1 / 48

11. Siirräntäjärjestelmä ja syöttö- ja tulostuslaitteet

11. Siirräntäjärjestelmä ja syöttö- ja tulostuslaitteet. 11.1 Siirrännän hierarkia sovellusohjelmataso loogisia kokonaisuuksia, tietueita ja tiedostoja ohjelman sisäisiä nimiä Readln (File1, X) Open (Tdsto, RW) käyttöjärjestelmätaso laitteisto. 11.1 Siirrännän hierarkia

marlon
Download Presentation

11. Siirräntäjärjestelmä ja syöttö- ja tulostuslaitteet

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. 11. Siirräntäjärjestelmä ja syöttö- ja tulostuslaitteet • 11.1 Siirrännän hierarkia • sovellusohjelmataso • loogisia kokonaisuuksia, tietueita ja tiedostoja • ohjelman sisäisiä nimiä • Readln (File1, X) • Open (Tdsto, RW) • käyttöjärjestelmätaso • laitteisto

  2. 11.1 Siirrännän hierarkia • sovellusohjelmataso • käyttöjärjestelmätaso • rutiinit, jotka toteuttavat ja valvovat siirräntää • laiteriippumaton siirräntä • sovellukselle yhtenäinen tapa käyttää kaikkia siirräntäpalveluita • laiteriippuva siirräntä • laitteiden todelliseen käyttöön liittyvä ohjausohjelmisto • koodattu laiteajureihin • laitteisto

  3. 11.1 Siirrännän hierarkia • sovellusohjelmataso • käyttöjärjestelmätaso • laitteisto • siirräntä voidaan toteuttaa kokonaan prosessorin valvonnassa • ei hyödynnetä rinnakkaisuutta • laiteohjain (siirräntään erikoistunut prosessori) huolehtii itsenäisesti siirrännästä • prosessorin ja ohjainten välinen kommunikointi

  4. SIIRRÄNNÄN HIERARKIA muuttujat SOVELLUS laiteriippumaton taso KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ keskeytys laiteajurit LAITEOHJAIMET tulostus syöttö

  5. laitekuvaaja • yksi kutakin laitetyyppiä varten • talletettavat tiedot riippuvat laitteesta • laitteen yksilöivä tunnus (väyläosoite) • ohjeet laitteen käytöstä • urien, sektorien ja levypintojen määrä, lohkon koko • viitteet näppäimistön merkinmuunnostauluihin • laitteen tilatietoa • varattu/vapaa/rikki • laitteeseen liittyvät semaforit • viitteet jonottaviin palvelupyyntöihin • viite laitetta käyttävän prosessin kuvaajaan

  6. laiteriippumattoman siirrännän tehtäviä • loogisesta tiedostonimestä => käytettävän laitteen tyyppi • pitää kirjaa levytilan vapaista ja varatuista alueista • siirrännän puskurointi (levylohko) • luku/kirjoituskohdan ylläpito • tarvittaessa käynnistää fyysisen siirrännän • antaa laiteajurille tehtävä

  7. laiteajurin tehtäviä • tehtävät riippuvat laitteesta • muodostaa parametrien ja laitekuvaajan perusteella laitetta ohjaavat käskyt • esim. levylohkonumeroiden muuttaminen levypinnan, uran ja sektorin numeroiksi • levypyyntöjen optimointi • ohjaimella tehtävän fyysisen siirrännän käynnistys • siirrännän kirjanpito • siirron oikeellisuuden tarkistukset ja virheiden korjausyritykset

  8. AJURI- PROSESSI MUISTI LEVYOHJAIN laiterekisterit -data -ohjaus -ok MUISTIINKUVATTU I/O: siirrettävä tieto + ohjaustiedot keskusmuistiin ‘kommunikointialueelle’ LEVY

  9. PROSESSORI MUISTI LEVYOHJAIN puskuri osoite lkm DMA-SIIRTO: ohjain siirtää itsenäisesti tietoa levyltä keskusmuistiin LEVY

  10. 11.2 I/O-pyyntöjen käsittely • sovellusprosessi • sovellusprosessi käsittelee muuttujia, tietueita, tiedostoja,.. • käyttää kirjastorutiineja • Readln(File1,X) • Open (TdstoX,RW) • oheislaitteet sovellukselle erikoistiedostoja • käyttöjärjestelmä • laiteohjain

