Nuorten tapaturmat
Download
1 / 30

Nuorten tapaturmat - PowerPoint PPT Presentation


  • 108 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Nuorten tapaturmat. NOPS-seminaari Laurea Hyvinkää, 27.11.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö. Esityksen punainen lanka. Tilastot miltä tilanne näyttää? miten, missä ja kenelle tapaturmat sattuvat? Entä sitten? ovatko tapaturmat estettävissä?

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha

Download Presentation

Nuorten tapaturmat

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Nuorten tapaturmat

NOPS-seminaari

Laurea Hyvinkää, 27.11.2012

Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Markkula, THL


Esityksen punainen lanka

  • Tilastot

    • miltä tilanne näyttää?

    • miten, missä ja kenelle tapaturmat sattuvat?

  • Entä sitten?

    • ovatko tapaturmat estettävissä?

    • miten nuorten tapaturmia voitaisiin ehkäistä?

Markkula, THL


Tapaturmatilanne

Markkula, THL


Pitkällä aikavälillä kaikkein vakavimmissa tapaturmissa jo saavutettu hyviä tuloksia

Markkula, THL


Saavutetusta kehityksestä huolimatta …

  • Tapaturmat aiheuttavat alle 25-vuotiaille edelleenvuosittain keskimäärin (v. 2008–2010)

    • noin 150 kuolemaa

    • yli 15 000 sairaalahoitojaksoa

       Lisäksi näitä useampi saa polikliinista hoitoa

  • Terveyden menetysten lisäksi henkinen ja psyykkinen kärsimys itselle, läheisille ja lähiyhteisöille.

Markkula, THL


Tapaturmien osuus eri-ikäisten terveyden menetyksistä sukupuolittain (v. 2006–2010)

Kuolemat

Sairaalahoitojaksot

Markkula, THL


Alle 25-vuotiaiden tapaturmaiset terveyden menetykset sukupuolittain (lkm, ka. v. 2008–2010)

Kuolemat

Sairaalan vuodeosastohoitojaksot

Markkula, THL


Sukupuolieron syistä

  • Vaikka ero on laajalti tunnistettu, niin ei ole esittää tyhjentävää vastausta syistä.

  • Taustalla niin biologisia kuin sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä, joiden merkitys vaihtelee iän myötä Esimerkiksi:

    • Fysiologinen ja kognitiivinen kehitys

    • Testosteronin erittyminen

    • Erilaiset ajanviettotavat: esim. poikien ajanvietto liikenteessä

    • Riskinotto

      • Maskuliinisuuteen yhdistetään toiminnallisuus ja uhkarohkeus, joiden avulla erityisesti nuoret miehet rakentavat omaa identiteettiään

      • Vanhempien ja kaverien odotukset

      • Median ja mainonnan herättämät mielikuvat

    • Suomalaiset juomatavat

    • Riskialttiimmat työympäristöt tietyillä miesvaltaisilla aloilla

Lapsuudessa ja nuoruudessa

Markkula, THL


Nuoret kehitysvaiheensa vuoksi alttiita tapaturmille

  • Tapahtuu fysiologisia muutoksia

    • Unen tarve kasvaa, mutta useasti nukutaan liian vähän

    • Pojilla testosteronin eritys lisääntyy, mikä näkyy riskinottona

    • Kehonhallinta vaikeutuu, mutta toisaalta myös liikkuvuus kehittyy parhaiten

  • Itsenäisyys lisääntyy

    • Eri ympäristöissä liikkuminen lisääntyy

    • Kavereiden merkitys kasvaa ja toimitaan alakulttuureissa (ryhmään kuuluminen ja ryhmän ”säännöt”)

    • Irtaannutaan vanhempien ja muiden auktoriteettien arvoista

  • Kokeillaan uutta & etsitään elämyksiä

    • Riskejä itse riskinoton vuoksi

    • Illuusio kuolemattomuudesta ja omista taidoista: ”Ei mulle voi sattuu” -ajattelu

    • Kokemattomuus tuntuu

Kuva: Heli Kumpula

Markkula, THL


15–24-vuotiaiden yleisimmät tapaturmaiset terveyden menetykset ikäryhmittäin (lkm, ka. v. 2008–2010)

Kuolemat

Sairaalan vuodeosastohoitojaksot

Markkula, THL


Ympäristöjen kautta kiinni keskeisiin tapaturmahaasteisiin

Markkula, THL


Tapaturmat kouluissa ja oppilaitoksissa

  • Vähintään yksi terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla käyntiä vaatinut tapaturma koulussa tai koulumatkalla sattui:

    • lähes 25 %:lle 8.- ja 9.-luokkalaiselle

    • 9 %:lle 1. ja 2. vuosikurssin lukiolaisista ja

    • 12 %:lle 1. ja 2. vuosikurssin toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista.

