Mit s d steksti on sy nyt
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 24

Mitä säädösteksti on syönyt? PowerPoint PPT Presentation


  • 79 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Mitä säädösteksti on syönyt?. Havaintoja lain ymmärrettävyydestä ja genren ideologisuudesta. Vesa Heikkinen. Kotikielen seura, Helsingissä 7. helmikuuta 2013. Kaksi esimerkkitekstiä.

Download Presentation

Mitä säädösteksti on syönyt?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Mit s d steksti on sy nyt

Mitä säädöstekstion syönyt?

Havaintoja lain ymmärrettävyydestä ja genren ideologisuudesta

Vesa Heikkinen

Kotikielen seura, Helsingissä 7. helmikuuta 2013


Kaksi esimerkkiteksti

Kaksi esimerkkitekstiä

Sikojen on pitopaikassaan voitava nähdä muita sikoja ja niillä on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. (Asetus sikojen suojelusta.)

Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. (Vanhuspalvelulaki.)


Siit s d s mist puhe

Siitä säädös, mistä puhe?

Aihe, topiikki, diskurssi

Puhetta sioista: karju, emakko, astutus, tiineys, porsiminen, karsinat, eritteet, kuivikkeet, sorkat. (…) vähintään 5 prosenttia sikojen pitopaikan kokonaiseläinmäärän tilantarpeesta.

Puhetta ihmisistä: hyvinvointi, terveys, suoriutuminen, elinolot, palvelut, kehittäminen, mahdollisuus, turvaaminen, toimenpiteet, palveluntarpeiden selvittäminen, kodinomainen asuinpaikka.


S d sten moninaisuus

Säädösten moninaisuus

Millaista moninaisuutta?

  • Aiheet

  • (Ala)genret

  • (Inter)tekstuaalisuus

  • Kontekstit

    Missä mielessä voi puhua säädöskielen ymmärrettävyydestä?


S d skielen piirteit

Säädöskielen piirteitä?

1. Täsmällisyys

2. Informatiivisuus

3. Yleispätevyys ja etäisyys

4. Systeemisyys

5. Jäsentyneisyys

6. Kaavamaisuus

7. Lyhennepitoisuus

8. Substantiivipitoisuus ja moniaineksisuus

9. Vanhahtavuus ja arvokkuus

(Mattila)


Normihierarkiaa ja s d styyppej

Normihierarkiaa ja säädöstyyppejä

Oikeusjärjestys ja normihierarkia: perustuslaki, laki, asetus, muu viranomaisen oikeussääntö.

Lait (sisällön mukaan): yleislaki-, erityis-, puite-, suunnittelu-, kehittämis-, tavoite- ja säästölaki.

Lait (lakiteknisen muodon pohjalta): uusi laki, muutoslaki, poikkeuslaki, määräaikainen laki, väliaikainen laki.

(Niemivuo)


Kysymys ymm rrett vyydest

Kysymys ymmärrettävyydestä

Kielentutkimus, kognitiotieteet, viestinnäntutkimus, käännöstiede, oikeustiede, diskurssianalyysi…

Tekstin ominaisuudet

  • Kielellinen yksinkertaisuus?

  • Ilmausten lyhyys ja tarkkuus?

  • Tekstin jäsennys ja rakenne?

  • Tekstin mielenkiintoisuus?


Y mm rrett vyyden osatekij it

Ymmärrettävyyden osatekijöitä

Havainnollisuus > konkreettisuus?

Samastuminen > informaatiorakenne?

Kieliasu > sanojen ja rakenteiden pituus ja monimutkaisuus?

Ideatiheys > informaatiotiheys?

Ulkoasu > kirjoitettuus, jäsentely?

Motivaatio > kiinnostavat aiheet?

(Wiio)


K sitteit

Käsitteitä

Luettavuus (readability)

  • Laskettavissa sana-, virke- ja tekstipituuksista yms. informaatioyksiköiden pituuksista?

    Ymmärrettävyys (understandability)

  • Merkitysten tulkintaa? Kompleksisuus?

    Saavutettavuus(accessibility)

  • Tekstien ja merkitysten saavutettavuus, myös esteettömyys? Lukijan roolit?

    Pääsy (access)

  • Kuka pääsee tuottamaan ja tulkitsemaan merkityksiä? Genre ja ideologia?


Mahdollisia tutkimuslinjoja

Mahdollisia tutkimuslinjoja

Tekstianalyysi (kompleksisuus?)

  • Inter- ja metatekstuaalisuusanalyysi

  • Jaksoanalyysi (määritelmäjaksot ja määriteltyjen sanojen käyttö tekstissä)

  • Kieliopillisen metaforisuuden analysointi?

    Korpusanalyysi

    Haastattelut ja kyselyt

    Testit


Intertekstuaalisuushavaintoja

Intertekstuaalisuushavaintoja


Laskelmia avoimesta intertekstuaalisuudesta

Laskelmia avoimesta intertekstuaalisuudesta


Metatekstuaalisuushavaintoja

Metatekstuaalisuushavaintoja

Metatekstuaalisuuden alustavaa luokittelua:

  • tekstin sisällä johonkin kohtaan viittaavaa,

  • selittävää ja määrittelevää,

  • rakenteellista sekä

  • kommentoivaa ja arvottavaa.

    (Heikkinen & Hämäläinen)


Laskelmia avoimesta metatekstuaalisuudesta

Laskelmia avoimestametatekstuaalisuudesta


Asiantuntijuudet

Asiantuntijuudet

Eri sisältöjen asiantuntija (jäteasiat, passiasiat jne.).

