HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

1. HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Tiedotustilaisuus 16.9.2010

2. Uusiutuvan energian velvoitepaketti • EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä • Energian loppukulutus vuonna 2020 arviolta 327 TWh • Tästä uusiutuvien 38 %:n osuus vastaa 124 TWh • Vuonna 2005 uusiutuvien loppukulutus oli 87 TWh • Muutostarve vuodesta 2005  2020 on n. 38 TWh

3. Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja komission ehdotus sitovista tavoitteista jäsenvaltioille vuodelle 2020, % loppukulutuksesta

4. Asuinrakennusten lämmitysjärjestelmien energiatuki (YM) • HE 140/2010 vp: Uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöön ottoa avustettaisiin enintään 20 % osuudella hyväksyttävistä kustannuksista • Tuki kohdistetaan asuinrakennusten päälämmitysjärjestelmänä käytettävien maalämpö- ja ilmavesilämpöpumppujen käyttöön ottoon sekä pellettilämmitykseen ja muihin puuperäisiin polttoaineisiin siirtymiseen • Tukea myönnetään lämmitystapamuutoksiin sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja saneerattaessa, ei uudisrakentamisessa • Valtion vuoden 2011 talousarvioesityksessä on tukea varten varattu 30 milj. € • Lain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alussa; muutettuja säännöksiä voitaisiin soveltaa vuodenvaihteen jälkeen aloitettuihin toimenpiteisiin

5. Metsäenergia • Kolmiosainen tukipaketti nostamaan metsäenergian kilpailukykyä: • MMM valmistelee HE:tä laiksi pienpuun energiatukea, jonka kohteena on nuoren kasvatusmetsän hoitotyö • HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta: • Päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuva tuki metsähaketta käyttäville voimalaitoksille • Sähkön markkinahinnan perusteella muuttuva tuki puupolttoainetta käyttäville pienille CHP-laitoksille • Hiilen korvaaminen: • Kivihiilen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa (nykyisin noin 15 TWh) korvataan uusiutuvilla biopolttoaineilla 7 - 8 TWh • Taloudellisina ohjauskeinoina ovat jatkovalmistelussa muuttuva sähköntuotantotuki ja investointituet

6. Liikenteen biopolttoaineet • Liikenteen biopolttoaineiden käyttö nostettaisiin 7 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä liikennepolttoaineiden myyjille asetettavalla jakeluvelvoitteella • Tavoitteena on 20 % sekoitusvelvoite vuonna 2020 • Kysynnän täyttämiseksi kotimaisella tuotannolla Suomeen tavoitellaan kolmea toisen sukupolven biodiesel-laitosta; Tavoitetta edistetään sekä EU:n että kansallisin tukijärjestelmin • Lisäksi Suomeen tavoitellaan viljapohjaista bioetanolituotantoa 120 000 - 150 000 tonnia • Arviolta noin 120 miljoonan euron investointia voitaisiin rahoittaa yritystukien kautta • Tuen edellytyksenä on, että viljapohjainen bioetanoli täyttää biopolttoaineiden kestävyyskriteerit

7. Tuulivoima • Tuulivoiman tuotanto nostetaan 6 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. • Lisäystä nykytilanteeseen 5,7 TWh markkinaehtoisen takuuhintajärjestelmän avulla • Tukea maksetaan takuuhinnan ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus. • Tavoitehinta olisi 83,50 euroa megawattitunnilta. • Nopean alkajan bonuksena tavoitehinta olisi kuitenkin vuoden 2015 loppuun saakka 105,30 euroa megawattitunnilta enintään 3v. ajan • Tukijärjestelmän kustannukset noin 200 milj. euroa vuodessa, jos sähkön markkinahinta on 50 €/MWh.