  • Sairaalan vuodeosastoilla hoidetaan vuosittain 580 7–19-vuotiaan koulutapaturmaa.

    • Suurimmillaan koulutapaturmien osuus on 7–12-vuotiailla (14 %), pienimmillään 16–18-vuotiailla (2 %).

  • Myös vapaa-ajan tapaturmat näkyvät kouluissa / oppilaitoksissa!

Kuvio. Vähintään kerran lukuvuoden aikana terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä vaatineeseen koulutapaturmaan joutuneet koulu-asteittain (ka. v. 2010 /2011).

Markkula, THL


Myrkytyksissä näkyy ympäröivään maailmaan tutustuminen: nuorilla nimenomaan sosiaaliseen ympäristöön

Lääkkeet ja kodin kemikaalit

KUVIO. Sairaalan vuodeosastohoitoa vaatineet myrkytykset (1 / 100 000, v. 2009–2010)

Markkula, THL


Päihtymys yksi tekijöistä, joka lisää riskiä niin tapaturmaan, väkivaltaan kuin itsemurhaankin

KUVIO. Päihtyneiden osuus 15–24-vuotiaiden tapaturma- ja väkivaltakuolemista

(Lähde: Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot, v. 2006–2010)

Markkula, THL


Huomiota heikommassa asemassa oleviin

  • Tapaturmaisiin kuolemiin yhteydessä

    • Perheen rakenne

    • Vanhempien koulutus

    • Ammattiin perustuva sosiaaliryhmä

    • Tulot

    • Nuoren oma koulutus, pääasiallinen toiminta ja asumisjärjestelyt

    • Suurimmat erot varhaislapsuudessa ja varhaisaikuisuudessa

      (Lähde: Remes H (2012). Social Determinants of Mortality from Childhood to Early Adulthood).

    • Vanhemman päihdeongelma heijastuu kodin turvallisuuteen, sillä se lisää alle 7-vuotiaan lapsen tapaturmariskiä

      (Lähde: Raitasalo K & Holmila M (2012). Äidin päihteiden käytön yhteys lapsen kokemiin haittoihin – Rekisteritutkimuksen tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 1)

Markkula, THL


Toimivia keinoja on, mutta niiden käyttö ei riittävän aktiivista

KUVIO. Niiden osuus, jotka ilmoittavat yleensä aina käyttävänsä ko. turvalaitteita

(Lähde: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimus, kevät 2011)

Markkula, THL


Entä sitten?- tavoitteista toimintaan

Markkula, THL


Suuri osa olisi estettävissä

  • Eurooppalaisen arvion mukaan alle 20-vuotiaiden tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus puolittui 1990-luvun alusta 2000-luvun ensimmäiselle kymmenykselle, mutta on edelleen 2-kertaista Euroopan lapsiturvallisimpaan maahan Hollantiin verrattuna

  • Vuonna 2009 jopa 51 % näistä kuolemista olisi voitu välttää, jos tilanne Suomessa tapaturmien ja väkivallan osalta olisi yhtä hyvä kuin Hollannissa, yhdessä Euroopan matalimman tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuden maassa

    (Lähde: MacKay M & Vincenten J. Child Safety Report Card 2012 – Finland. Birmingham: European Child Safety Alliance, Eurosafe)

  • MUTTA vaatii työtä, koska tapaturmiin ei ole rokotetta!

Markkula, THL


Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma

  • Tavoitteena aiempaa suunnitelmallisempi ja pitkäjänteisempi tapaturmien ehkäisy

  • Periaatteita:

    • Kasvu- ja toimintaympäristöjen aktivointi

    • Rakenteiden vahvistaminen

    • Hyödynnetään toimiviksi todettuja käytäntöjä:

  • fyysisen ja sosiaalisen ympäristön turvallisuuden sekä kuluttajaturvallisuuden edistäminen,

  • lainsäädännön ja ohjeistusten kehittäminen ja toimeenpano,

  • turvallisuusasenteisiin ja -käyttäytymiseen vaikuttaminen kouluttamalla ja kasvattamalla.

  • Toimeenpanovaiheessa on tehtävä sovittamista paikallisiin tarpeisiin sekä universaalien toimien rinnalla räätälöitävä toimia väestöryhmittäin

Markkula, THL


Ohjelman sisältöteemat ja visio

Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset

Suomalaislapset ja -nuoret elävät virikkeellistä ja turvallista elämää.

Henkilövahinkojen aiheuttamat terveyden menetykset

ovat huomattavasti nykyistä vähäisempiä.

Markkula, THL


Käyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen

  • Hyödynnetään lainsäädännön ja ohjeistusten mahdollisuudet mm.

