Nuorten tapaturmat
Download
1 / 30

Nuorten tapaturmat - PowerPoint PPT Presentation


  • 124 Views
  • Uploaded on

Nuorten tapaturmat. NOPS-seminaari Laurea Hyvinkää, 27.11.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö. Esityksen punainen lanka. Tilastot miltä tilanne näyttää? miten, missä ja kenelle tapaturmat sattuvat? Entä sitten? ovatko tapaturmat estettävissä?

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Nuorten tapaturmat' - maitland


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript
Nuorten tapaturmat

Nuorten tapaturmat

NOPS-seminaari

Laurea Hyvinkää, 27.11.2012

Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Markkula, THL


Esityksen punainen lanka
Esityksen punainen lanka

  • Tilastot

    • miltä tilanne näyttää?

    • miten, missä ja kenelle tapaturmat sattuvat?

  • Entä sitten?

    • ovatko tapaturmat estettävissä?

    • miten nuorten tapaturmia voitaisiin ehkäistä?

Markkula, THL


Tapaturmatilanne
Tapaturmatilanne

Markkula, THL


Pitk ll aikav lill kaikkein vakavimmissa tapaturmissa jo saavutettu hyvi tuloksia
Pitkällä aikavälillä kaikkein vakavimmissa tapaturmissa jo saavutettu hyviä tuloksia

Markkula, THL


Saavutetusta kehityksest huolimatta
Saavutetusta kehityksestä huolimatta … jo saavutettu hyviä tuloksia

  • Tapaturmat aiheuttavat alle 25-vuotiaille edelleenvuosittain keskimäärin (v. 2008–2010)

    • noin 150 kuolemaa

    • yli 15 000 sairaalahoitojaksoa

       Lisäksi näitä useampi saa polikliinista hoitoa

  • Terveyden menetysten lisäksi henkinen ja psyykkinen kärsimys itselle, läheisille ja lähiyhteisöille.

Markkula, THL


Tapaturmien osuus eri ik isten terveyden menetyksist sukupuolittain v 2006 2010
Tapaturmien osuus eri-ikäisten terveyden menetyksistä sukupuolittain (v. 2006–2010)

Kuolemat

Sairaalahoitojaksot

Markkula, THL


Alle 25 vuotiaiden tapaturmaiset terveyden menetykset sukupuolittain lkm ka v 2008 2010
Alle 25-vuotiaiden tapaturmaiset terveyden menetykset sukupuolittain (lkm, ka. v. 2008–2010)

Kuolemat

Sairaalan vuodeosastohoitojaksot

Markkula, THL


Sukupuolieron syist
Sukupuolieron syistä sukupuolittain (lkm, ka. v. 2008

  • Vaikka ero on laajalti tunnistettu, niin ei ole esittää tyhjentävää vastausta syistä.

  • Taustalla niin biologisia kuin sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä, joiden merkitys vaihtelee iän myötä Esimerkiksi:

    • Fysiologinen ja kognitiivinen kehitys

    • Testosteronin erittyminen

    • Erilaiset ajanviettotavat: esim. poikien ajanvietto liikenteessä

    • Riskinotto

      • Maskuliinisuuteen yhdistetään toiminnallisuus ja uhkarohkeus, joiden avulla erityisesti nuoret miehet rakentavat omaa identiteettiään

      • Vanhempien ja kaverien odotukset

      • Median ja mainonnan herättämät mielikuvat

    • Suomalaiset juomatavat

    • Riskialttiimmat työympäristöt tietyillä miesvaltaisilla aloilla

Lapsuudessa ja nuoruudessa

Markkula, THL


Nuoret kehitysvaiheensa vuoksi alttiita tapaturmille
Nuoret kehitysvaiheensa vuoksi alttiita tapaturmille sukupuolittain (lkm, ka. v. 2008

  • Tapahtuu fysiologisia muutoksia

    • Unen tarve kasvaa, mutta useasti nukutaan liian vähän

    • Pojilla testosteronin eritys lisääntyy, mikä näkyy riskinottona

    • Kehonhallinta vaikeutuu, mutta toisaalta myös liikkuvuus kehittyy parhaiten

  • Itsenäisyys lisääntyy

    • Eri ympäristöissä liikkuminen lisääntyy

    • Kavereiden merkitys kasvaa ja toimitaan alakulttuureissa (ryhmään kuuluminen ja ryhmän ”säännöt”)

