1 / 38

VIRTAA VÄREISTÄ Kuvataidekoulutus päivähoidon asiantuntijoille

VIRTAA VÄREISTÄ Kuvataidekoulutus päivähoidon asiantuntijoille. Anna Arho, Kulttuurikarusellli ja Kuopion kansalaisopisto, 2008. Kuvataideosio sisältää (yht. +-1h 30min). Muutama sananen kuvataidekasvatuksesta ja sen tavoitteista Perusvälineiden kertaus Lyhyesti väriopin alkeita

lucretia
Download Presentation

VIRTAA VÄREISTÄ Kuvataidekoulutus päivähoidon asiantuntijoille

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. VIRTAAVÄREISTÄ Kuvataidekoulutus päivähoidon asiantuntijoille Anna Arho, Kulttuurikarusellli ja Kuopion kansalaisopisto, 2008

  2. Kuvataideosio sisältää (yht. +-1h 30min) • Muutama sananen kuvataidekasvatuksesta ja sen tavoitteista • Perusvälineiden kertaus • Lyhyesti väriopin alkeita - Työskentelyä värien kanssa

  3. Havainnoidessaan lapsi käyttää useita aisteja kerrallaan. Sama havaintokokonaisuus muodostuu eri aistien antaman informaation yhdistämisestä. Aktiivisuus tärkeä osa uuden oppimista. Taidekasvatuksen tehtävänä on kehittää lapsen aistihavainnollista tajuntaa, koska sitä kautta tietäminen tulee mahdolliseksi. Lapsi antaa uusia merkityksiä aistihavainnoilleen. Pienten lasten taidetoiminnan tulisi liikkua laajalla alueella, eri taiteenalat ja ilmaisun alueet rinnakkain, sisäkkäin, edestakaisin jne. Eri materiaaleilla ja välineillä kokeillen, yksin ja ryhmänä.

  4. Päiväkotien taidekasvatuksen tavoitteet liittyvät päivähoidon muihin kasvatustavoitteisiin ja kokonaispersoonallisuuden kehittymiseen, kuten: aistihavainnollisen herkkyyden ja tajunnan kehittymiseen kykyyn luoda mielikuvia kykyyn vertailla ja assosioida muistikuvia ja mielikuvia kykyyn kehittää eläytyvää havainnointia uteliaisuuden heräämiseen ja haluun tutkia ympäristöä uskallukseen etsiä omia ilmaisukeinoja ja arvostaa niitä pitkäjännitteisyyteen, toiminnallisuuteen ja leikkiin turvallisuuden, ilon, onnistumisen ja kauneuden kokemuksiin omien kokemusten ja tunteiden ilmaisemiseen kykyyn kehittyä ymmärtämään muita ja asettua toisen asemaan kykyyn kehittyä toimimaan ryhmässä kykyyn kehittyä kommunikoimaan taiteellisesteettisin keinoin

  5. Lastentarhanopettajien taidekasvatustyöryhmä on määritellyt : ”Taidekasvatus on alle kouluikäiselle lapselle henkisen kasvun väline ja myös leikin muoto, jossa yhtyvät useat aktiivit prosessit: itsenäistyminen, intuitio ja mielikuvitus, tunne-elämän kehitys, kehon hallinta sekä varhaiset esteettiset elämykset”. (OPM 1990:19)

  6. -Taidekasvatus on päivähoidon esteettisen kasvatuksen osa-alue. Esteettisen kasvatuksen tavoitteet liittyvät arvoihin ja asenteisiin. Parhaimmillaan esteettinen kasvatus johdattaa lapset pohtimaan paitsi kauniin, myös hyvän ongelmia. Lapsen ympäristössä esteettisenä kasvattajana voi toimia jokainen aikuinen tai toinen lapsi omalla esimerkillään, käyttäytymisellään ja kannanotoillaan. Lasten oma kulttuuri ja taide toimivat esteettisinä kasvattajina: sadut, elokuvat, sarjakuvat, musiikkiesitykset ja taideteokset välittävät kulttuurissa arvoja.

  7. MIKSI LAPSI PIIRTÄÄ? Kuvan taiteellinen ja esteettinen arvo on vain yksi monista kuvan funktioista Kuvilla mm. korvataan ja omistetaan symbolisesti kuviteltuja kohteita, kuvilla kerrotaan tarinoita, kuvilla otetaan kantaa ja ilmaistaan ja käsitellään yksityisiä tunteita, iloja, toiveita ja pelkoja. Kuvassa voi olla maagista voimaa!