    • Pelastusliivien käyttö

    • Päihteettömyys vesillä ja liikenteessä

    • Turvalaitteiden käytön tukeminen

  • Parannetaan lasten, nuorten, perheiden ja ammattilaisten valmiuksia  Turvallisuuskasvatus

    • Aloitettava varhain: asenteet alkavat muotoutua jo muutaman vuoden iässä (toimitaan itse esimerkkinä, karttuva tieto)

    • Sovitaan kasvatuskumppanuuksista: yhteinen viesti eri kasvuympäristöistä

    • Otetaan tapaturmat puheeksi esim. koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa

    • Kehitetään keinoja yhteistyössä nuorten kanssa

Markkula, THL


Muutokset kasvu- ja toimintaympäristöissä

  • Rakennetun ympäristön suunnittelun ja kehittämisen tavoitteeksi lasten ja nuorten tarpeet huomioiva turvallinen ja virikkeellinen ympäristö

  • Lapsivaikutusten arviointi ympäristön suunnitteluun

  • Leikki- ja liikuntapaikkojen turvallisuuden varmistaminen

  • Turvallisen jalankulun ja pyöräilyn edistäminen liikenneympäristön ratkaisuin (valaistus, risteyssuunnittelu, kevyen liikenteen väylät, nopeusrajoitukset, keskikaiteet)

  • Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen

  • Otetaan käyttöön turvallisuutta edistäviä toimintatapoja Turvallisuuskulttuuri

Markkula, THL


Esimerkki kasvuympäristöjen aktivoinnista: tapaturmien ehkäisy oppilaitoksissa Tavoitteeksi tietoinen pyrkimys kohti turvallisuutta ja nollaa tapaturmaa

  • Turvallisuus (ml. tapaturmat) mukaan oppilaitoksen toimintakulttuuriin ja johtamiskäytäntöihin

    • Tunnettava tapaturmatilanne, raportoitava kouluyhteisöille ja hyödynnettävä tietoa tapaturmien ehkäisyssä

      • Suunnitelmallinen tapaturmaseuranta

      • Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus sekä puutteiden korjaamisen seuranta (VNA 338/2011)

      • Työsuojelun toimintaohjelman päivitys ja erilaiset kyselyt

    • Suunnitelmien, ohjeistusten ja järjestyssääntöjen tekeminen eläväksi

    • Fyysisen ympäristön suunnittelun ja ylläpidon huomioitava ihmisten tekemien virheiden mahdollisuus

    • Henkilöstön turvallisuusosaamisesta huolehdittava

    • Tapaturmat luonnolliseksi osaksi oppilaitoksen opetusta

Markkula, THL


Esimerkki eri keinojen hyödyntämisestä: Terve Urheilija- ja Terve Koululainen -mallit (UKK-instituutti)

www.terveurheilija.fi

www.tervekoululainen.fi

Markkula, THL


Nuorten tapaturmiin ei yhtä patentti-ratkaisua

  • Nuoret ei homogeeninen ryhmä: Yhteen nuoreen vaikuttava käytäntö ei toimi kaikille

  • Tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta keskeistä:

    • Puuttua yhteistyössä ja ajoissa negatiiviseen riskinottoon (esim. päihteiden käyttö)

    • Tukea nuoren elämänhallintaa (ml. riittävä uni, työ- tai opiskelupaikka)

    • Lisätä nuoren valmiuksia tehdä turvallisuutta tukevia valintoja

    • Herätellä nuorta ymmärtämään oman elämänsä ainutlaatuisuus

    • Arvostaa ja huomioida nuoren näkemyksiä

  • Tunnistaa ja poistaa vapaa-ajan ympäristöjen vaaranpaikat

  • Tärkeitä keinot, jotka pienentävät mahdollisuuksia tehdä virheitä!

  • Yhdistelmä eri keinoja aina paras!

Markkula, THL


Tapaturmat osa muuta hyvinvointia

KUVIO. 8.- ja 9.-luokkalaisten koulutapaturmaan joutumisen yhteys erilaisten ongelmien kokemiseen ja yksittäisiin elämäntapoihin. (Lähde: Kouluterveyskysely 2008/2009.)

Markkula, THL


Nuoret itse saatava ymmärtämään tarve ehkäistä tapaturmia: voisiko osallistaminen olla keino?

‘Tell me and I’ll forget

Show me and I may remember

Involve me and I’ll understand’

Chinese Proverb

Markkula, THL


Erityistä tukea tarvitseville tarjottava tarvittava tuki varhain

  • Pois yksin on pärjättävä -ajattelusta

  • Avun hakeminen ja ottaminen ei saa olla leima

  • Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin tartuttava

  • Tuki vietävä lasten ja nuorten kasvuympäristöihin

  • Osallisuuden vahvistaminen

  • Audit-C:n, mini-intervention ja motivoivan haastattelun käytön lisääminen päihteiden ongelmakäyttöön puuttumiseksi koulu-, opiskelija- ja työterveyshuollossa

Markkula, THL


Markkula, THL


KIITOS!Kysymyksiä?(etunimi.sukunimi@thl.fi, 029 524 8802)

Markkula, THL


ad
  • Login