  11. Käyttöjärjestelmä • laiteriippumaton taso • kaikille laitteille yhteiset toiminnot • laiteajurit • jokaiselle laitteelle oma ajuri • huolehtii kunkin laitteen erityispiirteistä • Laiteohjain • suorittaa fyysisen siirron laitteen ja keskusmuistin välillä

  12. KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ laite- ajuri 1 Sovellus DATA- ALUE laiteriippumaton taso laite- ajuri 2 laite- ajuri 3 Sovellus DATA- ALUE ... laite- ajuri n lohkopuskurit

  13. Laiteriippumaton taso valmistelee ja käynnistää siirron ja jää odottamaan siirron valmistumista Laite- riippu- maton taso Sovellus data- alue Laiteajuri käynnistää pyydettäessä fyysisen I/O:n ja jää odottamaan siirron valmistumista siirtopyyntö aiheuttaa keskeytyksen ja vie prosessin WAIT-jonoon siirron valmistu- minen vie prosessin READY-jonoon ja aikanaan suoritukseen Laite- ajuri Laiteohjain suorittaa pyydetyn siirron Laite- ohjain Lohkopuskurit Käyttöjärjestelmä data laitteella

  14. Esim. tiedostonlukupyyntö • Read(tiedostonro, paljonko, minne) • Esim. luetaan tiedostosta nro 2 100 tavua muistipaikkaan 200 • = muistialueelle Taulu[0,99], joka alkaa muistipaikasta 200 Read (2, 100, 200)

  15. Käyttöjärjestelmän toiminta lukupyynnön yhteydessä • laiteriippumaton taso • suorittaa kaikki siirräntään liittyvät yleiset toiminnot • selvittää mikä laite on kyseessä • määrittää mikä levylohko on kyseessä • tutkii, onko siirräntä yleensä edes tarpeen • luettava tieto jo valmiina lohkopuskurissa • kirjoitettavaa tietoa ei ole lainkaan muutettu • tarvittaessa käynnistää siirrännän ja jää odottamaan sen valmistumista • eri laitteita varten omat laiteajurit

  16. käytettävä laiteajuri; lohkon koko prosessin kuvaaja PCB tiedostokuvaajataulu • käyttöjärjestelmä: • laiteriippumaton taso tutkii mikä laite on kyseessä 0 1 2 3 4 ... laitekuvaajat nimi, laitenumero =‘levynro’ uid, gid rwx-bitit r/w-positio lohkonumerot avoimet tiedostot -taulu ….

  17. käyttöjärjestelmä: laiteriippumaton taso • lukupositio ja lohkon koko => monesko tiedoston lohko => lohko 0 • lukupositio = 0 => tiedoston alku • etsi numeron perusteella lohkopuskurista • jo löytyy, luetaan sieltä • jos ei löydy varaudutaan levylukuun lohkoa 0 ei löydy lohkopuskurista lohkopuskureita lohko 6 lohko 10 lohko 3

  18. käyttöjärjestelmä: laiteriippumaton taso • levyltä lukeminen • varataan lohkolle puskuri • muodostetaan ko. laitteen ajuria varten pyyntöpaketti (lue, puskurin osoite, lohkonumero) • viedään paketti ajurin jonoon lohkopuskureita lohko 6 lohko 3 varataan lohkolle 0 puskuri 1

  19. levyn laiteajurin työjono lue, puskurinro (=1) lohkonro (=0) Laiteriippumaton taso herättää laiteajurin ja jää odottamaan siirron valmistumista Up(Pyyntö_odottaa) *herätä ajuri Down (Pyyntö_palveltu * jää odottamaan

  20. Laiteajuri • toista Down(Pyyntö_odottaa) Ota pyyntöpaketti jonosta muuta se laiteohjaimen ymmärtämään muotoon; käynnistä fyysinen I/O; Down(Siirto_valmis) jos virhe, niin ilmoita ylöspäin Up(Pyyntö_palveltu) tuhoa palvelupyyntöpaketti • ikuisesti

