1 / 28

Sosiologian ammattik yt nn t, kev t 2011

Sosiologian ammattikytnnt 2.2.2011. Opinnot (09.1989 - 05.1996)sosiologia, filosofia, kulttuurihistoriaPro gradu "Tyttmt yhteiskuntatieteilijt palkkatyn yhteiskunnassa" Sosiologian ainejrjest S-klubi huvivastaava 1990Pj 1991. Sosiologian ammattikytnnt 2.2.2011. Opiskeluaikainen

meda
Download Presentation

Sosiologian ammattik yt nn t, kev t 2011

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


    1. Sosiologian ammattikäytännöt, kevät 2011 Projektipäällikkö Tapani Kojonsaari Sisäasiainministeriö, maahanmuutto-osasto 2.2.2011

    2. Sosiologian ammattikäytännöt 2.2.2011 Opinnot (09.1989 - 05.1996) sosiologia, filosofia, kulttuurihistoria Pro gradu ”Työttömät yhteiskuntatieteilijät palkkatyön yhteiskunnassa” Sosiologian ainejärjestö S-klubi huvivastaava 1990 Pj 1991

    3. Sosiologian ammattikäytännöt 2.2.2011 Opiskeluaikainen työkokemus kurkkutehdas, liha- ja leikkelemyyjä, makkaratehdas, työvoimatoimiston vahtimestari… opintoihin liittyvä työharjoittelu: tutkimusassistenttina liikennepsykologian tutkimusprojektissa Opiskelujen jälkeinen työhistoria: 07.1996 RUSE, tutkimusassistentti: ESR-arviointitutkimus ”Työttömien erityiskoulutettujen kouluttaminen pk-yrityksissä” 10.1997 Salon ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, kouluttaja: Salon nuorten ESR-työpaja

    4. Sosiologian ammattikäytännöt 2.2.2011 Opiskelujen jälkeinen työhistoria: 01.1999 Työministeriö, ylitarkastaja: ESR:n hallintoviranomaistehtävät Short Term Expert Missions in Estonia, Lithuania, Poland 09.2003 EU Delegation Riga, Task Manager: Social and Economic Cohesion preparations in Latvia 01.2005 Polish Ministry of the Regional Development in Warsaw, Resident Twinning Adviser: Management and Administration of the ESF in Poland 07.2006 Työministeriö/Työ- ja elinkeinoministeriö, erikoissuunnittelija: ESR:n hallintoviranomaistehtävät 01.2009 Sisäministeriö, projektipäällikkö: Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelman tukirakenneprojektin projektipäällikkö

    5. Sisäasiainministeriön tehtävät: Poliisitoimi Pelastustoimi Rajavalvonta Maahanmuutto Maahanmuutto-osaston tehtävät Muuttoliike Kotoutuminen Kansainvälinen suojelu

    6. SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne 1.1.2008

    7. Hallituksen tavoitteet Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon työvoiman tarpeet, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat sekä kansainväliset velvoitteet Maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan

    8. Työnjako maahanmuuttohallinnossa Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttohallinnosta ja -politiikasta, ohjaa kotouttamista ja tulosohjaa Maahanmuuttovirastoa. Maahanmuuttovirasto käsittelee ja ratkaisee yksittäisiä henkilöitä koskevia ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, maasta poistamiseen, pakolaisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita sekä vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten käytännön ohjauksesta ja turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta. Rajatarkastusviranomainen päättää eräissä poikkeustapauksissa viisumin myöntämisestä rajalla ja rajalla käännyttämisestä. Rajatarkastusviranomainen ja poliisi selvittävät myös turvapaikanhakijan henkilöllisyyden ja matkareitin. Paikallispoliisi vastaanottaa lupahakemuksia maahanmuuttoasioissa sekä kansalaisuushakemuksia ja -ilmoituksia, myöntää tietyissä tapauksissa oleskelulupia sekä paluuviisumeita, pidentää viisumeita ja päättää ulkomaalaisen käännyttämisestä. Paikallispoliisi suorittaa myös EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä osalta ulkomaalaislain mukaisen rekisteröinnin sekä oleskelukorttien myöntämisen.

