Kehitysvammaisten p ihdehuolto
Download
1 / 20

KEHITYSVAMMAISTEN P IHDEHUOLTO - PowerPoint PPT Presentation


  • 97 Views
  • Uploaded on

KEHITYSVAMMAISTEN PÄIHDEHUOLTO. Kuusankoski 21.11.2005. Kirsi Saukkola Psykiatrinen sairaanhoitaja, ADHD-valmentaja, ratkaisukeskeinen valmentaja, työnohjaaja. VAPA-PROJEKTIN (2001-2004) KARTOITUKSEN TULOKSIA. Kehitysvammaiset ihmiset eivät juo alkoholia sen enempää kuin muutkaan ihmiset.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about 'KEHITYSVAMMAISTEN P IHDEHUOLTO' - mali


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Kehitysvammaisten p ihdehuolto

KEHITYSVAMMAISTEN PÄIHDEHUOLTO

Kuusankoski 21.11.2005

Kirsi Saukkola

Psykiatrinen sairaanhoitaja, ADHD-valmentaja, ratkaisukeskeinen valmentaja, työnohjaaja


Vapa projektin 2001 2004 kartoituksen tuloksia
VAPA-PROJEKTIN (2001-2004) KARTOITUKSEN TULOKSIA

  • Kehitysvammaiset ihmiset eivät juo alkoholia sen enempää kuin muutkaan ihmiset.

  • Kymmenellä prosentilla kehitysvammaisista on alkoholin kanssa ongelmia.

  • Puolet alan työntekijöistä on kohdannut ongelman.

  • Päihdeongelmaa kohdataan eniten erityisammattikoulussa.


  • Suomalaisista kymmenen prosenttia eli noin 500 000 ihmistä juo liikaa alkoholia.

  • Päihderiippuvaisille suunnattuja palveluja ja hoitoja käyttää 40 000 suomalaista vuosittain.

  • Kehitysvammaisista ihmisistä noin kymmenelle prosentille alkoholi on ongelma.

  • Mitä itsenäisemmin kehitysvammainen asuu ja elää sitä suurempi riski hänellä on ajautua päihderiippuvuuteen.


  • Erityisammattikouluissa alkoholia käyttävistä opiskelijoista henkilökunta arvioi viidenneksen olevan suurkuluttajia.

  • Moni- ja vaikeavammaisilla ongelmia alkoholin kanssa on selvästi vähemmän.

  • Nuoren muutto pois kotoa ja itsenäistyminen ovat otollista aikaa kokeiluille.

  • Eniten päihdeongelmista ovat huolissaan nuorten kehitysvammaisten vanhemmat ja lähipiiri.


Yhteiskunnan muutokset ja lains d nt
Yhteiskunnan muutokset ja lainsäädäntö opiskelijoista henkilökunta arvioi viidenneksen olevan suurkuluttajia.

  • Vammaisten päihdeongelman kohdalla ristiriitaisia tunteita ja avuttomuutta

  • Siirtyminen pois laitoskeskeisyydestä

  • Integroituminen tuonut mukanaan myös kielteisiä seurauksia

  • Palveluiden turvaaminen lainsäädännöllä ei takaa tasavertaisia palveluita


Asenteet vammaisiin ja heid n p ihteiden k ytt n
Asenteet vammaisiin ja heidän päihteiden käyttöön opiskelijoista henkilökunta arvioi viidenneksen olevan suurkuluttajia.

  • Kehitysvamma ikään kuin suojaa muilta sairauksilta ja ongelmilta

  • Paremmat syyt juoda tai ei oikeus juoda lainkaan – kuitenkin juomisen syyt samat oli kyseessä vammainen tai ei vammainen

  • Ei nähdä olevan samoja oikeuksia ja velvollisuuksia

  • Ei kohdella tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisena kansalaisena


P ihdeongelmaan puuttumisen vaikeus
Päihdeongelmaan puuttumisen vaikeus opiskelijoista henkilökunta arvioi viidenneksen olevan suurkuluttajia.

Missä kulkee raja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiselle ja missä holhoamiselle?

  • Laitosasuminen

  • Palvelutalot

  • Avopalvelut

  • Kotihoito


Kenen on vastuu
Kenen on vastuu? opiskelijoista henkilökunta arvioi viidenneksen olevan suurkuluttajia.

  • Vammainen itse

  • Juomaa antavat kaverit

  • Hoitaja / lähityöntekijä


Vapa n mallit
VAPA:n mallit opiskelijoista henkilökunta arvioi viidenneksen olevan suurkuluttajia.

Vammaisten päihdepalvelujen kehittämisprojektin tuloksena syntynyt viisi mallia:

  • Koulutusmalli

  • Päihteettömän vammaiskuntoutuksen malli

  • Saavutettavat päihdepalvelut-malli

  • Päihdestrategian suunnittelumalli

  • Monitoimijamalli


VAPA:n yhdistettävät mallit opiskelijoista henkilökunta arvioi viidenneksen olevan suurkuluttajia.

