Selvityksen lähtökohta ja tavoitteet

1. Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset- uuden talouden edelläkävijöitä?Yhteinen yritys -hanke

2. Selvityksen lähtökohta ja tavoitteet • Sosiaalisten yritysten laki ollut voimassa vuodesta 2004 • Sosiaalisten yritysten rekisterissä n. 160 yritystä, joista suurin osa mikroyrityksiä • Yhteiskunnallisia yrityksiä ei Suomessa tunnistettu • Selvityksen tavoitteena selvittää yhteiskunnallisten ja sosiaalisten yritysten nykytilaa EU-maissa ja antaa saatujen tulosten perusteella kehittämisehdotuksia Suomen lainsäädännön ja toimintaedellytysten kehittämiseksi

3. Termit Social enterprise = yhteiskunnallinen yritys Work-integration social enterprise / social firm = sosiaalinen yritys

4. Tiedon lähteet • Yhteiskunnallista ja sosiaalista yritystoimintaa koskevat kansainväliset tutkimukset, selvitykset, tieteelliset artikkelit, EU-kehittämishankkeiden materiaalit, konferenssiaineistot, hankeraportit ja -aineistot. • Kohdennettu kysely yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yritystoiminnan valituille asiantuntijoille Ruotsista, Italiasta, Hollannista, Belgiasta, Saksasta, Itävallasta, Kreikasta, Ranskasta, Puolasta ja Romaniasta. • Asiantuntijaorganisaatioiden www-sivustot • Kansainvälinen asiantuntijapaneeli

5. Selvityksen tuloksia I • Yhteiskunnallisille yrityksille ei ole yhtä, yhtenäistä määritelmää EU-maissa • Yhteiskunnallinen yritys toimii liiketoiminnallisin periaattein, mutta sen olemassaolon tarkoituksena on jonkin yhteiskunnallisen tehtävän hoitaminen • Yhteiskunnallisen yrityksen voitto tai ylijäämä käytetään pääosin tai kokonaan yhteiskunnallisen tavoitteen toteuttamiseen • Sosiaaliset yritykset ovat yksi yhteiskunnallisten yritysten alalaji: niiden yhteiskunnallinen tehtävä on vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen

6. Selvityksen tuloksia II • Yhteiskunnallisen yritystoiminnan päätoimialat Euroopassa ovat: • vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämään integrointi • henkilökohtaisten palveluiden tuottaminen • heikommassa asemassa olevien alueiden paikallinen kehittäminen • Yhteiskunnallisen yrityksen yhteiskunnallinen tehtävä voi myös olla esim. ympäristönsuojelu, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen, hyväntekeväisyys, vastuullinen kauppa kehitysmaiden kanssa jne.

7. Selvityksen tuloksia III • Yhteiskunnallisen yritystoiminnan pääkannustimet EU-maissa ovat verohelpotukset ja tuki vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen • Verohelpotukset liittyvät yleensä yleishyödyllisten sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden tuottamiseen • Työllistämistukia maksetaan yhteiskunnallisille yrityksille työttömien, vammaisten, osatyökykyisten ja muiden, kansallisesti määriteltyjen, ryhmien työllistämiseen. Lisäksi useissa maissa nämä yritykset saavat julkista tukea em. ryhmien kuntoutukseen, valmennukseen ja koulutukseen.

8. Johtopäätökset • Yhteiskunnallisten yritysten sektori on Euroopassa hyvin laaja ja moni-ilmeinen • Yhteisiä nimittäjiä ovat liiketoiminnan yhdistyminen vahvaan yhteiskunnalliseen missioon sekä voitonjaon rajoitukset => yritys on olemassa yhteiskunnallista tehtävää, ei omistajia varten => voitto käytetään yhteiskunnallisen tehtävän edistämiseen • Eurooppalaisten esimerkkien valossa Suomessa on laaja yhteiskunnallisten yritysten sektori, jota ei ole tunnistettu

9. Toimenpide-ehdotukset • Lakimuutokset • Yhteiskunnallisten yritysten kansallinen kehittämisohjelma Ehdotukset ovat alustavia ja toimivat pohjana keskustelulle, joka on käynnistetty sidosryhmien kanssa yhteiskunnallisten yritysten tarpeesta, mahdollisuuksista ja malleista Suomessa.