  21. Laiteohjaimen ymmärtämään muotoon Laske laitekuvaajassa olevan tiedon perusteella tiedon sijainti levyllä • levypinta, ura, sektori ja siirrettävien sektoreiden määrä • ilmoita laiteohjaimelle • mistä = levyosoite • minne = lohkopuskurin osoite • paljonko = lohkon koko (esim. levyn sektoreina) • operaatio = lue

  22. Laiteohjain • Tutki tehtävät operaatiot laiterekistereistä • prosessorin ja ohjaimen välinen kommunikointialue • mistä = levyosoite • minne = lohkopuskurin osoite • paljonko = lohkon koko • operaatio = lue • Tee fyysinen DMA-siirto • ensin laitteelta omaan puskuriin ja sieltä vähitellen keskusmuistin lohkopuskuriin • Talleta tieto onnistumisesta laiterekisteriin • Aiheuta keskeytys

  23. keskeytys ja sen käsittely • laitekeskeytys • selvitä keskeyttäneen laitteen numero • etsi laitteen (=levyn) laitekuvaaja • mikä ajuri kyseessä • Up(Siirto_valmis) * herättää juuri tätä * siirtoa odottava * ajurin

  24. 11.3 Syöttö • Tärkeimmät syöttölaitteet • näppäimistö • hiiret / ohjaussauvat / ohjauspallot / ohjausrasiat • kuvanlukijat (‘skannerit’) • puhesyöttö • hahmontunnistus

  25. Näppäimistö • näppäimen painallus aiheuttaa keskeytyksen • näppäimistön ajuri saa näppäimen numeron • ajuri muuttaa näppäimen numeron esim. ASCII-koodiksi • muunnos tapahtuu merkkitaulun avulla • näitä on monenlaisia

  26. Hiiri • voidaan liittää sarjaporttiin tai erityiseen hiiriliitäntään • langattomat hiiret • mekaaniset vs. optiset hiiret • muita hiirimäisiä syöttölaitteita • ohjaussauvat • ohjauspallot • ohjausrasiat

  27. Kuvanlukija (skanneri) • käsiskannereita tai isompia • taso- ja rumpuskannerit • erilaisia tarkkuuksia, värillisiä tai mustavalkoisia • esim. 600*300 kuvapistettä • valaistusta kuvasta heijastuvan valon voimakkkuus koodataan numeeriseen muotoon valoherkkien elementtien avulla • harmaasävykuvissa yleensä 0 = musta ja 255 = valkoinen

  28. Koodinlukijat • juovakoodi(viivakoodi) • magneettiraita • kirjaimet

  29. Puhesyöttö • vaikeaa • äänen, ääntämyksen, puhenopeuden vaihtelut, äänensävy, taustahälina • lyhyiden komentojen antaminen helpompaa • käyttäjän puheen mallinnus • käytetään jo jonkin verran

  30. Virtuaalitodellisuus • lumetodellisuus • keinotodellisuus, tekotodellisuus, näennäistodellisuus • virtual reality (VR) artificial reality • datahanskat, -puku, -kypärä jne

  31. 11.4 Tulostus • Tärkeimmät tulostuslaitteet • kirjoittimet • mustesuihkukirjoittimet • laserkirjoittimet • matriisikirjoittimet • piirturit • näyttö • katodisädeputkinäyttö • puolijohdenäyttö

  32. Tulostimet • tulostusmateriaali • paperi, kalvot • muovipohjaiset ‘glossy-arkit’ valokuvatulostukseen • mikrofilmit, -kortit • kangas, jne • tulostustarkkuus • mittayksikkönä dpi = dots per inch

  33. Värit • yleensä käytössä CMYK-tekniikka • Cyan-Magenta-Yellow-blacK • vrt. näyttöjen RGB • Red-Green-Blue

  34. Matriisikirjoitin • dot matrix printer • vanha tekniikka • merkit 7*5 … 30*50 pistettä • tarvitaan 7-30 neulaa ja värinauha • myös grafiikka mahdollinen • iskukirjoitin • vrt. kiekkokirjoitin, rivikirjoitin • jatkolomakkeet