  8. MIKSI LAPSI PIIRTÄÄ? -  Lapsen ”hyvän kuvan” kriteerit ovat usein toiset kuin aikuisella Lasten havainnot ja käsitteet ovat usein konkreettisempia kuin aikuisella. Synkretismi on yleinen ominaisuus sekä lasten piirustuksissa että heidän puheissaan. Piirroksissaan lapsi yhdistelee ja pelkistää havaintojaan, joita on saanut useista eri esineistä ja tapahtumista

  9. MIKSI LAPSI PIIRTÄÄ? H. & S. Kreitler: 1.Arkeologisen todellisuuden tutkinta Minän ulottuvuuksien määrittäminen. Kuka olen? Miksi olen? Kuvilla kertominen auttaa lasta luomaan käsitystä omasta minästään. Erilaiset hahmot prinsessasta leijonaan voivat olla minän jatkeita lapsen piirroksen tarinoissa. 2.Normatiivisen todellisuuden tutkinta Hyvän ja pahan, oikean ja väärän, ruman ja kauniin maailma. Lapsen maailmassa eettinen ja esteettinen ovat erottamattomia: hyvä on kaunista ja ruma on pahaa. Näiden arvomaailmojen eriytyminen toisistaan vaatii pitkän kehityksen. Leikissä ja piirroksissa on luvallista ja turvallista koetella ja tutkia hyvän ja pahan rajoja. Leikeissä lapsi kokeilee sekä hyviksen että pahiksen rooleja.

  10. H. & S. Kreitler: 3.Profeetallinen todellisuus Kuvissaan lapsi voi tutkailla myös tulevaisuuden mallitilanteita. Taiteella on tulevaisuutta ennakoiva tehtävä. Myös lapselle piirrokset tarjoavat keinon luoda malleja omasta tulevasta minästään, teoistaan ja mahdollisista maailmoistaan. Kuvat ennakoivat aikuiseksi kasvamista,äidin ja isän rooleja, ihastumisia, pelkoja ja vaaroja. Muita motiiveja voivat olla mm. esteettinen ja kinesteettinen mielihyvä, motorisen toiminnan tuoma nautinto, tunnustuksen saaminen, viihdyttäminen.

  11. POHDITTAVAA… • Miten kuvataidetuokioissa voisi toteutua lapsilähtöisyys? -Kumpaa tehdään enemmän askarrellaan mallin mukaan vai annetaan lapsen itse tuottaa kuvan sisältö ja toteutustapa? -Miksi molempia työtapoja tarvitaan?

  12. -Lapsilähtöisessä työskentelyssä aikuinen on luomassa puitteita lapsen omalle ilmaisulle -Aikuisen tulee valmistella kuvataidetuokiot huolella. Aikuisen tehtävänä on johdattaa lapsi musiikin, sadun, leikin, keskustelun, kuvien, luontoelämysten yms. kautta kohti mielikuvitusseikkailua, joka kuvan tekemisestä alkaa! -Aihe ja kokonainen teema saa tulla aikuiselta, hän ikään kuin tuuppaa lapsen kuvalliselle matkalle - Lapsi saa itse jatkaa omaa tarinaa kuvallisessa maailmassa seikkaillessaan, hän tuottaa itse sisällön, löytää omia tapoja ilmaisulleen (vertaa mallin mukaan työskentely).

  13. VÄITE… • Mallin mukaan askartelu on helpompi suunnitella kuin valmistella ”lapsilähtöinen kuvataidetuokio” -Valmistelutyö kuitenkin palkitaan, onnistunut alustus takaa lasten innon ja uppoutumisen työhön, itse ohjaus on sujuvaa APUA JA IDEOITA -Vierailut kulttuurikohteissa tarjoavat tilaisuuden teemalliseen jatkotyöskentelyyn

  14. PERUSVÄLINEET KÄYTTÖÖN • ja kaikki on mahdollista

  15. PIIRUSTUS • HIILI • apuvälineenä, hiilikumi, säämiskä tai tomppi NESTEMÄINEN TUSSI • siveltimellä • tussiterällä • puhaltamalla • korsilla ja tikuilla

  16. PIIRUSTUS • LIIDUT • erilaiset vahaliidut • muoviliidut • öljypastellit • pastellit (kuivapastellit / pölypastellit) tai taululiidut • punaliitu yms. (Conte) • vesiliukoiset liidut Eri liiduissa on erilaiset sideaineet. Laadukkaasta liidusta väri irtoaa helposti ja värit ovat hehkuvat.

