Yleinen määritelmä: Yksilön taito tai kyky saavuttaa henkilökohtaisia tavoitteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

1. MASK- monitahoarviointi oppilaan sosiaalisesta kompetenssista(A. Kaukiainen, N. Junttila, R. Kinnunen, M. VaurasOppimistutkimuskeskus, Turun yliopisto) Yleinen määritelmä: Yksilön taito tai kyky saavuttaa henkilökohtaisia tavoitteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

2. MASK • tarjoaa yhtenäisen viitekehyksen yksilön toiminnan arvioimiseksi • kehittämistutkimuksen vertailuryhmänä 985 oppilasta • lähtökohtana amer. psykologian tohtori Kenneth Merrellin (1993) ja hänen työryhmänsä kehittämä arviointimenetelmä School Social Behavior Scale (SSBS), (opettajien arviot)

3. MASK Suomalaiseen MASK -testiin kerättiin: • opettajien arviot • oppilaiden itsearviot • luokkatovereiden arviot • oppilaiden vanhempien arviot

4. MASK • Mask-arviointi soveltuu ala- ja yläluokille 3. luokalta alkaen • soveltuu laajasti erilaisten oppijoiden (esim. oppimisvaikeuksista kärsivien, sosiaalisesti häiritsevien ja vetäytyvien) kehityksen arviointiin • opettaja voi seurata oppilaan sos. komp. kehitystä ja tehdä havaintoja uuden oppilaan sopeutumisesta luokkaan • mahdollistaa eri arvioijatahojen käsitysten suhteuttamisen toisiinsa

5. Sosiaalisen kompetenssinmuodostuminen • on keskeinen lapsuuden, nuoruuden ja yli koko elämänkaaren ulottuva kehitystehtävä • mahdollistaa yksilön integroitumisen yhteiskuntaan • edesauttaa psyykkistä hyvinvointia • em. kehitykseen oppilas tarvitsee tukea ja ohjausta / toiset enemmän kuin toiset • ongelmakehityksen havaitseminen ja siihen puuttuminen mahd. varhaisessa vaiheessa

6. Sos. kompetenssi- ilmiön ymmärtäminen arvioinnin lähtökohtana • =pätevyys, pystyvyys, kyvykkyys • taito saavuttaa omia päämääriä ja tavoitteita siten, että myönteiset suhteet muihin ihmisiin säilyvät • omien tai ympäristössä tarjolla olevien resurssien hyödyntäminen • on sidoksissa vallitsevan kulttuurin normeihin ja moraalisiin arvostuksiin (koulussa luokat voivat erota toisistaan vallitsevien sääntöjen ja normien suhteen)

7. Osa-alueet • Christina Salmivalli (2005) jakaa sos. kompetenssin viiteen ulottuvuuteen: 1. sosiaalisiin taitoihin, 2. sosiokognitiivisiin taitoihin, 3. emootioiden ja käyttäytymisen säätelyyn 4. sosiaalisten tavoitteiden muodostamiseen ja 5. kontekstiin eli toimintaympäristöön, jossa yksilön pätevyys ilmenee

8. Sosiaaliset taidot • omien tunteiden tarkoituksenmukainen ilmaisu, itsekontrolli • kaverisuhteet, muiden tunteiden tunnistaminen • ryhmään liittyminen, muille avun ja tuen tarjoaminen, oman vuoron odottaminen, katsekontaktin muodostaminen muihin, ystävällisen keskustelu • tehtäväsuuntautuneisuus ja assertiivisuus (jämäkkyys) • edellyttää oppimista ja harjoittelua = metakognitiivisen tietoisuuden lisääminen, esim. auttaa yksilöä oivaltamaan ns. omaa henkilökohtaista ärsykearvoaan

9. Sosiokognitiiviset taidot • kyky tehdä oikeaan osuvia havaintoja, päätelmiä ja tulkintoja; sos. tiedonkäsittely: (Crick & Dodge, 1994): • 1. tiedon hankkiminen tilanteesta 2. tilanteen tulkinta 3. päämäärän muodostaminen 4. vaihtoehtoisten toimintamallien hakeminen muistista 5. toimintamallien toteuttaminen ja 6. omasta toiminnasta saatavan palautteen havaitseminen ja sen merkityksen ymmärtäminen oman toiminnan kannalta • sos. tiedonkäsittelyä tutkittu paljon aggressiivisilla lapsilla ja nuorilla (Kauppinen, 2002, Salmivalli, 2002b) • sisäinen maailma, emootiot yksi keskeinen sosiaalisen kompetenssin osa-alue

