1. Kuka on erilainen oppija?

1. Ohjauksen päivät Pirkanmaalla28-29.20.2010Maija Hirvonen JAMK/ Ammatillinen opettajakorkeakouluKatsaus:1.Kuka on erilainen oppija?2. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ”uutena” haasteena3. Konkreetteja keinoja erilaisen oppijan ohjaamiseen Maija Hirvonen28.10.2010

2. 1. Kuka on erilainen oppija? • Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet tai tavoitteiden saavuttaminen vie kohtuuttomasti aikaa • Haittaavat itsetunnon ja identiteetin kehitystä, uhkaavat koulutus- ja ammattitavoitteita • Komorbiditeetti • Alkuperäinen syy voi olla kapealla alueella, mutta voi laajentua esim. käyttäytymisen ja tarkkaavaisuuden alueelle • Ensisijaiset (synnynnäiset) ja toissijaiset (opitut) ongelmat Maija Hirvonen28.10.2010

3. Määrittelyä 1. Erityiset (spesifit) oppimisvaikeudet -lukivaikeus -matematiikan vaikeudet -hahmottamisen vaikeudet -motoriikan vaikeudet -lasten ja nuorten kielelliset erityisvaikeudet 2. Laaja-alaiset oppimisen vaikeudet -kehitysvammaisuus - lisäksi ”rajalla olevat”, suuri, heterogeeninen ryhmä, jossa yksilöllinen vaihtelu suurta 3.Muut oppimista vaikeuttavat tekijät -käyttäytymisen vaikeudet -tarkkaavaisuuden vaikeudet -mielenterveyden vaikeudet -sairaudet -päihteet -lahjakkuuden tasot -arjen vaikeudet. Maija Hirvonen28.10.2010

4. OPPIMISEN VAIKEUDET JA KOULU • Noin 8% peruskoululaisista on siirretty erityisopetukseen - Tarve kasvanut eniten kielen kehityksen häiriöiden osalta • 22% peruskoululaisista osallistuu osa-aikaiseen erityisopetukseen - Eniten kasvua matematiikan oppimisen vaikeuksien osalta • 6 % ammatillisen koulutuksen opiskelijoista erityistä tukea tarvitsevia (n.10% jos valmentava koulutus mukaan luetaan) - Heistä joka toinen opiskeli tekniikan ja liikenteen alalla • Erityisopetus järjestetään yhä useammin yleisopetuksen yhteydessä - Keskimäärin puolet oli integroitu kokonaan tai osittain yleisopetuksen ryhmiin • Erityisopetuksen järjestämisessä on selviä alueellisia eroja Maija Hirvonen28.10.2010

5. OPPIMISVAIKEUKSIEN KOMORBIDITEETTI • 40 %:lla erityisistä oppimisvaikeuksisista lapsista esiintyy muita keskushermostoperäisiä häiriöitä • Oppimisvaikeuslapsilla on suurempi riski esim. emotionaalisiin häiriöihin • Oppimisvaikeudet muodostavat riskin myös sosiaaliselle selviytymiselle • Kehityksellisistä häiriöistä ja esim. neuropsykiatrisia häiriöitä omaavilla lapsilla esiintyy erittäin usein oppimisvaikeuksia kouluiässä • esim. 80 %:lla ADHD lapsista on arvioitu olevan oppimisvaikeuksia Maija Hirvonen28.10.2010

6. OPPIMISVAIKEUDET JA LAPSUUSIKÄ(Numminen 2010) • Kielelliset oppimisvaikeudet ja tarkkavaisuushäiriöt keskeisiä • Kognitiivisten häiriöiden vaikutus puhtaimmillaan ja voimakkaimmillaan • Käsitys itsestä oppijana herkkä muuttumaan • Erityisesti pojilla motivaatio vaarassa • Toiminnanohjauksen taitojen kehittymättömyys johtaa usein selkeään avuntarpeeseen Maija Hirvonen28.10.2010

7. OPPIMISVAIKEUDET JA NUORUUSIKÄ(Numminen 2010) • Reaaliaikaiset oppimisvaikeudet vaivaavat edelleen • Aiemmin syntyneet oppimisaukot vaikuttavat oppimiseen • Negatiiviset oppimiskokemukset heikentävät tuloksia • Välttämiskäyttäytyminen • Ahdistuminen • Nuoruusiässä ”itseaiheutettujen” ongelmien määrä lisääntyy • Opiskelun ongelmat korostuvat • Minäkuvan kautta: • Erojen havaitseminen on uhka itsetunnolle • Motivaation kautta: • Epäonnistumisen kehä syö motivaatiota Maija Hirvonen28.10.2010