  17. PIIRUSTUS • KYNÄT • lyijykynät eri pehmeyksillä: esim. HB, 2B, 4B ja 6B • puuvärit • vesiliukoiset värikynät • vesiliukoiset lyijykynät HUOPAKYNÄT (”tussit”)

  18. MAALAUS • VESILIUKOISET VÄRIT • akvarelli • peiteväri, nappi • peiteväri, nestemäinen (guassi=vesivärityyppinen, peittävä tempera=liimaväreihin laskettava, peittävä -sekalaiset käytännöt) • sormivärit • akryylivärit MUUT • askarteluvärit • öljyvärit SIVELTIMET – erikokoisia, erilaisilla kärjillä, vesiväreille pehmeät, luonnonkarvasiveltimet

  19. PAPERIT • Onnistumisen kannalta olennaista • AKVARELLIPAPERI • Pingotetaan alustaan kiinni, annetaan myös kuivua pingotettuna (liimapaperi /maalarinteippi) • Paperin paksuus ilmoitetaan g/m2. • Riittävä paksuus perustyöskentelyyn väh. 150gm2 • Oikea akvarellipaperi on tehty, lumpusta, kestää hyvin työstämistä, ei kellastu auringossa (happovapaa) - Voi kostuttaa sienellä tai siveltimellä märäksi ennen maalaamisen aloittamista

  20. PAPERIT • Periaatteena piirtäessä: • huokoiselle, pehmeälle paperille liidulla • kovalle, sileälle paperille kynillä LITOPOSTERI toiselta puolelta huokoinen, toiselta puolelta sileä, edullinen ja monipuolinen, myydään suurina arkkeina, voi piirtää liidulla /hiilellä ja maalata peiteväreillä, huokoinen puoli käytössä parempi PARIISIN PAPERI – pehmeä väripaperi hyvä esim. esim.pastellipiirustukseen

  21. PAPERIT JAPANIN PAPERI – läpikuultava, huokoinen. tussityöskentelyyn, painokuvien tekoon (press print) ISOT RULLAPAPERIT – esim. rautakaupasta paksu ruskea paperi tai voimapaperi sopii esim. isoihin yhteisiin peitevärimaalauksiin, hiili- ja liitutöihin PIIRUSTUPAPERI ei liian kova pinta, ei liian ohut, kestää kummaamista myös värillisiä kannattaa kokeilla, ja eri kokoja

  22. MUOVAILU JA RAKENTELU • Esim: • savi • valmismassat • taikataikina • paperimassa • kipsi • hiekka • luonnonmateriaalit • nikkarointi • tilallinen työskentely sisällä ja pihalla eri mittakaavoissa

  23. VALOKUVAUS mm. digikuvaus halpaa neulanreikäkuvaus jännää Miltä näyttää maailma lapsen silmin?

  24. KIRJALLISUUTTA Elämysten alkupoluilla. Lähtökohtia alle 3-vuotiaiden taidekasvatukseen. Toim. Karppinen, Puurula, Ruokonen. Finn Lectura, 2001 Taiteen ja leikin lumous. Toim. Karppinen, Puurula, Ruokonen. Finn Lectura, 2001 Lapsi keksii maailman uudelleen : taide varhaiskasvatuksessa, Surakka Tarja (toim.) 1994, Suomen kuntaliitto Värejä ja valoja. Maalaaminen osana lasten taidekasvatusta. Toim. Liisa Eskelä Tuomisto, MLL, 1988 Elävää viivaa etsimässä. Piirtäminen osana lasten taidekasvatusta. Toim. Liisa Eskelä Tuomisto, MLL, 1982

  25. VIRTAA VÄREISTÄ värioppia

  26. Päävärit keltainen, sininen ja punainen väriympyrällä

  27. K+S=V K+P=O P+S=V Kahta pääväriä sekoittamalla saadaan välivärit: oranssi, vihreä, ja violetti

  28. Ympyrässä vastakkain olevia värejä (vastavärejä) sekoittamalla saadaan aikaan erilaisia murrettuja sävyjä.

  29. Valkoista lisäämällä perusväreistä, väliväreistä ja erilaisista murretuista väreistä voidaan taittaa vaaleampia. Tunnista myös kylmät ja lämpimät värit.

  30. VIRTAA VÄREISTÄ maalaustehtävät

  31. Uppo-Nalle-ryhmä Tehtävä a) Sekoitetaan perusväreistä ja valkoisesta mahdollisimman suuri valikoima erilaisia murrettuja ja taitettuja värejä. Jaetaan värit kahteen eri ryhmään: Ystävyyden värit Pelon värit

  32. Uppo-Nalle-ryhmä Tehtävä b) Valitse oma teemasi: Ystävyyden väreillä tai Pelon väreillä

  33. Uppo-Nalle-ryhmä Tehtävä b) Ystävyyden värit Hiekkakakkuja tee minä en, katselen kakkuja inhoten. Tarvitsen tahdon ystävän. Silloin, tämän tiedäthän: kakkuset joutavat kaatumaan kallistumaan ja maatumaan, ystävän kanssa me kirmataan ylitse kallion, hiekkamaan. Silloin kaikki on hyvin. Silloin onni on syvin. - Elina Karjalainen - Maalataan kakku ystävälle.