    9. Työnjako maahanmuuttohallinnossa (jatkuu) Vuoden 2010 alusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY- keskukset) vastaavat maahanmuuttoa, kotouttamista sekä hyviä etnisiä suhteita edistävistä toimenpiteistä aluetasolla sekä paikallistason ohjauksesta ja tuesta. Maahanmuuton tehtäväalue on seitsemässä ELY- keskuksessa, joissa on myös maahanmuuttotehtävistä vastaavat maahanmuuttopäälliköt. Maahanmuuttokysymyksissä sisäasiainministeriö ohjaa ELY- keskusten maahanmuuton tehtäväalaa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Kunnalla on omalla alueellaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunta järjestää kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä ja palveluja maahanmuuttajille.

    10. Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. Oleskelulupa: Ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävä lupa saapua toistuvasti maahan ja oleskella maassa. Oleskelulupa on joko määräaikainen tai pysyvä. Oleskelulupa voidaan myöntää työnteon, perhesiteen, opiskelun tai paluumuuton perusteella. Turvapaikanhakija: Henkilö joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. Turvapaikkahakemuksen voi laittaa vireille vain Suomessa; rajalla tai poliisilla.

    11. Peruskäsitteitä (jatkuu) Pakolainen: Ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen Kiintiöpakolainen: Henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan pakolaisasemaa, toissijaista suojeluasemaa tai humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävää oleskelulupaa.

    12. Muuttoliike vuosina 1945-2009

    13. Muuttoliike vuosina 2008-2009

    14. Väestö kansalaisuuden, äidinkielen ja syntymävaltion mukaan

    15. Suomessa ulkomaiden kansalaisia EU27–maista seitsemänneksi vähiten Ulkomaiden kansalaisten osuus on 2,9 prosenttia väestöstä. Vuoden 2008 tilastojen mukaan ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä oli Suomessa seitsemänneksi alhaisin nykyisistä EU27-maista. Suomessa asuvista ulkomaiden kansalaisista Euroopan maiden kansalaisia oli 98 382 eli 63 prosenttia. Heistä yli puolet oli EU27-maiden kansalaisia (56 106). Aasian maiden kansalaisia oli 33 540 (22 prosenttia ulkomaiden kansalaisista), Afrikan maiden kansalaisia 15 843 (10 prosenttia) ja muualta tai tuntemattomia 7 940 (5 prosenttia). Puolet ulkomaiden kansalaisista asuu Uudellamaalla. Ulkomaalaiset keskittyvät nimenomaan Helsinkiin. Helsingissä asuu 26,8 prosenttia kaikista Suomessa asuvista ulkomaiden kansalaisista ja asukasluvusta heitä on 7,2 prosenttia. Espoossa ulkomaalaisia on 6,3 prosenttia, Vantaalla 6,0 prosenttia ja Turussa 4,7 prosenttia asukasluvusta. Ahvenanmaalla on suhteellisesti eniten ulkomaiden kansalaisia (8,2 %). Heistä 51 prosenttia on Ruotsin kansalaisia.

    16. EU-kansalaiset EU-kansalaisilla on vapaa liikkumisoikeus EU-alueella eikä heidän tarvitse hakea oleskelulupaa. Vapaan liikkuvuuden perustana on periaate siitä, että henkilö tulee toimeen omillaan. EU-kansalaisten täytyy kuitenkin rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he oleskelevat Suomessa yli 3 kk. Tällöin toimeentulosta tulee esittää selvitystä paitsi silloin, jos henkilö on työntekijä. Työnhakijana oleva unionin kansalainen saa oleskella Suomessa kolmen kuukauden jälkeenkin kohtuullisen ajan rekisteröimättä oleskeluoikeuttaan, jos hän edelleen hakee työtä ja jos hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet saada työtä.

    17. EU-kansalaiset Suomessa

    18. Oleskelulupahakemukset Viisi suurinta hakijaryhmää vuonna 2009 ovat olleet venäläiset, somalialaiset kiinalaiset, intialaiset ja turkkilaiset. Vuoden 2010 tammi–huhtikuussa vireille tulleiden oleskelulupahakemusten kokonaismäärä kasvoi vuoden 2009 samaan ajanjaksoon verrattuna noin 8 %. Eniten kasvua viime vuoteen verrattuna on esiintynyt perhesiteen perusteella vireille laitetuissa hakemuksissa.

