Rehevöityvä Suomenlahti – vaarassa muutakin kuin uimaretket

1. Rehevöityvä Suomenlahti – vaarassa muutakin kuin uimaretket Eveliina Lindén FT, tutkimuskoordinaattori EVAGULF-hanke (www.evagulf.fi) Helsingin Yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Kotkan yksikkö

2. Suomenlahdenrehevöityminen • Rehevöityminen = kasvien perustuotannon kasvu, joka johtuu lisääntyneestä ravinteiden saatavuudesta • Suomenlahti on Itämeren rehevöitynein allas • Ravinnepäästöt Suomenlahteen kaksin-kolminkertaiset verrattuna keskimääräisiin päästöihin Itämereen suhteessa pinta-alaan • Ihmistoiminnasta peräisin olevista ravinteista suurempi osa on leville käyttökelpoisessa muodossa kuin luonnollisessa taustakuormituksessa • Maatalous • Yhdyskuntien jätevedet

3. Suomenlahden rehevöityminen: fosfori • Lisääntynyt levätuotanto vajoaa pohjalle, jossa sen hajottaminen kuluttaa happea • Kun pohjasedimentti muuttuu hapettomaksi, fosforia vapautuu nopeasti • Pohjasedimenteissä valtavat varastot myös orgaanista fosforia, jota vapautuu hitaasti kun orgaanisia yhdisteitä hajotetaan • Sisäinen kuormitus • Sinilevät pystyvät sitomaan typpeä suoraan ilmakehästä • kilpailuetu

4. Suomenlahden rehevöityminen: typpi • Suomenlahden kevätkukinta typpirajoitteinen • Kevätkukinta suurin sedimentoituvan aineksen lähde • Ilmakehä • Kolmannes Itämeren vastaanottamasta typestä • Suomenlahden laivaliikenteen typpipäästöt ilmakehään jopa puolet Suomen päästöistä • Merkittävä rehevöittäjä

5. Suomenlahden rehevöityminen: silikaatti • Ihmistoiminnan seurauksensa silikaattikuormitus yleensä vähenee • Silikaattipitoisuuden alentuminen • Kevätkukinnan lajikoostumuksen muuttuminen piilevät -> panssarisiimalevät • Piilevät vajoavat nopeammin -> vähemmän sedimentoituvaa ainesta -> pohjien parempi happitilanne -> pienempi sisäinen kuormitus? • Panssarisiimalevät hajoavat tuottavassa kerroksessa -> tehokas ravinteiden kierrätys mikrobisilmukan kautta? • Mahdollisesti haitallisten panssarisiimalevälajien yleistyminen?

6. Suomenlahdenrehevöityminen: seuraukset • Levähaitat rehevöitymisen näkyvin osa • Ulapan sinileväkukinnat • Kukintojen ajautuminen rannoille • Rihmalevämassat rannoilla

7. Suomenlahdenrehevöityminen: uhat • Useat Suomenlahden lajit fysiologisen sietokykynsä äärirajoilla • Lämpötila, suolapitoisuus • Herkkiä ylimääräiselle stressille • Rehevöityminen vaikuttaa lajien avainympäristötekijöihin • Valo • Pohjanläheinen happi • Sedimentoituvan aineksen määrä • Rehevöitymiskehityksen jatkuminen voi johtaa useiden lajien häviämiseen tai vähenemiseen kriittiselle tasolle • Lisäksi ilmastonmuutos • Suolapitoisuus • Lämpötila • Jääpeite • Mitä kaikkea voidaan menettää?

8. EVAGULF - Suomenlahden vesiluonnon suojelu: riskipohjainen päätöksenteko • 1.9.2006 – 31.12.2007 • Rahoittajat • Interreg III A • Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus • Viron sisäministeriö • Tartun Yliopiston Eesti Mereinstituut

9. EVAGULF-hanke • Partnerit • Helsingin Yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Kotkan yksikkö • Tartun Yliopisto, Eesti Mereinstituut • Suomen Ympäristökeskus • Merentutkimuslaitos • Teknillinen Korkeakoulu, Geoinformaatio- ja paikannustekniikan laboratorio • Yhteistyökumppanit • Meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimuskeskus Merikotka ry • Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus • Säteilyturvakeskus • Tallinnan EuroUniversity • Viron ympäristöministeriö • Viron Ympäristötietokeskus

10. EVAGULF-hankkeen tavoitteet • Kehittää päätöstyökalu, jonka avulla voidaan arvioida toimenpiteitä Suomenlahden uhanalaisten lajien ja populaatioiden suojelemiseksi rehevöitymiseltä • Kuvata lajien levinneisyydessä ja runsaudessa tapahtuvien muutosten taustalla olevat tekijät • Tiedon yhdistäminen eri lähteistä: pitkäaikaisseuranta, kirjallisuus, asiantuntijatieto, mallintaminen • Tarkastella vastuukysymyksiä • Mitä voidaan saavuttaa kansallisilla tai alueellisilla toimenpiteillä, vai tarvitaanko laajempaa kansainvälistä yhteistyötä?

11. Ari Laine / FIMR Tarkasteltavia lajeja ja yhteisöjä • Valkokatka Monoporeia affinis • Rakkolevä Fucus vesiculosus • Näkinpartaislevät Chara spp. • Rannan makroleväyhteisön koostumus • Yksi- / monivuotisten lajien osuus • Pohjaeläinyhteisön koostumus • suodattajien / detrivorien osuus • Meriuposkuoriainen Macroplea pubipennis • Riskien tarkastelu erilaisten lähestymistapojen kautta • EUn Vesipuitedirektiivi • IUCN uhanalaisuusluokitukset • Toimenpidesuositusten vertailu Sanna Saari

12. EUn Vesipuitedirektiivi • Tavoitteena kaikkien pinta- ja pohjavesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä • ml. rannikkovedet • Luokittelu • Erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono • Olennainen raja hyvä/tyydyttävä • Sen alapuolella ryhdyttävä toimenpiteisiin • Indikaattorit • Kasviplankton • Rakkolevän maksimikasvusyvyys • Näkösyvyys • Ravinteet • Pohjaeläinyhteisöjen koostumus • EVAGULF-työkalulla pyritään arvioimaan vesialueen riskiä kuulua luokkaan tyydyttävä tai huonompi • Voidaan vertailla Suomen ja Viron luokittelumenetelmiä

13. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokitukset • Viimeisin luokittelu vuodelta 2000, seuraava valmistuu 2010 • Perustuu määrällisiin kriteereihin, koskien ensisijassa kannan, levinneisyysalueen tai esiintymisalueen suuruutta tai muutoksia • Lisämääreinä ovat mm. esiintymisen pirstoutuneisuus, esiintymien lukumäärä ja kannan koon suuret vaihtelut • Luokat • Äärimmäisen uhanalaiset (CR – CriticallyEndangered) • Erittäin uhanalaiset (EN - Endangered) • Vaarantuneet (VU - Vulnerable) • Hävinneet (RE – Regionally Extinct) • Luonnosta hävinneet (EW – Extinct in the Wild) • Silmälläpidettävät (NT – Near Threatened) • Elinvoimaiset (LC – Least Concern) • Puutteellisesti tunnetut (DD – Data Deficient) • Arvioimatta jätetyt (NE – Not Evaluated) • EVAGULF-työkalulla pyritään arvioimaan lajien riskiä kuulua tiettyyn uhanalaisuusluokkaan

14. Kiitos että kuuntelitte! www.evagulf.fi