10. Toimenpide-ehdotukset lainsäädäntöön Sosiaalisten yritysten laki muutetaan laiksi yhteiskunnallisista yrityksistä tai yhteiskunnallisille yrityksille luodaan oma lainsäädäntö.

11. Määritelmä Yhteiskunnallinen yritys on olemassa yhteiskunnallista tavoitetta/tavoitteita varten ja toteuttaa tätä tavoitettaan tuottamalla palveluja ja/tai tuotteita. • Yhteiskunnallinen yritys pyrkii yhteiskunnalliseen tavoitteeseensa liiketoimintansa avulla. Yhteiskunnallisen yrityksen ensisijainen menestyksen mittari on se yhteiskunnallinen hyvinvointi, jota yrityksen toiminnalla on saatu aikaan. Kannattava liiketoiminta on väline yhteiskunnallisten vaikutusten saavuttamiseksi. • Yhteiskunnallisen yrityksen yhteiskunnallinen tavoite voi olla esimerkiksi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen, ekologisten ratkaisujen ja/tai palveluiden tuottaminen, sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, liikunta- tai koulutuspalveluiden tarjoaminen, yhteisöjen tukeminen, sekä taantuvien alueiden kehittäminen.

12. Yhtiö/organisaatiomuoto Yhteiskunnallisen yrityksen rekisteröitymismuotoa ei rajoiteta • Tärkeintä ovat toiminnan tavoitteet ja vaikutukset, ei rekisteröitymismuoto. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on useita eri yhtiö- ja organisaatiomuotoja Euroopassa. Yhteiskunnallinen yritys voi toimia esimerkiksi osakeyhtiönä, säätiönä, yhdistyksenä tai osuuskuntana. Vapaus valita rekisteröitymismuoto antaa mahdollisuuden valita toiminnan tarkoitukseen parhaiten soveltuva muoto.

13. Yhteiskunnallinen tavoite peruskirjassa Yhteiskunnallisen tavoitteen ensisijaisuus on oltava kirjattuna yhteiskunnallisen yrityksen peruskirjaan • Tämä takaa sen, että yritys on olemassa ensisijaisesti yhteiskunnallista tavoitetta/tavoitteita varten, ja että vain tällaiset yritykset voivat kutsua itseään yhteiskunnallisiksi yrityksiksi. Ehto yhteiskunnallisen tavoitteen ensisijaisuuden maininnasta peruskirjassa voi toimia pohjana myös yhteiskunnallisille yrityksille suunnattaville kannustimille.

14. Varallisuuslukko Yhteiskunnallinen yritys voidaan myydä vain toiselle yhteiskunnalliselle yritykselle ja sen toiminnan päättyessä jäljellä jääneet varat siirretään yhtiön yhteiskunnallisen tavoitteen mukaiseen toimintaan. • Varallisuuslukko kuvaa niitä säännöksiä, jotka yhdessä takaavat, että yhteiskunnallisen yhtiön varallisuus pysyy yhtiössä. Varallisuuslukko varmistaa, että yhteiskunnallisen yrityksen varat käytetään yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen, eikä varallisuutta siirretä omistajille tai jäsenille toiminnan päättyessä. Yhteiskunnallisten yritysten käytössä olevien taloudellisten kannustimen käyttäminen yhteiskunnallisen yrityksen omistajien hyväksi estetään.