8. YKSILÖLLINEN TAPA KÄSITELLÄ TIETOA • Meillä kaikilla on oma persoonallinen tapamme käsitellä tietoa • Tämä perustuu aivojen toiminnan yksilöllisyyteen ja kokemusten ja opittujen asioiden ainutkertaiseen kokonaisuuteen • Normaalitilanteissa nämä erot eivät tuota vaikeutta selviytymiseen • Oppimisvaikeuksissa on usein kyse siitä, että kykyprofiili on epätasainen • Näissä tilanteissa vaikeuksia on usein havaittavissa niin oppimisessa kuin arkiselviytymisessäkin Maija Hirvonen28.10.2010

9. 2. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ”uutena” haasteena • Oppimisvaikeuksista osaamisen ja elämänhallinnan vaikeuksiin • Kognitiivisen kapasiteetin ja työskentelytaitojen ja –strategioiden rajoitukset näyttäytyvät erilaisilta vaativimmissa ympäristöissä Maija Hirvonen28.10.2010

10. Erityishäiriömalli(Kuikka 2010) Maija Hirvonen28.10.2010

11. ”Toimintakykymalli”(Kuikka 2010) = suhde lahjakkuuden ja vaatimusten välillä Pohdittava yksilöllisten kykyjen ja muiden edellytysten profiilia Henkilön kykyprofiili Opiskelutehtävän profiili • Ei vaan vaikeutta, vaan myös opiskelun vaatimuksia • Esim. mitä tarvitaan, että henkilö ymmärtää kirjatekstiä? • Toimintakyvyn ja sen arvion käyttö • Seulontojen sijasta elämänkertahaastattelu • Tarvitaan opettajien yhteinen tietopohja, koska ihminen näkee sen, mitä tietää Maija Hirvonen28.10.2010

12. Oppimisvaikeudesta toimintakykyynMitä erityistä tukea tarvitseva oppija tarvitsee? Ristiriita yksilön edellytysten ja toimintaympäristön vaatimusten välillä Ristiriitaa voidaan tasoittaa: • Kehitetään toimintaympäristöjä, niissä käytettyjä välineitä esteettömiksi ja saavutettaviksi (fyysinen esteettömyys, selkeät opasteet, selkokielinen informaatio, helpot lomakkeet), kehitetään pedagogiikkaa • Vahvistetaan henkilön omaa toimintakykyä (annetaan neuvoja ja ohjeita, harjoitellaan selviytymistä eri tilanteissa, opetetaan, miten jokin tehtävä tehdään) • Annetaan apua eri tilanteissa selviytymiseen (työhönvalmennus, tukihenkilö asiointiin jne). Maija Hirvonen28.10.2010

13. Närhi, Nikkanen, Leskelä-Ranta&Seppälä 2003-2006 hanke • Oppimisen tukeminen kouluaikana riittävän pitkäjännitteistä -opiskelun metataitojen harjoittelu mukaan jo varhain • Yläkoulussa valmiudet tunnistaa oppimisen ongelmia • Yläkoulujen jaksojärjestelmä - viesti erityisopettajilta, jaksojärjestelmä haittaa heikoimpien oppilaiden opiskelua Maija Hirvonen28.10.2010

14. 3. Konkreetteja keinoja erilaisen oppijan ohjaamiseenPois medikalistisesta testauksestakohti yksilön vahvuudet ja haasteet huomioivaa yksilöllistä profiilia • Varhainen puuttuminen • Toiminnanohjauksen tukeminen • Yksilöohjaus, tukikeskustelut • Opetuksen strukturointi • Selkokielinen materiaali Maija Hirvonen28.10.2010

15. Varhainen puuttuminen • Varhainen puuttuminen, ”mini-interventio”: tavoitteena kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa • Varhaisen puuttumisen toimintatapojen kehittäminen ja arkipäivän työvälineeksi siirtäminen • Edellyttää perinteisen opettajan roolin takaa astumista • Edellyttää työnjaosta sopimista, etenkin erityisopetuksen vastuiden selkeyttä Opiskelija voi huonosti, oireilee, aiheuttaa huolta Puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen Mahdollisuus tulla kuulluksi ongelmiensa ja tarpeittensa kanssa Maija Hirvonen28.10.2010