10. Emootioiden ja käyttäytymisen säätely • yksilön emotionaalisuus, ”tunnerepertuaari” kokeeko henkilö voittopuolisesti kielteisiä tai myönteisiä tunteita, kuinka voimakkaita ne ovat ja kuinka helposti ne viriävät, esim. toiset oppilaat ovat arkoja ja pelokkaita, toiset taas rohkeita ja ulospäin suuntautuneita • tiettyyn rajaan asti emootioiden hallinta edistää sosiaalista pätevyyttä: oppilas, jolla on kohtuullinen määrä myönteistä impulsiivisuutta, pidetään sosiaalisesti pätevämpi kuin ”ylikontrolloivaa” ja vetäytyvää lasta.Oppilas, joka kontrolloi myönteisten tunteiden, kuten empatian ilmaisuaan, saatetaan kokea etäiseksi ja välinpitämättömäksi. Liiallinen empaattisuus saatetaan kokea tunkeilevaksi ja epäaidoksi käyttäytymiseksi -- kyseinen kulttuuri ja tilannetekijät säätelevät, mikä on kulloinkin soveliasta tunteiden ilmaisua

11. Sosiaaliset tavoitteet • mitä henkilö tavoittelee ollessaan yhteydessä toisten kanssa, millainen ”projekti” sos. vuorovaikutus on • mikä lapselle on tärkeää ja mihin hän pyrkii - mitä hän pyrkii välttämään - ollessaan yhdessä ikätoverin kanssa (Christina Salmivalli on tutkimusryhmä, 2005) • motiovaationaalisten tekijöiden merkitys yksilön kompetenssiin: oppilaan häiritseväisyys ja aggressiivisuus eivät aina johdu sosiaalisten taitojen puutteesta, vaan esim. motivaation puutteesta toimia tilanteessa myönteisellä ja hyväksyttävällä tavalla • oppilaan motivaation selvittämisen voi ottaa puheeksi hänen kanssaan, mikä oppilaalle on tärkeätä, mitä hän tavoittelee kaveripiirissä

12. Konteksti sosiaalisen kompetenssin reunaehtona • toimintaympäristö, kulloinenkin sosiaalinen tilanne säätelee yksilön kompetenssin ilmenemistä • sosiaalinen ympäristö asettaa yksilön käyttäytymiselle ne reunaehdot ja vapausasteet, jotka ovat mahdollisia juuri hänelle tietyssä tilanteessa • roolit ja normit säätelevät reunaehtoina yksilön sos. kompetenssia, esim. oppilaan sosiaalinen asema luokassa, hänen sos. maineensa ja roolinsa luokassa säätelevät sitä, minkälaista käyttäytymistä oppilaalta osoitetaan ja minkälaista toimintaa pidetään sopivana / opp. sos. komp. ongelmia ylläpitävä noidankehä

13. Noidankehä • 1. Oppilaalla on ongelmia sosiaalisen kompetenssin osa-alueilla: mm. sosiaalisissa taidoissa ja emootioiden säätelyssä • 2. Hän käyttäytyy luokassa monissa vuorovaikutustilanteissa häiritseväisesti, impulsiivisesti ja epäempaattisesti • 3. Muut reagoivat torjunnalla ja vetäytymällä. Usein jo oppilaan ”sosiaalinen maine” aktivoi muiden välttelevän käyttäytymisen • 4. Oppilas ei tule hyväksytyksi luokassaan. Hän ei saa sosiaalisista taidoistaan palautetta tai se on usein kielteistä. Taidot eivät kehity!

14. Oppimisvaikeudet ja sosiaalinen kompetenssi • suurin osa tutkimuksista Yhdysvalloista • 35% -75%:lla oppimisvaikeuslapsista ilmenee puutteita jollain sos. kompetenssin alueella opp. vaikeuslapsilla ja –nuorilla on suurempi kehityksellinen riski sosio-emotionaalisten ongelmien ilmaantumiseen kuin ikätovereillaan • heikot oppimistaidot, yhdistyneenä sos. kompetenssin puutteisiin, ovat yksi lapsen ja nuoren syrjäytymistä lisäävä riskitekijä • ” lumipalloefekti”, pienet erot kehityksen alkuvaiheessa, esimerkiksi kielen kehityksen viivästymät, voivat epäsuotuisassa kehitysympäristössä muodostua ajan myötä suuremmiksi ongelmiksi • ”Matteus-efekti”, myönteisen tai kielteisen kehityksen kasautumistaipumus