    • Irtaannutaan vanhempien ja muiden auktoriteettien arvoista

  • Kokeillaan uutta & etsitään elämyksiä

    • Riskejä itse riskinoton vuoksi

    • Illuusio kuolemattomuudesta ja omista taidoista: ”Ei mulle voi sattuu” -ajattelu

    • Kokemattomuus tuntuu

Kuva: Heli Kumpula

Markkula, THL


15 24 vuotiaiden yleisimm t tapaturmaiset terveyden menetykset ik ryhmitt in lkm ka v 2008 2010
15 sukupuolittain (lkm, ka. v. 2008–24-vuotiaiden yleisimmät tapaturmaiset terveyden menetykset ikäryhmittäin (lkm, ka. v. 2008–2010)

Kuolemat

Sairaalan vuodeosastohoitojaksot

Markkula, THL



Tapaturmat kouluissa ja oppilaitoksissa
Tapaturmat kouluissa ja oppilaitoksissa

  • Vähintään yksi terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla käyntiä vaatinut tapaturma koulussa tai koulumatkalla sattui:

    • lähes 25 %:lle 8.- ja 9.-luokkalaiselle

    • 9 %:lle 1. ja 2. vuosikurssin lukiolaisista ja

    • 12 %:lle 1. ja 2. vuosikurssin toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista.

  • Sairaalan vuodeosastoilla hoidetaan vuosittain 580 7–19-vuotiaan koulutapaturmaa.

    • Suurimmillaan koulutapaturmien osuus on 7–12-vuotiailla (14 %), pienimmillään 16–18-vuotiailla (2 %).

  • Myös vapaa-ajan tapaturmat näkyvät kouluissa / oppilaitoksissa!

Kuvio. Vähintään kerran lukuvuoden aikana terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä vaatineeseen koulutapaturmaan joutuneet koulu-asteittain (ka. v. 2010 /2011).

Markkula, THL


Myrkytyksiss n kyy ymp r iv n maailmaan tutustuminen nuorilla nimenomaan sosiaaliseen ymp rist n
Myrkytyksissä näkyy ympäröivään maailmaan tutustuminen: nuorilla nimenomaan sosiaaliseen ympäristöön

Lääkkeet ja kodin kemikaalit

KUVIO. Sairaalan vuodeosastohoitoa vaatineet myrkytykset (1 / 100 000, v. 2009–2010)

Markkula, THL


P ihtymys yksi tekij ist joka lis riski niin tapaturmaan v kivaltaan kuin itsemurhaankin
Päihtymys yksi tekijöistä, joka lisää riskiä niin tapaturmaan, väkivaltaan kuin itsemurhaankin

KUVIO. Päihtyneiden osuus 15–24-vuotiaiden tapaturma- ja väkivaltakuolemista

(Lähde: Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot, v. 2006–2010)

Markkula, THL


Huomiota heikommassa asemassa oleviin
Huomiota heikommassa asemassa oleviin tapaturmaan, väkivaltaan kuin itsemurhaankin

  • Tapaturmaisiin kuolemiin yhteydessä

    • Perheen rakenne

    • Vanhempien koulutus

    • Ammattiin perustuva sosiaaliryhmä

    • Tulot

    • Nuoren oma koulutus, pääasiallinen toiminta ja asumisjärjestelyt

    • Suurimmat erot varhaislapsuudessa ja varhaisaikuisuudessa

      (Lähde: Remes H (2012). Social Determinants of Mortality from Childhood to Early Adulthood).

    • Vanhemman päihdeongelma heijastuu kodin turvallisuuteen, sillä se lisää alle 7-vuotiaan lapsen tapaturmariskiä

      (Lähde: Raitasalo K & Holmila M (2012). Äidin päihteiden käytön yhteys lapsen kokemiin haittoihin – Rekisteritutkimuksen tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 1)

Markkula, THL


Toimivia keinoja on mutta niiden k ytt ei riitt v n aktiivista
Toimivia keinoja on, mutta niiden käyttö ei riittävän aktiivista

KUVIO. Niiden osuus, jotka ilmoittavat yleensä aina käyttävänsä ko. turvalaitteita

(Lähde: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimus, kevät 2011)