8. Muu uusiutuva • Biokaasun käyttöä lisätään 0,7 TWh:iin takuuhintajärjestelmällä • Vesivoiman tuotantoa lisätään keskivesivuonna noin 0,5 TWh 14 TWh:iin vuonna 2020, koostuu voimalaitosten tehonkorotuksista sekä pienvesivoimasta myöntämällä investointitukea nykyisen maksimissaan 1 MW:n laitosten sijasta 10 MW:iin saakka. • Pellettien käytön tavoitteeksi asetetaan 2 TWh:iin • Lämpöpumppujen uusiutuvan energian tuotanto nostettaisiin 8 TWh:iin. • Kierrätyspolttoaineiden uusiutuvan energian osuudeksi tavoitellaan 2 TWh. Kierrätyspolttoaineiden käyttöä tuetaan muun muassa nykyisellä sähköntuotannon verotuella 2,4 €/MWh. • Aurinkolämpö- ja sähköjärjestelmien tukea jatketaan energiatuella nykyisen käytännön mukaisesti.

9. Markkinaehtoinen takuuhinta sisältää sekä takuuhinnan että preemion piirteitä säilytetään sekä markkinaehtoi-suus että taataan tasainen tulotaso tuulivoimatuottajalle tuottajat myyvät tuotetun sähkön normaalisti sähkömarkkinoille ja ovat velvollisia hoitamaan tasesähkönsä tuottajalle maksetaan tariffi, joka määräytyy sovitun tavoitetason ja sähkön pörssihinnan erotuksesta (3 kk spot hinta) kannustaan tuottamaan keskimääräistä kalliimpien tuntien aikana Tariffi Syöttötariffin periaate

10. Syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen yleiset edellytykset • Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä tuulivoimala, biokaasuvoimala, metsähakevoimala ja puupolttoainevoimala, • joka sijaitsee Suomessa tai Suomen aluevesillä ja on liitetty sähköverkkoon siellä sekä • jolla on toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset sähkön tuotannolle. • Lakiehdotuksen mukaan järjestelmään ei voida hyväksyä voimalaitosta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa • Syöttöttariffijärjestelmän soveltaminen Ahvenanmaalla edellyttää, että Ahvenanmaa säätää oman sisällöltään vastaavan lain

11. Tuulivoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos: se ei ole saanut valtiontukea se on uusi eikä se sisällä käytettyjä osia sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 500 kVA Biokaasuvoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos: se ei ole saanut valtiontukea; se on uusi eikä se sisällä käytettyjä osia; sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 100 kVA käyttää polttoaineena sellaisessa biokaasulaitoksessa syntyvää biokaasua, joka ei ole saanut valtiontukea, joka on uusi ja joka ei sisällä käytettyjä osia. Syöttötariffijärjestelmän tuotantomuotokohtaiset edellytykset (1)

12. Biokaasuvoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään lämpöpreemiolla korotettuun syöttötariffiin oikeutettuna, jos: se tuottaa sähkön tuotannon yhteydessä lämpöä hyötykäyttöön sen kokonaishyötysuhde on vähintään 50 % tai, jos sen generaattoreiden yhteen-laskettu nimellisteho on vähintään 1 MVA, vähintään 75 %. Metsähakevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos: sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 100 KVA se ei kuulu eikä ole kuulunut syöttötariffijärjestelmään. Syöttötariffijärjestelmän tuotantomuotokohtaiset edellytykset (2)

13. Puupolttoainevoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos: se ei ole saanut valtiontukea se on uusi eikä se sisällä käytettyjä osia sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 100 kVA ja enintään 8 MVA se tuottaa sähkön tuotannon yhteydessä lämpöä hyötykäyttöön; sekä sen kokonaishyötysuhde on vähintään 50 % tai, jos sen generaattoreiden yhteenlaskettu nimellisteho on vähintään 1 MVA, vähintään 75 prosenttia. Syöttötariffijärjestelmän tuotantomuotokohtaiset edellytykset (3)

14. Tavoitehintaan sidotun syöttötariffin suuruus • Tukea maksetaan 12 vuotta • Tuki on tavoitehinnan ja 3 kuukauden markkinahinnan erotus • Tavoitehinta on 83,5 €/MWh • Tuulivoimalle tavoitehinta on 105,3 €/MWh vuoden 2015 loppuun saakka, kuitenkin enintään kolme vuotta per voimalaitos • Biokaasuvoimalalle maksetaan lisäksi lämpöpreemiota 50 €/MWh ja puupolttoainevoimalalle 20 €/MWh, jos preemion ehdot täyttyvät • Puupolttoainevoimalan tuki on rajattu neljän perättäisen tariffijakson aikana maks. 750 000 €