  35. Mustesuihkukirjoitin • ink jet printer • pisarankoko -> pistekoko -> resoluutio • pieniä pisaroita, jopa vain muutama pikolitra • 1 pikolitra = 10 ^-12 eli yksi tuhannesmiljardisosa litraa • 100 pl pisaran halkaisija n. 100 mikrometriä • filminegatiivin pistekoko on suuruusluokkaa 1 mikrometri (riippuu filmistä)

  36. Toiminta • paperi pyörii sylinterillä • tulostinpää liikkuu paperin yli vaakasuunnassa • lämmitetty muste (C/M/Y/K) suihkuaa suutinmatriisin pienistä rei’istä • mustepisaran lähettämiseen voidaan käyttää myös sykkivää piezosähkökidettä • vähän liikkuvia osia

  37. Laserkirjoitin • yleensä, varsinkin mustavalkoisena mustesuihku on nopeampi ja usein myös tulostuskustannuksiltaan pienempi • tarkkuus esim. 300-1200 dpi • 600 dpi (pistettä tuumalla): väripisteen koko n. 42 mikrometriä • nopeus esim. 10-1000 s/min

  38. lasersäde piirtää pyörivän, negatiivisesti varautuneen valoherkän rummun pintaan kuvan, johon väriaine tarttuu • laserkoneisto ei liiku; säteen ohjaus peilillä • lopuksi puristus ja lämmitys • tarvitaan muistia sivun tallentamiseen • värilaserissa rummulle vain yksi väri kerrallaan

  39. PostSript-kirjoittimelle tuleva tieto voi sisältää • kirjoittimen ohjauskoodeja • merkistöjä • tulostettavaa tekstiä • viivagrafiikkakomentoja • bittikarttoja

  40. Vahasuihkukirjoitin • nopeaan väritulostukseen • värit ‘vahaliituina’ • runsaasti suuttimia -> tulospää ei liiku paljoa • 1200 dpi:tä jo mahdollinen

  41. Sublimaatiotulostin • väriaine muovikalvolla • neljän värin peräkkäisiä kenttiä rullalla • väriä tuhlaantuu • lämpöelementtien rivi siirtää värin paperille (väriaine höyrystyy) • laaja sävyskaala, hyvä tulostusjälki

  42. Piirturit • taso- ja rumpupiirturit • esim. mustesuihkutekniikka tai kynät • mm. tekniseen piirtämiseen • merkitys vähentynyt

  43. Näyttö: katodisädeputki • Cathod-Ray Tube, CRT • tyhjiöputki, kuvapinta peitetty fosforoivalla aineella • elektronisuihku elektronitykistä • fosforoitua pintaa pyyhitään juovia pitkin • suihkunvalvontaelektroniikka sytyttää fosforipisteen eli pikselin (pixel, picture element) • virkistys • esim. 50-90 kertaa sekunnissa

  44. Näyttö: puolijohdenäyttö • etenkin kannettavissa mikroissa, myös muissa • merkit ja kuviot muodostetaan nestekiteiden, kaasuplasman tai elektroluminenssin avulla

  45. Muistiinkuvattu näyttö • memory-mapped display • prosessori tulostaa näytölle viemällä tulostettavat tiedot näyttömuistiin • näytönohjain ( eli näyttöä ohjaavat piirit) käy useita kertoja sekunnissa lukemassa alueen sisällön ja tulkitsee sen näytölle

  46. Tekstin tulostus • näyttö voidaa jakaa esim. 25 riviin ja 80 sarakkeeseen • jos tarvitaan tavu merkkiä kohden, näytöllinen tekstiä (näyttötaulu) vaatii noin 2 KB muistia • lisäksi tarvitaan merkkitaulu, jossa on merkkien kuvat pistematriiseina (fontit) • näyttötaulun alkioon tallennetaan indeksi merkkitauluun

  47. Grafiikan tulostus • kuvapuskurissa on yhtä monta alkiota kuin näytöllä on pikseleitä • värit saadaan sinisestä, punaisesta ja vihreästä (RGB) • Esim. VGA, SVGA • 640*480 / 256 väriä • 800*600 / 256 tai 65000 väriä • 1024*768 / 256 tai 65000 väriä

  48. Äänikortit • yleensä vähintään 16-bittisiä ja Sound Blaster -yhteensopivia • MIDI

More Related