16. DIALOGISUUS - YKSILÖLLISTÄMISEN YDIN Piirainen, T. 2005. jatkuvaa dialogia sosiaalipedagogisesti. Itä-Suomen työkoulun julkaisuja 9.Kuopio. • Toinen ja kolmas taso edellyttävät ensimmäisen tason toimivuutta Yksilöiden välinen taso Yksilöllisyys ryhmänohjaajan ja opiskelijan välisenä suhteena -avoin ja luottamuksellinen keskusteluyhteys -opiskelijaa ymmärtävä ja arvostava ohjaajan rooli Koulun taso Yksilöllisyys opiskeluedellytysten kunnostamisena (taustojen kunnostaminen, opiskeluun sitouttaminen) ja opetuksen järjestämisen toteutustapoina (ajoitukseen liittyvät, ryhmäkokoa koskevat, oppimista tukevat menetelmät) Koulun ulkopuolinen taso Yksilöllisyys koulun ulkopuolisten Tahojen kanssa (tukiverkostot, työpaikat) Maija Hirvonen28.10.2010

17. Toiminnanohjauksen tukeminen • Ohjata opiskelijoita tiedostamaan, valvomaan ja säätelemään omaa toimintaansa • Tukea metakognitiivisia taitoja • Tukea toiminnanohjauksen kehittymistä • Toiminnanohjaus= kykyä säädellä toimintaansa tilanteen vaatimusten mukaisesti • Toiminnanohjauksen taidot kehittyvät ulkoisesta sisäiseen • Tavoitteena on saada henkilö toimimaan enemmän sisäisten tekijöidensä ohjaamana Maija Hirvonen28.10.2010

18. ERILAISIA TOIMINTAA OHJAAVIA STRATEGIOITA • Pysähdy ja ajattele – Suunnittele – Ryhdy toimintaan – Tarkista ja arvioi (Stop-think-act) • Yksinkertaistaminen • Oppia muistamaan muistamista: ”vihjeiden” (tehtävälistat, muistilaput, esillä olevat tavarat) tarkoituksena on muistuttaa ja saada aloittamaan tehtävä Päätöksen tekeminen: aikarajat, näkyvät muistutukset, määrälliset rajoitukset • Priorisoi ja ennakoi: arvot, keskittymisen pituus, aikataulutus Maija Hirvonen28.10.2010

19. Esimerkki: Ohjaava opetuskeskustelu (Heikkinen 2006) • Keskeistä toiminnanohjauksen harjoittamisessa • Ohjaaja valikoi ja muotoilee tehtävät opiskelijalle sopiviksi • Keskeistä tavoitteellisuus: opeteltavan tavoite selvitetään opiskelijalle • Opiskelija on ”pakotettu” pohtimaan omaa toimintaansa ja ajatteluaan, tapaansa toimia • Oppimista ohjaavia kysymyksiä esim: Mitä teit äsken? Miten pääsit tähän? Mitä arvelet tapahtuneen, jos olisit tehnyt tällä tavoin? Mitä sinun pitää tehdä seuraavaksi? Mitä työvälineitä tarvitset? Mitä teet ensin? Mitä teet seuraavaksi? Miten valvot työskentelyäsi? Mitä jälkitöitä pitää tehdä? Mistä tiedät, oletko onnistunut työssäsi? Miltä tuntui tehdä tämä työ? Mitä uutta opit? Mikä oli erilaista eiliseen verrattuna? • Siltaaminen toiseen ympäristöön Maija Hirvonen28.10.2010

20. Tukikeskustelut • tukikeskustelija voi olla ro, opo, kuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi, toinen opettaja • säännöllinen keskustelukontakti, 10-20 kertaa • säännöllinen tapaaminen jonkun kanssa jäsentää aikaa ja tekemistä Toiminnalliset ohjausmenetelmät Strukturoitu opetus Selkokielinen materiaali Maija Hirvonen28.10.2010

21. Käyttäjäkeskeisen/ osallistavan ohjauksen ydinkohdat • Struktuuria/raameja (structure) • Strategioita (strategies) • Taitoja (skills) • Tukea (support) Maija Hirvonen28.10.2010