15. Metsähakkeella tuotetun sähkön tuen suuruus • Metsähakevoimalassa tuotetusta sähköstä maksetaan päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuvaa tuotantotukea enintään 18 €/MWh • päästöoikeuden hinnalla enintään 10 € tuki olisi 18 €/MWh ja päästöoikeuden hinnalla 23 € tuki olisi 0 €/MWh. • Sama kaavana 18 – 18/13 x (ph – 10), jossa • ph = päästöoikeuden hinta • kun 10 €<ph<23 €

16. Kiinteä sähkön tuotantotuki • Korvaa nykyisen sähköverolain mukaisen tuen ja maksetaan niille, jotka eivät kuulu syöttötariffijärjestelmään • Tuulisähkö 6,9 €/MWh • Biokaasusähkö ja vesivoimasähkö 4,2 €/MWh • Kierrätyspolttoainesähkö 2,5 €/MWh • Syöttötariffia kevyempi rekisteröitymismenettely • Maksetaan vain, jos tukeen oikeuttava tuotanto on väh. 200 MWh/a • Leikkuri, joka varmistaa, että kiinteä tuotantotuki ei ylitä syöttötariffilla maksettavaa tukea. Kiinteää sähkön tuotantotukea ei makseta • tuulivoimalla, biokaasulla, vesivoimalla tai kierrätyspolttoaineella tuotetusta sähköstä, jos sähkön markkinahinnan keskiarvo kalenterivuonna ylittää 76,6 €/MWh • metsähakkeella tuotetusta sähköstä, jos päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvo kalenterivuonna ylittää 18 euroa.

17. Uusiutuvan energian tuotantotuki v. 2020: • Tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffi 200 milj. euroa • Pienpuun energiatuki 36 milj. euroa • Muuttuva sähkön tuotantotuki 22 milj. euroa • Pien-CHP:n syöttötariffi 36 milj. euroa • Kiinteän sähkön tuotantotuki 4,5 milj. euroa • Energia-avustukset lämmitystapatapaan 30,0 milj. euroa Yhteensä noin 330 milj. euroa Lisäksi: mikäli muuttuvalla sähkön tuotantotuella tuetaan investointeja hiilipölykattiloihin, on arvio vuoden 2020 kokonais- tukitasosta 47 milj. euroa. Vaihtoehtoisesti energiatuen myöntämisvaltuuteen on sisällytetty vuosittain 20 milj. euroa hiilipölykattilainvestointien tukemiseen vuosina 2011-2020. Nämä tarkentuvat jatkovalmistelussa.

18. Päästöttömät energialähteet korvaavat päästöllisiä

19. CO2-päästöt vähenevät monella keinolla Vähennysten yhteisvaikutus sisältää epävarmuuksia

20. Vaikutukset turpeen käyttöön • Turpeen käyttöön vaikuttavat uusiutuvan velvoitepaketin toimet sekä energiaverotus • Nykytilanteessa turpeen käyttö on noin 20 TWh, josta lämmöntuotannossa käytettiin noin 13 TWh • Metsähakkeen polttoaineosuuden lisääminen energiantuotannossa vähentää turpeen käyttöä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa • Tehtyjen selvitysten pohjalta voidaan arvioida, että turpeen käyttö vähenee nykytilanteeseen verrattuna arviolta noin 40 % ja se olisi vuonna 2020 noin 12 TWh.