15. Kohtuullinen voitonjako Yhteiskunnallinen yritys käyttää voittonsa ensisijaisesti yrityksen peruskirjassa olevan yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen. • Yhteiskunnallinen yritys on  ensisijaisesti olemassa yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhtiön positiivinen taloudellinen tulos mahdollistaa yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisen. Yhteiskunnallisen yrityksen omistajat ovat sitoutuneet yhteiskunnallisten tavoitteiden ensisijaisuuteen, ja yrityksen voitonjako omistajilleen pidetään kohtuullisena.  Olennaista on sijoittaa pääosa mahdollisesti kertyvistä voitoista joko yrityksen toimintaan takaisin, tai siirtää ne yrityksestä yhteiskunnallisen tarkoituksen palvelemiseen (esimerkiksi yrityksen omistavan, yhteiskunnallista toimintaa harjoittavan säätiön tai yhdistyksen käytettäväksi).

16. Yhteiskunnallisten yritysten rekisteri Yhteiskunnallisten yritysten rekisteri on "tietopankki" olemassa olevista yhteiskunnallisista yrityksistä, niiden toimialoista, liiketoiminnan volyymistä, työntekijöiden määrästä sekä yhteiskunnallisista vaikutuksista. Yhteiskunnalliset yritykset raportoivat vuosittain rekisterin ylläpitäjälle. • Rekisteri mahdollistaa ajantasaisen tilastotiedon keräämisen sektorista. • Yhteiskunnallisten yritysten tulee saavuttaa yhteiskunnallisia tuloksia. Tämän tulee olla ehtona esimerkiksi yhteiskunnallisten yritysten saamille kannustimille.

17. Toimenpide-ehdotukset kansalliseksi kehittämisohjelmaksi Suomen hallitus käynnistää yhteiskunnallisten yritysten ohjelman, joka toimii yhteistyössä kaikkien hallinnonalojen kanssa tavoitteenaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan juurruttaminen osaksi kaikkia relevantteja politiikkoja.

18. Kannustimet Luodaan riittävät kannustimet yrityksille yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamiseen. Kannustimet voivat olla mm. uuden ympäristöteknologian luomiseen liittyviä verohelpotuksia tai muita ympäristötukia, tukea vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseen, valmennukseen, koulutukseen ja/tai kuntoutukseen, sekä tukea taantuvien alueiden sosiaali-, terveys-, koulutus-, liikunta- ja kulttuuripalveluja ylläpitävään yritystoimintaan. • Kannustimet ovat avainasemassa yhteiskunnallisten yritysten edustaman uuden talouden sektorin vahvistamisessa. Kannustimet tukevat sektorin kehitystä ja kasvua ja lisäävät potentiaalisten yhteiskunnallisten yrittäjien kiinnostusta toimintaa kohtaa. Kannustimet toimivat myös kompensaationa siitä yhteiskunnallisesta tehtävästä, jota yhteiskunnalliset yritykset toteuttavat.

19. Rahoitus Perustetaan yhteiskunnallisten yritysten rahasto/rahastoja, johon/joihin pääoma kootaan eri tahoilta. Kehitetään myös erityisesti yhteiskunnallisille yrityksille suunnattuja rahoitusinstrumentteja julkisissa rahoituslaitoksissa.  • Nykyiset yrityksille tarkoitetut rahoitusjärjestelmät eivät ota huomioon yritysten yhteiskunnallisia tavoitteita ja vaikutuksia arvioitaessa yrityksen odotettua tulosta. • Kiinnostus yhteiskuntavastuulliseen yritystoimintaan sijoittamiseen on viime vuosina ollut kasvussa. Yhteiskunnallisten yritysten rahastot takaavat yhteiskunnallisesti suuntautuneille sijoittajille, että heidän sijoituksensa tukee sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.