Markkula, THL


Ent sitten tavoitteista toimintaan
Entä sitten? aktiivista- tavoitteista toimintaan

Markkula, THL


Suuri osa olisi estett viss
Suuri osa olisi estettävissä aktiivista

  • Eurooppalaisen arvion mukaan alle 20-vuotiaiden tapaturma- ja väkivaltakuolleisuus puolittui 1990-luvun alusta 2000-luvun ensimmäiselle kymmenykselle, mutta on edelleen 2-kertaista Euroopan lapsiturvallisimpaan maahan Hollantiin verrattuna

  • Vuonna 2009 jopa 51 % näistä kuolemista olisi voitu välttää, jos tilanne Suomessa tapaturmien ja väkivallan osalta olisi yhtä hyvä kuin Hollannissa, yhdessä Euroopan matalimman tapaturma- ja väkivaltakuolleisuuden maassa

    (Lähde: MacKay M & Vincenten J. Child Safety Report Card 2012 – Finland. Birmingham: European Child Safety Alliance, Eurosafe)

  • MUTTA vaatii työtä, koska tapaturmiin ei ole rokotetta!

Markkula, THL


Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehk isyn ohjelma
Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma aktiivista

  • Tavoitteena aiempaa suunnitelmallisempi ja pitkäjänteisempi tapaturmien ehkäisy

  • Periaatteita:

    • Kasvu- ja toimintaympäristöjen aktivointi

    • Rakenteiden vahvistaminen

    • Hyödynnetään toimiviksi todettuja käytäntöjä:

  • fyysisen ja sosiaalisen ympäristön turvallisuuden sekä kuluttajaturvallisuuden edistäminen,

  • lainsäädännön ja ohjeistusten kehittäminen ja toimeenpano,

  • turvallisuusasenteisiin ja -käyttäytymiseen vaikuttaminen kouluttamalla ja kasvattamalla.

  • Toimeenpanovaiheessa on tehtävä sovittamista paikallisiin tarpeisiin sekä universaalien toimien rinnalla räätälöitävä toimia väestöryhmittäin

Markkula, THL


Ohjelman sis lt teemat ja visio
Ohjelman sisältöteemat ja visio aktiivista

Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset

Suomalaislapset ja -nuoret elävät virikkeellistä ja turvallista elämää.

Henkilövahinkojen aiheuttamat terveyden menetykset

ovat huomattavasti nykyistä vähäisempiä.

Markkula, THL


K ytt ytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen
Käyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen aktiivista

  • Hyödynnetään lainsäädännön ja ohjeistusten mahdollisuudet mm.

    • Pelastusliivien käyttö

    • Päihteettömyys vesillä ja liikenteessä

    • Turvalaitteiden käytön tukeminen

  • Parannetaan lasten, nuorten, perheiden ja ammattilaisten valmiuksia  Turvallisuuskasvatus

    • Aloitettava varhain: asenteet alkavat muotoutua jo muutaman vuoden iässä (toimitaan itse esimerkkinä, karttuva tieto)

    • Sovitaan kasvatuskumppanuuksista: yhteinen viesti eri kasvuympäristöistä

    • Otetaan tapaturmat puheeksi esim. koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa

    • Kehitetään keinoja yhteistyössä nuorten kanssa

Markkula, THL


Muutokset kasvu ja toimintaymp rist iss
Muutokset kasvu- ja toimintaympäristöissä aktiivista

  • Rakennetun ympäristön suunnittelun ja kehittämisen tavoitteeksi lasten ja nuorten tarpeet huomioiva turvallinen ja virikkeellinen ympäristö

  • Lapsivaikutusten arviointi ympäristön suunnitteluun

  • Leikki- ja liikuntapaikkojen turvallisuuden varmistaminen

  • Turvallisen jalankulun ja pyöräilyn edistäminen liikenneympäristön ratkaisuin (valaistus, risteyssuunnittelu, kevyen liikenteen väylät, nopeusrajoitukset, keskikaiteet)

  • Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen

  • Otetaan käyttöön turvallisuutta edistäviä toimintatapoja Turvallisuuskulttuuri

Markkula, THL


Esimerkki kasvuympäristöjen aktivoinnista: tapaturmien ehkäisy oppilaitoksissa Tavoitteeksi tietoinen pyrkimys kohti turvallisuutta ja nollaa tapaturmaa