  34. Uppo-Nalle-ryhmä Tehtävä b) Pelon värit Pelolla on pitkät sormet, sormet koukeroiset. Pelot toiset asuu puissa, louhikoissa toiset. Pelkoja on kaikkialla, lautasella, vuoteen alla, vaatemytty öisin on pelonpesä iloton. Hirvensarvet olivatkin pelkät varjot vain, peloissani peipposesta väärän kuvan sain. Se on lintu punarinta ja on kaikkein kamalinta, että se ei pelkolintu tiedä olevansa lain. Uppo-Nalle unnukkani tämän kuulla saa: pelkopeikkojakin joskus hiukan pelottaa. Käypi niin, pelkopeikko tahtoo peto olla, urhoollisten silmissä onkin pelkkä nolla. - Elina Karjalainen - Maalataan Pelkopeikko (valitse: pelottavana tai peloissaan)

  35. Hanhiemo-ryhmä Tehtävä a) Sekoitetaan perusväreistä ja valkoisesta mahdollisimman suuri valikoima erilaisia murrettuja ja taitettuja värejä. I Jaetaan värit kahteen eri ryhmään: Nukkuva Prinsessa Ruusunen Prinsessa Laideronette menee kylpyyn II Jaetaan värit kahteen eri ryhmään: Kaunottaren värit Hirviön värit

  36. Hanhiemo-ryhmä Tehtävä b) Valitse oma aiheesi ja omat värisi: I Prinsessa Ruususen uni (nukkuvan hengityksen rytmi siveltimeen) tai Prinsessa Laideronetten kylpy (esim. vaahtokylpy, kuplat tanssii..) II(tätä ei tehty koulutuksessa, voisi sopia väriteemaan tämäkin): Kaunottaren unelma tai Hirviön huono päivä Maalaa valitsemastasi aiheesta musiikkia kuunnellen.

  37. Kuvista on tärkeää keskustella yhdessä lasten kanssa! Samoin keskustelkaa ympäristön väreistä ennen ja jälkeen väriethetäviä. Kuvia kannattaa aina laittaa myös esille myöhempää havainnointia varten. Työn iloa värien parissa!

  38. VÄRIMEDITAATIO (Lähde: www.pekka.lehto.com) • - "ota hyvä ja rento asento, nojaa tuolin selkänojaan kevyesti ja pidä kädet reisien päällä rentoina" • - "ajattele jotain vaaleanpunaista ja jos et saa väriä mieleesi etsi tästä huoneesta joku vaaleanpunainen väri ja keskity siihen" • - "sulje silmäsi ja ota miellyttävä, rento asento" • - "hengitä rauhallisesti nenän kautta sisään ja suun kautta ulos" • - "hengitä kolme kertaa oikein syvään ja voimakkaasti" • - "tunnet kuinka rentouttava, hellä vaaleanpunainen väri ympäröi pääsi" • - "tunnet kuinka rentouttava vaaleanpunainen väri ympäröi kaulasi ja hartiasi" • - "tunnet kuinka rentouttava vaaleanpunainen väri ympäröi keskiruumiisi" • - "tunnet kuinka rentouttava, hellä vaaleanpunainen väri ympäröi lantion seutusi" • - "tunnet kuinka rentouttava vaaleanpunainen väri ympäröi reitesi ja polvesi" • - "tunnet kuinka rentouttava vaaleanpunainen väri ympäröi nilkkasi ja jalkateräsi" • - "tunnet kuinka rentouttava, hellä vaaleanpunainen väri ympäröi koko kehosi ja sinun on hyvä olla" • ( pieni tauko )- "ajattele jotain sinulle tärkeää, miellyttävää mäkimaisemaa" • - "kiipeä hitaasti mäen harjalle ja sieltä näet kylän ilta-auringon paisteessa" • ( pieni tauko )- "aurinko laskeutuu hiljaa horisonttiin ja taivaanranta punertuu ja sinun on hyvä olla" • ( pieni tauko )- "kun olet valmis, hengitä kolme kertaa syvään ja voit vähitellen avata silmäsi" p.s. värirentoutusta vois soveltaa, tarinoi vaikka vaaleanpunaisesta Pilvenhattarasta, johon on ihana upota…

More Related