KOORDINAATIO

MONITOIMIJAMALLI

HELSINGIN DIAKONISSALAITOS

PÄIHDEHOITO OSANA KOKONAIS-

KUNTOUTUSTA

SININAUHALIITTO

OHJEET VAMMAISPALVELU-

ORGANISAATION

PÄIHDESTRATEGIAN

TEKEMISEKSI

A-KLINIKKASÄÄTIÖ

KOULUTUSPAKETTI

VAMMAISPALVELUJEN

TYÖNTEKIJÖILLE

KALLIOLAN KLINIKAT

SAAVUTETTAVUUS

PÄIHDEPALVELUISSA

Lähde: Eija Kilgast, Vammaisten päihdetyön historia, nykypäivä ja tulevaisuus


Tukipalveluja
Tukipalveluja opiskelijoista henkilökunta arvioi viidenneksen olevan suurkuluttajia.

  • Kummitoiminta

  • Vertaistukitoiminta

  • Ulkopuolinen konsultointiapu työntekijöille


Voimaantumisen keh kaukola 2000 lis ykset saukkola 2005
Voimaantumisen kehä opiskelijoista henkilökunta arvioi viidenneksen olevan suurkuluttajia. (Kaukola 2000, lisäykset Saukkola 2005)

Vapauttavat interventiot

  • Oman elämän hallinta suhteutettuna omiin voimavaroihin

  • Ratkaisukeskeinen toimintatapa

  • Arvostava suhtautuminen

  • Läpinäkyvyys

Oman elämän hallinta

Oma toiminta

  • Tavoitesuuntautunut

  • Piirrokset, kuvat

Itsemäärääminen

  • Valinnanoikeus

Voimaantuminen

  • Menneisyyden myönteiset tarinat

  • Onnistumiset


Ratkaisukeskeinen l hestymistapa
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa opiskelijoista henkilökunta arvioi viidenneksen olevan suurkuluttajia.

  • Tulevaisuuteen suuntautuminen ja tavoitteellisuus

  • Voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskipisteeksi

  • Edistys tapahtuu pienin askelin

  • Tasaveroisuus ja yhteistyö

  • Arvostaminen

  • Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori keskustelussa ja ajattelussa

  • Ongelmiin on monia vaihtoehtoisia ratkaisuja.


Ratkaisu ja voimavarakeskeinen ty skentelytapa
Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen työskentelytapa opiskelijoista henkilökunta arvioi viidenneksen olevan suurkuluttajia.

  • Ongelma tai vaikeus muutetaan tavoitteeksi

  • Keskustelun, ajattelun tai työskentelyn suuntaaminen toivottuun tulokseen tai tavoitteeseen sekä edistysaskeliin, jotka vievät tavoitetta kohden.

  • Kiitos, kannustus ja palkkio pienistäkin onnistumisista


  • Voimavarojen ja toiveikkuuden nostaminen keskipisteeksi opiskelijoista henkilökunta arvioi viidenneksen olevan suurkuluttajia.

  • Huomion suuntaaminen aikaisempiin onnistumisiin ja taitoihin

  • Menneisyyden tarinan voimanlähteiden etsiminen uuden muutoksen aikaansaamiseksi. Ihmisellä on voimavaroja saada aikaan itselleen tärkeät muutokset.


  • Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori keskustelussa ja ajattelussa

  • Puutteiden ja hankaluuksien, syiden ja syylisten tutkimisen sijaan keskitytään voimavaroja ja piileviä kykyjä kasvattaviin näkökulmiin. Epäonnistumisia tarkastellaan oppimiskokemuksina. Leikin ja huumorin avulla voidaan rikkoa juuttuneita käsityksiä.


  • Edistys tapahtuu pienin askelin ja ajattelussa

    Huomion kiinnittäminen pieniin edistysaskeliin tai liikahduksiin, etenemiseen kohti unelmaa, tavoitetta tai muutostoivetta kannustaa ponnistelemaan tai jatkamaan.

  • Tasaveroisuus ja yhteistyö

    Keskustelukumppaneihin suhtaudutaan arvostaen heidän ideoitaan ja kunnioittaen heidän tapaansa toimia. Vuorovaikutus tähtää yhteistyön syntymiseen.



  • Ratkaisukeskeinen toimintatapa on prosessi, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen. Pienetkin liikahdukset saattavat olla suurien muutosten alkuja. Kanssaihmiset kokevat yleensä toimintatavan mielekkäänä ja heidän kanssaan pääsee helpommin vuorovaikutukseen koska suuntaudutaan tulevaisuuteen sekä tarkastellaan onnistumisia ja voimavaroja.


  • Arvostaminen vaikuttavat kaikkeen. Pienetkin liikahdukset saattavat olla suurien muutosten alkuja. Kanssaihmiset kokevat yleensä toimintatavan mielekkäänä ja heidän kanssaan pääsee helpommin vuorovaikutukseen koska suuntaudutaan tulevaisuuteen sekä tarkastellaan onnistumisia ja voimavaroja.

    Toisten ihmisten ajattelutavan ja maailmankuvan sekä arvojen kunnioittaminen, mikä ilmenee hyvänä kuunteluna. Oman itsen ja omien arvojen kunnioittaminen valintojen edessä