Kulloisenkin säädöksen alan asiantuntija (julkisoikeus ja yksityisoikeus; hallinto-oikeus, rikosoikeus; henkilöoikeus, ympäristöoikeus jne.).

Lainsäädäntökulttuurin asiantuntija (tuntee järjestelmän ja prosessit laajasti).

Eri elämänalueiden tyypillisten kielenkäyttötapojen ja merkitysten asiantuntija (talous-, politiikka-, ympäristö-, laatudiskurssi jne.).

Kielen ja tekstien asiantuntija (ymmärtää kielelliset valinnat, tekstien rakentumisen periaatteet ja tekstien väliset suhteet sekä tuntee tekstilajien järjestelmän).

Muut mahdolliset asiantuntijat.

(Heikkinen & Hämäläinen)


M ritelm havaintoja

Määritelmähavaintoja

Millaisissa säädöksissä määritelmiä ja määritelmäpykäliä käytetään?

Kuinka usein määritelmiä käytetään?

Mitä määritellään?Mitä ei?

Millaisia määritelmät ovat kielellisesti?

Miten määriteltyjä sanoja ja termejä käytetään tekstissä?


Kuinka monessa s d ksess on m ritelm pyk l

Kuinka monessa säädöksessä on määritelmäpykälä?


Montako m ritelt v sanaa tai termi m ritelm pyk l ss on

Montako määriteltävääsanaa tai termiämääritelmäpykälässä on?


Mit m ritell n

Mitä määritellään?

Säädöksen ydinaiheeseen liittyviä asioita: päästömääräyksikkö, poistoyksikkö, päästöyksikkö; kansallinen rekisteri, tilinhaltija; mitätöintitili.

Säädöksissä mainittuja muita tekstejä: Kioton pöytäkirja, osapuolikokouksen päätös, komission rekisteriasetus.

Säädökseen liittyviä viranomaisia, organisaatioita tms.: osallistujavaltio, isäntävaltio, rekisterinpitäjä, liitteen I sopimuspuoli.


Mit m ritell n mit ei

Mitä määritellään, mitä ei?

Nämä määritellään: ikääntynyt väestö; iäkäs henkilö; toimintayksikkö.

Näitä taas ei: hyvinvointi, itsenäinen suoriutuminen, sosiaalipalveluiden riittävyys ja laatu, yhdenvertaisuus, riittävät voimavarat, sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukas järjestäminen, pitkäaikainen hoito ja huolenpito.

(Vanhuspalvelulaki.)


P sy s d sten merkityksiin eli ideologinen tulkinta

Pääsy säädösten merkityksiin eli ideologinen tulkinta

Tekstiin kirjoittuvat roolit – teksteihin kytkeytyvä toiminta.

Kuka tekee? Millaiset prosessit? Taistelu merkityksistä?

Kenestä/kenelle tekstejä/pykäliä tehdään?

Kuka voi saavuttaa? Kenet suljetaan pois?

Miten käytetään? Asema teksti- ja genrehierarkiassa? Hegemoninen genre?

Miten suhtaudutaan? Säädösasenteet?


Tekstien maailma

Tekstien maailma

Finlex, Säädökset alkuperäisinä

  • 2012: 1092; 2007: 1510; 2000: 1307

    2009 hallitus antoi 282 lakiesitystä. Esityksissä oli keskimäärin 28 pykälää ja 22 perustelusivua. Vuonna 1980 hallituksen esitysten keskipituus oli 4 sivua.

    Hallintopäätöksiä tehdään vuosittain 20 - 30 miljoonaa, ensiasteen verotuspäätöksiä 10 miljoonaa, toimeentulotukipäätöksiä miljoona.

    Julkisen hallinnon lomakkeita on yli 4 000.

    Vantaan kaupunki käytti vuonna 2010 lähes 40 miljoonaa A4-arkkia paperia.


L hteit

Lähteitä

Brown, Gillian ym. toim.: Language and Understanding.

Foley, Richard ym. toim.: Kielen ja oikeuden kohtaamisia. Heikki E. S. Mattilan juhlakirja.

Heikkinen, Vesa: Ymmällään verokielestä. Kielikello 3/2005.

Heikkinen, Vesa: ”Ymmärrettävyyden osatekijöistä”. Kielikello 3/2005.

Heikkinen, Vesa: Ymmärrettävyystutkimuksen kysymyksiä. Kielikuvia 2/2012.

Heikkinen, Vesa & Hanna Hämäläinen: Onko laki kaikille sama? Lakitekstin viittaukset. Kielikello 4/2011.

Heikkinen, Vesa ym. toim.: Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja.

Mattila, Heikki: Vertaileva oikeuslingvistiikka.

Mattila, Heikki ym. toim.: Oikeuskieli ja säädöstieto. Suomenkielinenlakikirja 250 vuotta.

Niemi-Kiesiläinen, Johanna ym. toim.: Oikeuden tekstit diskursseina.

Niemivuo, Matti: Lain kirjain. Lakitekniikka ja lakikieli.

Simon-Vandernbergen, Anne-Marie ym. toim.: GrammaticalMetaphor.

Tiersma, Peter M. & Lawrence M. Solan toim.: The Oxford Handbook of Language and Law.

Virtaluoto, Jenni & Pertti Väyrynen: Voidaanko tekstin luettavuutta mitata matemaattisilla indekseillä? Informaatiotutkimus 4/2000.

Westman, Margareta: Språketsmyller.

Wiio, Osmo A.: Johdatus viestintään.


Kiitos

Kiitos!

Hankkeen verkkosivut: http://www.kotus.fi/?s=3938

Yhteydenotot:

[email protected]


  • Login