuus 48% • Maa- ja metsätalousyrittäjät 19%, palkansaajat 29%, eläkeläiset 43%, muut 9% • suurimmat muutokset omistuksessa vielä tulevaisuudessa

4. Suomessa vallitseva metsänomistusmuoto on yksityisomistus • 12 milj. ha, metsämaan pinta-alasta 61 %, teollisuuden kotimaisesta raakapuusta lähes 90 % • Yksityismetsälöitä 320.000 kpl, metsänomistajia 633.000 henkilöä • Vuosittain noin 10.000 omistuksenvaihdosta • Lähes 90 % tiloista siirtynyt perintönä tai kauppana sukulaisilta -vahva arvopohja. • Metsänomistusrakenteen muutos: maatalousyrittäjien osuus laskenut, muutto tilan ulkopuolelle, ikääntyminen

5. Metsänomistajien odotukset metsänomistukselle • Päätäntävalta säilyy omassa metsässä, maanomistusoikeutta kunnioitetaan • Metsätalous on kannattavaa. Taloudellinen tulos, työtilaisuudet sekä tulevaisuuden turva • Virkistyselämyksiä: marjat, sienet, riista • Metsien suojelu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen pohjautuen, kannustimet • Ylemmän tason tarpeet: asema ja arvostus

6. Metsänomistajat kansantaloudellisena toimijana • tuovat markkinoille yli 80% teollisuuden tarvitsemasta kotimaisesta puusta • yksityismetsät vastaavat pääosasta metsätalouden työllistävästä vaikutuksesta • vuotuiset kantarahatulot noin 1,5 miljardia € • kestävän metsätalouden toteuttaja (PEFC-sertifiointi)

7. Kestävän metsätalouden harjoittaminen edellyttää mm: • taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta • toimivia lainsäädännöllisiä puitteita • metsänomistajien mahdollisuutta saada helposti tietoa ja ammattiapua • Päätäntävalta omassa metsässä ja maanomistusoikeuteen liittyvä oikeusturva perusedellytyksiä kestävän metsätalouden kehittämiselle

8. Millä pelisäännöillä metsiä käytetään?

9. MTK:n kestävän perhemetsätalouden ohjelma • MTK:n metsäjohtokunnan ja -valtuuskunnan hyväksymä • Suuntaviivoja metsänomistajille kuinka kestävyyttä edistetään. Vaatimuksia yhteiskunnalle. • Tavoitteena on, että metsänomistajilla on mahdollisuus omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaiseen metsien hoitoon ja käyttöön. • Perhemetsänomistajat huolehtivat metsien kestävästä hoidosta sekä tarjoavat monia tuotteita ja palveluita ympäröivälle yhteiskunnalle. • Vastavuoroisesti metsänomistajat odottavat, että heidän omistus- ja päätöksenteko-oikeutta kunnioitetaan ja, että metsän tuotteista ja palveluista maksetaan käypä hinta.

10. Vastuullinen jokamies kunnioittaamaanomistajan oikeuksia • Vanhaan maantapaan perustuvat jokamiehenoikeudet ovat aikanaan syntyneet maa- ja metsätalousvaltaiseen yhteiskuntaan, jossa liikkuminen metsän halki ja luonnontuotteiden keruu omaan tarpeeseen olivat elinehtoja. • Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen kansalaisen mahdollisuutta nauttia luonnosta mm. marjastaen ja sienestäen siitä riippumatta, kuka alueen omistaa. • Metsänomistajat tarjoavat tämän mahdollisuuden korvauksetta. • Jokamiehenoikeudella on kaksi perusedellytystä: • sen tulee olla tilapäistä tai satunnaista ja haitatonta.

11. Vastuullinen jokamies kunnioittaamaanomistajan oikeuksia • Jokamiehenoikeus on ns. väistyvä oikeus. Sen perusteella ei siis voi vaatia maanomistajaa rajoittamaan lainmukaista toimintaa metsissä, esimerkiksi hakkuita ja metsänuudistamista. • Jos maanomistaja ottaa jonkin alueen erityiseen käyttöön, jokamiehenoikeuksien käyttömahdollisuus väistyy. • Erityinen käyttö metsäalueilla tarkoittaa esimerkiksi hakkuualueita ja niille istutettavia taimikoita. • Jokamiehenoikeuden nojalla ei myöskään voi harjoittaa liiketoimintaa toisen maalla ilman maanomistajan suostumusta. • Nyky-yhteiskunnassa jokamiehenoikeuksien sisältö on epäselvä, joten pelisäännöt jokamiehenoikeuksienhyödyntämiselle ja laajuudelle pitää selkiyttää.