15. Itsearvioinnit ja muiden arvioinnit • oppilaan oma näkemys itsestään voi olla ristiriidassa toverien näkemysten kanssa, kun arvioidaan esim. yhteistyökykyisyyttä, empaattisuutta, häiritsevyyttä, jne. ristiriitainen näkemys voi olla vuorovaikutusongelmien taustalla • toveriarviointiin perustuvat menetelmät ovat tyypillisiä tutkittaessa sos. käyttäytymistä (esim. sisarukset, ystävät, luokkakaveri, opettajat, vanhemmat) • arviointia, havaitsemista voi häiritä arvioitavan sos. maine, stereotyyppisyys tai vääristyneisyys; omaiset voivat vähätellä kielteiseksi kokemiaan asioita ja liioitella arvioitavan myönteisiä ominaisuuksia

16. Itsearvioinnit ja muiden arvioinnit (jatkoa) • muiden arvioinnilla saadaan ulkopuolista tietoa siitä, miltä arvioitava näyttää muiden ”silmin katsottuna” • muiden arviot eivät tavoita henkilön sisäistä maailmaa, ei saada tietoa hänen ajatuksistaan ja tunteistaan eikä hänen subjektiivisesta kokemusmaailmastaan • yksilön sosiaalisesta kompetenssista saa kokonaisvaltaisemman kuvan suhteuttamalla hänen itsearvionsa ja muiden tekemät arviot hänestä toisiinsa

17. MASK- testin osa-alueet 1. Yhteistyötaidot, 2. Empatia, 3. Impulsiivisuus ja 4. Häiritsevyys • Yhteistyötaidot:tarjoaa apuaan muille,kutsuu muita mukaan toimintaan, toimii itse aktiivisesti ei ainoastaan reagoi muihin, ystävyys - ja kaverisuhteiden vastavuoroisuus toteutuu, yhdessä oppiminen onnistuu ja muutenkin oppimisympäristön eri tilanteissa toimii rakentavasti toiset huomioiden, yhteistyö voi sujua ilman empatiaa, kylmästi ja laskelmoiden, esim. jengin johtajat • Empatia:omien ja muiden tunteiden tunnistaminen, aktiivinen suuntautuminen vuorovaikutukseen, henkilö pyrkii oma-aloitteisesti ja vastavuoroisesti osoittamaan hyväksyntää muille, eläytyminen muiden tunteisiin vähentää yksilön aggressiivisuutta eli muiden tarkoituksellista vahingoittamista, yhtymäkohtia emootioiden ja käyttäytymisen säätelyyn, painottuu sensitiivisyys muiden tunteille ja muiden asemaan asettuminen

18. Mask -testin osa-alueet (jatkoa) • Impulsiivisuus: emootioiden säätelyn ongelma; tunteiden nopea ja intensiivinen viriäminen, käyttäytymisen säätelynongelma (tunteiden ilmaisu) - molemmista seuraa oppilaiden keskinäisessä kanssakäymisessä ennakoimattomuus = muut joutuvat olemaan varuillaan toimiessaan impulsiivisen oppilaan kanssa impulsiivisuus voi ilmetä myös temperamenttisena myönteisten tunteiden osoittamisena muille • Häiritsevyys, korkea häiritsevyystaso on yhteydessä torjutuksi tulemiseen vertaisryhmässä, emootioiden säätelyongelmia (toimii ajattelematta), vahingoittava aggressiivinen käyttäytyminen, (härnää ja tekee pilaa muista oppilaista), kielteistä suhtautumista muihin (väittelee ja riitelee kavereidensa kanssa, häiritsee ja ärsyttää muita oppilaita). Näissä toimintatavoissa kuvastuvat tunteiden ja käytt. säätelyn ongelmat (Crick & Dodge)

19. MASK :n käyttökoulussa • Mask - arviointia voi käyttää joko yksittäisen oppilaan tai koko luokan sosiaalisen kompetenssin arvioimiseksi. • Oppilas itse, luokkakaverit ja opettaja voivat arvioida eri osa-alueita, usein käy niin, että oppilas näkee itsensä toisin kuin muut ja siitä on hyvä keskustella, kun mietitään esim. kuntouttavia lähi- pitkän ajan tavoitteita ja menetelmiä silloin, kun oppilaalla on vaikeuksia sosiaalisen kompetenssin jollakin alueella. • Vanhemmat voivat arvioida tilannetta omasta näkökulmastaan ja tuloksia voidaan verrata keskenään, miten asiat ilmenevät koulussa tai kotona. • Joskus koko luokalla voi esiintyä heikkoutta jollakin osa-alueella ja silloin voidaan miettiä tavoitteita koko ryhmää ajatellen. Annele Laaksonen, Turun normaalikoulu