  • Turvallisuus (ml. tapaturmat) mukaan oppilaitoksen toimintakulttuuriin ja johtamiskäytäntöihin

    • Tunnettava tapaturmatilanne, raportoitava kouluyhteisöille ja hyödynnettävä tietoa tapaturmien ehkäisyssä

      • Suunnitelmallinen tapaturmaseuranta

      • Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus sekä puutteiden korjaamisen seuranta (VNA 338/2011)

      • Työsuojelun toimintaohjelman päivitys ja erilaiset kyselyt

    • Suunnitelmien, ohjeistusten ja järjestyssääntöjen tekeminen eläväksi

    • Fyysisen ympäristön suunnittelun ja ylläpidon huomioitava ihmisten tekemien virheiden mahdollisuus

    • Henkilöstön turvallisuusosaamisesta huolehdittava

    • Tapaturmat luonnolliseksi osaksi oppilaitoksen opetusta

Markkula, THL


Esimerkki eri keinojen hy dynt misest terve urheilija ja terve koululainen mallit ukk instituutti
Esimerkki eri keinojen hyödyntämisestä: Terve Urheilija- ja Terve Koululainen -mallit (UKK-instituutti)

www.terveurheilija.fi

www.tervekoululainen.fi

Markkula, THL


Nuorten tapaturmiin ei yht patentti ratkaisua
Nuorten tapaturmiin ei yhtä patentti-ratkaisua ja Terve Koululainen -mallit (UKK-instituutti)

  • Nuoret ei homogeeninen ryhmä: Yhteen nuoreen vaikuttava käytäntö ei toimi kaikille

  • Tapaturmien ehkäisyn näkökulmasta keskeistä:

    • Puuttua yhteistyössä ja ajoissa negatiiviseen riskinottoon (esim. päihteiden käyttö)

    • Tukea nuoren elämänhallintaa (ml. riittävä uni, työ- tai opiskelupaikka)

    • Lisätä nuoren valmiuksia tehdä turvallisuutta tukevia valintoja

    • Herätellä nuorta ymmärtämään oman elämänsä ainutlaatuisuus

    • Arvostaa ja huomioida nuoren näkemyksiä

  • Tunnistaa ja poistaa vapaa-ajan ympäristöjen vaaranpaikat

  • Tärkeitä keinot, jotka pienentävät mahdollisuuksia tehdä virheitä!

  • Yhdistelmä eri keinoja aina paras!

Markkula, THL


Tapaturmat osa muuta hyvinvointia
Tapaturmat osa muuta hyvinvointia ja Terve Koululainen -mallit (UKK-instituutti)

KUVIO. 8.- ja 9.-luokkalaisten koulutapaturmaan joutumisen yhteys erilaisten ongelmien kokemiseen ja yksittäisiin elämäntapoihin. (Lähde: Kouluterveyskysely 2008/2009.)

Markkula, THL


Nuoret itse saatava ymm rt m n tarve ehk ist tapaturmia voisiko osallistaminen olla keino
Nuoret itse saatava ymmärtämään tarve ehkäistä tapaturmia: voisiko osallistaminen olla keino?

‘Tell me and I’ll forget

Show me and I may remember

Involve me and I’ll understand’

Chinese Proverb

Markkula, THL


Erityist tukea tarvitseville tarjottava tarvittava tuki varhain
Erityistä tukea tarvitseville tarjottava tarvittava tuki tapaturmia: voisiko osallistaminen olla keino?varhain

  • Pois yksin on pärjättävä -ajattelusta

  • Avun hakeminen ja ottaminen ei saa olla leima

  • Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin tartuttava

  • Tuki vietävä lasten ja nuorten kasvuympäristöihin

  • Osallisuuden vahvistaminen

  • Audit-C:n, mini-intervention ja motivoivan haastattelun käytön lisääminen päihteiden ongelmakäyttöön puuttumiseksi koulu-, opiskelija- ja työterveyshuollossa

Markkula, THL


Markkula, THL tapaturmia: voisiko osallistaminen olla keino?


Kiitos kysymyksi etunimi sukunimi@thl fi 029 524 8802
KIITOS! tapaturmia: voisiko osallistaminen olla keino?Kysymyksiä?([email protected], 029 524 8802)

Markkula, THL


ad