12. Metsän tuotteiden arvoja 2004 (milj.€, lähde: Metla) Ainespuu (kantoraha-arvo) 1 659 Polttopuu (kantoraha-arvo) 56 Metsähake (arvo käyttöpaikalla) 51 Joulukuuset (joulukuusikauppa) 7 Metsänriista (laskennallinen arvo) 67 Porotalous (teurastulo) 11,3 Marjat ja sienet (kauppaantulomäärien arvo) 6,2 (suora- ja torimyynti, v. 2000) 4,2 (kotitarvepoiminta, v. 2000) 73,5 Kauppayrtit (kauppa ja kotitarve v. 2000) 5,4 Jäkälä (viennin arvo) 1,3 Luontomatkailu ???

13. Maakunnille metsäsektori on elintärkeä • Metsäsektori tuotti v. 2003 7,3 % maan bruttokansan-tuotteesta. • Raha-arvoltaan osuus oli yli 9 miljardia euroa. Metsäsektorin brutto-kansantuote on alku-tuotannon- ja teolli-suudenhaaroista suurin toiseksi suurin Massa- ja paperiteollisuudessa on mukana kustantaminen ja painaminen, koska joissakin maakunnissa niiden erottaminen vaarantaisi tietosuojan. Niiden osuus koko maan metsäsektorin bruttokansantuotteesta on noin 15 prosenttia. Lähde: PTT, Tilastokeskus, 2005

14. Luonnonarvokaupasta… • METSO-ohjelman keino: Maanomistaja tai hänen valtuuttamansa taho sopimuksesta ylläpitää tai lisää luonnonarvoja metsässään ja saa tästä tuloa luonnonarvon ostajalta (esim. valtio, metsien suojelusäätiö). • Luonnonarvoja voivat olla esim. lahopuun lisääminen, harvinaisen lajin esiintymän hoitaminen tms. • Perustuu maanomistajan vapaaehtoisuuteen. • Sopimus voi olla voimassa määräajan tai toistaiseksi. • Kun sopimus päättyy, alueen käyttö jatkuu maanomistajan haluamalla tavalla.

15. …virkistysarvokauppaan • Virkistysarvokauppaa voitaisiin käydä sellaisilla yksityismailla, joilla on erityisiä virkistysarvoja. • Kunta, virkistysalueyhdistys ja mikseipä myös valtio voisivat ostaa maanomistajalta määräajaksi tietyltä alueelta virkistysarvoja yhteisesti sovittavaan hintaan. • Tällaisia alueita voisivat olla esim. taajaman lähialueella virkistykseen erityisen hyvin sopivat metsät. Maanomistaja sitoutuisi määräajaksi hoitamaan metsiään niin, että ne ovat erityisen hyviä virkistäytymiseen. • Taajamien lähellä voisi olla myös esim. seniorikansalaisten virkistäytymiseen tarkoitettuja alueita, vesistöjen rannoilla veneilijöiden rantautumisalueita, ratsastuspuistoja jne.

16. Parantaako metsien käytön monipuolistuminen metsänomistuksen kannattavuutta? • Tulevaisuudessa lisää tuloja puunmyyntitulojen lisäksi myös muista hyödyistä • Esimerkiksi metsänomistajan vapaaehtoisuuteen perustuvia palveluja: Monimuotoisuuden turvaaminen – Luonnonarvokauppa, Virkistysarvokauppa, hiilen sitominen, matkailu… • Vuonna 2020 useat metsät ovat jo seuraavan omistajasukupolven hallussa • Nykyisten omistajien tarpeet ja käyttäytyminen on tiedossa • Uusien omistajien tarpeet ja metsien käyttö saattavat olla monipuolisempia • Tulevien omistajien tarpeisiin vastaaminen • Metsäelinkeinon monipuolistuminen • Palvelutarpeiden monipuolistuminen  Metsätalouden kannattavuudesta metsänomistuksen kannattavuuteen??  Miten metsänomistaja voisi parhaiten hyötyä turisteista?

17. Vastakkainasetteluako…

18. … vai mahdollisuuksia?