21. Kivihiilen korvaaminen puulla hiilipölykattiloissa • Ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä linjasi velvoitepaketin yhteydessä, että metsähakkeen käytön tavoitteeseen päästään korvaamalla kivihiilen käyttöä puulla suurissa hiilipölykattiloissa: • Kivihiilen käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa (nykyisin noin 15 TWh) korvataan uusiutuvilla biopolttoaineilla 7-8 TWh. Taloudellisina ohjauskeinoina ovat jatkovalmistelussa muuttuva sähköntuotantotuki ja investointituet. • Potentiaali hiilen korvaamiseen CHP-tuotannossa (Hanasaari 1-2, Salmisaari, Suomenoja, Martinlaakso, Naantali 1-3, Vaskiluoto ja Kymijärvi) on 7 TWh. Lauhdetuotannossa (Meri-Pori, Kristiinankaupunki, Tahkoluoto ja Inkoo 1-4) hiiltä voitaisiin korvata arviolta 1 TWh. Lauhdetuotannossa hiilen korvausmahdollisuuteen vaikuttaa lauhdetuotannon määrä.” • Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa 6.5.2010 päätettiin, että perustetaan työryhmä selvittämään investointituen ja muuttuvan sähköntuotantotuen soveltuvuutta kivihiilen korvaamiseen uusiutuvilla biopolttoaineilla hiilipölykattiloissa.

22. Mitä saavutetaan: metsäenergian 13,5 Mm³ investointi- ja työllisyysvaikutukset • Tutkimuksissa metsähakkeen 15 milj. kiinto-m³:n työllisyysvaikutukset vuonna 2020 olisivat noin 6900 henkilötyövuotta • Työllisyysvaikutukset jakaantuvat seuraavasti: metsähakkeen tuotanto ja kuljetus 6200 lämpöyrittäjyys 400 sähkön ja lämmön suurtuotanto 150 polttoainejalosteiden valmistus 150 • Metsähakkeen käytön kolminkertaistaminen 15 milj. kiinto-m3:een vuodessa edellyttää noin 700 milj. € laiteinvestointia korjuu- ja kuljetuskalustoon, jonka valmistus myös työllistää merkittävästi konepajateollisuutta • Nyt sovitulla 13,5 miljoonan kiinto-m3 tasolla päästään lähes samoihin vaikutuksiin

23. Mitä saavutetaan: energiatuet ja niiden työllisyysvaikutus • 750 miljoonan euron energiatuella saadaan aikaan 4–5 kertaiset investoinnit, noin 3–3,75 miljardia euroa riippuen tuettavista tekniikoista • Em. investointien suora rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 4500 henkilötyövuotta • Lisäksi em. investointeihin sisältyvien laitehankintojen suora vaikutus konepajateollisuuteen alihankkijoineen on noin 8000 henkilötyövuotta • Metsä- ja muiden kiinteiden polttoaineiden hankinnassa käytön aikana syntyvä työllisyysvaikutus on noin 4000 henkilötyövuotta • Yksin biojalostamo (300 000 tonnin tuotanto) kohentaisi sijaintimaakuntien talouskasvua 3–3,5 % eli noin 200 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä • Työllisyys nousisi biojalostamon sijaintimaakunnassa runsaalla 400 henkilötyövuodella • Biojalostamot korvaisivat merkittävästi paperin tuotannon supistumisesta aiheutuneita menetyksiä: talouskasvun osalta lähes puolet ja työpaikkojen osalta neljäsosan • Pysyviä työpaikkoja kaiken kaikkiaan laitoksille ja investoiviin yrityksiin syntyisi noin 1500–2000 henkilötyövuotta

24. Mitä saavutetaan: tuulivoiman ja biokaasun investointi- ja työllisyysvaikutukset • Tuulivoimaan tehtävien investointien kokonaismääräksi voidaan arvioida noin 3,5 miljardia euroa, josta kotimaisen työn osuus voi olla noin 1,9–2,5 miljardia euroa • Tuulivoimahankkeiden kotimaisuusaste vaihtelee valitun teknologian mukaan: • Jos tuulivoimalassa käytetään ulkomailla valmistettuja turbiineja, joissa ei ole suomalaista teknologiaa, kotimaisuusaste voi jäädä 35–40 prosentin tasolle. • Jos ulkomailla valmistetuissa turbiineissa on suomalaista teknologiaa, on kotimaisuusaste 50 prosenttia tai korkeampi. • Jos tuulivoimalassa käytetään kotimaassa valmistettuja turbiineja, joissa on suomalaista teknologiaa, voi kotimaisuusaste nousta 80 prosenttiin. • Tuulivoimaloihin verrattuna biokaasuvoimaloiden vaikutukset työllisyyteen ovat vähäisemmät