    19. Oleskelulupahakemukset hakuperusteittain vuonna 2009

    20. Oleskelulupahakemukset hakuperusteittain 01-04/2010

    21. Työntekijän oleskelulupahakemukset neljännesvuosittain v.2006-2009

    22. Ulkomaalaisten työttömyys Työllisyystilanteen heikentyminen on heijastunut myös maahanmuuttajiin työllisyyteen. Ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2009 yhteensä 40 010 henkilöä. Edellisestä vuodesta määrä lisääntyi 4700 henkilöllä. Vuonna 2008 ulkomaalaisten keskimääräisen työttömyysasteen arvioitiin olleen koko maassa 21,2 prosenttia. Vuoden 2009 lopussa maahanmuuttajien työttömyysastearvio oli 26 %. Viimeisin arvio 30.4.2010 oli 23,4 %. Avoimille työmarkkinoille sijoittui vajaa 15 000 maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajiin kohdennettiin laajasti työvoimapolitiikan toimenpiteitä, aktivointiasteen ollessa 38,4 %.

    23. Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa

    24. Turvapaikanhakijat, suurimmat ryhmät

    25. Sosiologian ammattikäytännöt 2.2.2011 MATTO-tukirakenne ESR-kehittämisohjelma ”Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus-, ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa” Tavoitteena työvoiman maahanmuuttoon liittyvien prosessien ja toimintojen kehittäminen kehittämisohjelman puitteissa käynnissä 25 projektia eri puolilla Suomea (toteuttajina ELYt, oppilaitokset, kunnat…) projekteissa kehittämiskohteina rekrytointi ja työnvälityksen kehittäminen osaamisen sopeuttaminen asettautumispalvelut

    26. Sosiologian ammattikäytännöt 2.2.2011 (Valtion) virkamiehen perustehtäviin kuuluu mm. - kirjoituspöytätyö - muistiot, (kansalais)kirjeet, lausunnot, pöytäkirjat, alustukset… - raportit (ml. taloushallinto) - sähköpostin määrä alkaa olla jokseenkin kohtuuton - kokoukset, seminaarit, foorumit, verkostot yms. - lukuisia työ- ja ohjausryhmiä, neuvottelukuntia yms. - vaativat ennakkotyötä: papereihin tutustumista, etukäteisselvittelyä, organisaation mielipiteiden kartoittamista… - edustat omaa ministeriötäsi/organisaatiotasi: mielipidettänne odotetaan (perusviestistä päättää usein joku muu) - alustuksia/koulutusta pyydetyistä aiheista muille viranomaisille, kohderyhmille, yhteistyökumppaneille… - verkostotapaamiset, bilateraalinen kokemusten/mielipiteiden vaihto… - matkustaminen - kotimaassa ja ulkomailla: kv-yhteistyötä tehdään nykyisin (luultavasti) kaikilla aloilla - ei edustustilaisuuksia vaan työmatkoja: koko ajan kiire - omatoimimatkailua: virkamiehet matkustavat mahdollisimman halvalla

    27. Sosiologian ammattikäytännöt 2.2.2011 (Valtion) virkamieheltä vaaditaan… - puhe- ja kirjoitustaitoa, mielellään myös jollain muulla kielellä kuin suomeksi (ruotsin kieli tärkeä!) - taloushallinnon ja hankintaprosessin osaamista - lainsäädäntöprosessien tuntemusta - projektihallinnon ja -rahoituksen osaamista - kykyä sietää asioiden hidasta etenemistä - asiakaslähtöisyyttä - kykyä etsiä, löytää ja analysoida relevanttia tietoa - valtion leipä ei ole enää pitkä ja kapea, vaan nykyisin usein lyhyt ja viipaloitu Virkamiehen elämä on helpompaa,jos… - on yleisesti kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ”monialainen” - osaa kirjoittaa selkeästi ja ytimekkäästi - tuntee hallinto-oikeutta - osaa pyörittää numeroita - osaa esiintyä (alustaa/kouluttaa ja kokoustaa -> Sklubi on tärkeä!) - osaa verkostoitua Ministeriöiden toimintatavoissa ja -malleissa on paljon eroja.

    28. Sosiologian ammattikäytännöt 2.2.2011 Sosiologia opettaa… - kirjoittamaan: paljon kirjallisia harjoituksia - ”aika vähän tulee vastaan asioita joista ei tiedä mitään tai joita ei millään lailla osaisi analysoida tai tulkita” - omaa ajattelua: asiat ovat yleensä harmaita, eivät mustia tai valkoisia Opettaako sosiologia… - liian tutkimuspainotteisesti? - riittävästi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta? - riittävästi työmarkkinoilla aidosti tarvittavia taitoja?

    29. Sosiologian ammattikäytännöt 2.2.2011 KIITOS! Projektipäällikkö Tapani Kojonsaari Työvoiman maahanmuuton tukirakenne MATTO (ESR) Sisäasiainministeriö, maahanmuutto-osasto www.intermin.fi/matto

More Related