20. Tukiorganisaatio Perustetaan yhteiskunnallisten yritysten tukiorganisaatio koordinoimaan yhteiskunnallisen yrityssektorin kehittämistä. • Yhteiskunnallisen yritystoiminnan sektoria ei ole Suomessa tunnistettu • yhteiskunnallisten yritysten tunnettuus on toistaiseksi heikkoa • olemassa olevat rakenteet eivät tunnista sen olevan osa omaa ydintoimintaansa • yhteiskunnallisten yritysten tukiorganisaatiota tarvitaan koordinoimaan yhteistyötä eri sektoreiden ja olemassa olevien rakenteiden välillä

21. Julkiset hankinnat Vahvistetaan sosiaalisten ja ympäristönäkökulmien käyttöä julkisissa hankinnoissa.  • Yhteiskunnallisten vaikutusten huomioiminen julkisissa hankinnoissa mahdollistaa julkisten varojen tehokkaamman käytön. EU:n komissio on julkaisemassa oppaan sosiaalisten näkökulmien huomioimisesta julkisissa hankinnoissa. Vastaava opas ympäristönäkökulmista on julkaistu jo aiemmin. Yhteiskunnallisten (sosiaaliset ja ympäristö) näkökulmien käytön vakiintumista suomalaisiin julkisiin hankintakäytäntöihin tulee edistää systemaattisesti mm. kouluttamalla julkisia hankintoja toteuttavia ja heitä ohjaavia/neuvovia tahoja.

22. Tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Käynnistetään yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimus- ja innovaatio-ohjelma luomaan, tukemaan ja vahvistamaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan innovaatioympäristöä ja verkostoja. • Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimus- ja innovaatiotoiminta on tällä hetkellä olematonta sektorin tunnistamattomuuden vuoksi. • Koska myös yhteiskunnallisen yrityksen käsite on Suomessa uusi, on teoreettisen ja empiirisen tiedon sekä erityisesti vertailevan tiedon tarve ilmeinen

23. Koulutus Yhteiskunnallinen yrittäjyys sisällytetään relevantteihin koulutusohjelmiin ja integroidaan osaksi yrittäjäkasvatusta. • Tarvitaan koulutusta ja tietoa yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta, yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamisesta ja yhteiskuntavastuullisesta johtamisesta. • Erityinen tarve on alan johtamiskoulutukselle, sekä yhteiskunnallisen yrityksen lähiesimiestason koulutukselle. • Tällä hetkellä osaaminen on kasvavalla sektorilla vähäistä niin koulutusohjelmia suunnittelevilla kuin toteuttajatasoilla.

24. Tunnettuuden lisääminen Yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja yrittäjyyden tunnettuutta lisätään niin suuren yleisön kuin eri hallinnonalojen keskuudessa ja kehitetään yhteiskunnallisten yritysten merkki. • Yhteiskunnallinen yritystoiminta tarvitsee lisää tunnettuutta kasvaakseen ja vahvistuakseen. • Yhteiskunnallisten yritysten sektorin on arvioitu olevan Suomessa melko laaja, mutta useimmat organisaatiot eivät tunnista olevansa yhteiskunnallisia yrityksiä.

25. Julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden tuotanto Selvitetään yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuudet julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden tuotannossa. • Suomessa väestörakenteen muutos tuo suuria haasteita julkisen sektorin palveluntuotannolle erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Julkisen sektorin talous tulee pysymään tiukkana myös tulevaisuudessa. Tästä syystä julkisiin palveluihin käytettävät verorahat on suunnattava mahdollisimman kustannustehokkaasti samalla huomioiden palveluiden laatu, saatavuus, edullisuus ja asiakkaiden osallisuus palveluiden kehittämisessä. • Suuntaamalla julkisen järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palveluiden tuotantoa yhteiskunnallisille yrityksille, on mahdollista tukea sektorin kehittymistä ja varmistaa, että yhteiskunnan niukkenevat resurssit tulevat käytettyä kokonaistaloudellisesti järkevällä tavalla.

26. Käy kommentoimassa! https://www.yhteinenyritys.fi