ALUEHALLINNON MYLLERRYKSIÄ

1. ALUEHALLINNON MYLLERRYKSIÄ Kalevi Kivistö Hämeenlinna 27.3.2014

2. Perusratkaisu • Kaksi- vai kolmitasoinen hallinto • Ruotsi 3 tasoa: valtakunnan taso, aluetaso, kunnat • Kaikilla tasoilla vaaleilla valittu hallinto ja verotusoikeus (maakäräjät aluetasolla) • alueilla myös valtionhallintoa (lääninhallitukset) • Suomi 2 demokratia- ja verotustasoa valtio ja kunnat • Aluetasolla valtio (läänin ja piirihallinto) ja • Kuntapohjainen aluehallinto (kuntainliitot, kuntayhtymät)

3. UUDISTUSHANKKEITA • 1970-LUKU: Viitasen komitea, 4 mallia • Läänin- ja kuntainliittohallinnot erikseen • Läänin- ja maakuntaitsehallinto, molemmilla valtuustot • Läänin- ja maakuntahallinto yhteen • Lääninhallintomalli – komitean ehdotus

4. LÄÄNINHALLINTOMALLI 1974 Lääninhallitukset + valtion piirihallinto + kuntainliitot (erikoissairaanhoito, ammatillinen koulutus, seutukaavoitus ym.) Johdossa lääninvaltuusto, lääninhallitus ja sen pj maaherra (TP nimittää 3 ehdokkaasta) Lääninvirasto, jonka päällikkönä maaherra Kustannusvastuu valtiolla Erimielinen, ei toteutunut

5. HANNUKSEN MALLI 1982 • Lääninhallitukseen valtion piirihallintoa ja oikeushallintoa (hovi-, maa- ja vesioikeudet) • Työvoima-, teollisuus- ja työsuojelupiirit lh:een • Poliisihallinto (ml. LP ja KRP) lh:iin • Lääninneuvosto (16-30 jäsentä), pj maaherra • Päätösvallan siirtoa ministeriöistä lh:iin • Nimitystoimivallan siirto (farfars princip) • Alistamisvelvollisuus pois

6. Hannus jatkoa • Läänin kehittämisraha • Kuntainliittohallinto jää erilleen • Luopuminen kuntauudistussuunnitelmasta (keskustan vaatimus) • Erimielinen, malli ei toteutunut • Esitys 3 uudesta läänistä (Pirkanmaa, Satakunta ja Kainuu) käsiteltiin erikseen, se kaatui v. 1986 eduskunnassa äänin 91-89

7. 1970- ja 80-lukujen tavoitteet • Kansanvaltaistaminen • Kokoaminen joko kaikilta osin (Viitanen) tai ainakin valtionhallinnon osalta (Hannus) • Aluejaon pohjana maakuntalääni • Toimivallan siirto keskushallinnosta alueille

8. OSITTAISUUDISTUKSIA 1985 - • Hajauttamista – lääninoikeudet, ympäristö ja kaavoitus, kehittämistehtävät • Kokoamista – vesi- ja ympäristöpiirit, maaseutuelinkeinopiirit • Yhteistyöelimet (neuvottelukunnat) lakkautettiin, nuoriso- ja liikunta- ltk lh:een • Lääninneuvottelukunnat, kokeilu -> vakinaistaminen, lakkauttaminen

9. 1990-LUKU • Läänin kehittämistehtävät ja –resurssit maakuntien liitoille • Neuvottelukunnat lakkautettiin, demokratian idut poistettiin • Valvonta vain kanteluihin perustuvaksi • Suurlääniuudistus 1997, äänin 101-95 • TE-keskukset kahdessa tasossa • Valtiolla 13 erilaista aluejakoa

10. TEMPOILEVAA KEHITYSTÄ • Kehitys tempoilevaa ja epäjohdonmukaista • Kokoamista ja hajauttamista • Lääninsuunnittelu ja –kehittäminen ensin perustettiin, sitten lakkautettiin • Kehittämisraha luotiin, sitten siirrettiin liitoille ja kuivatettiin olemattomaksi • Demokratiaa ajettiin sisään ja sitten lopetettiin

11. UUDISTUS 2009 • Kokoaminen: alueiden sisällä, hallintorajojen yli (1970-1980 –luvuilla) • Hallinnonalojen sisällä, aluerajojen yli • Lopputulos 13 eri aluejakoa • Nyt: valvontatehtävät 7 AVI:ssa • Kehittämistehtävät 15/6 ELY:ssä • Aluepolitiikka 20 maakuntien liitolla • Yhteensovittamisen ongelmat

12. 2009-… jatkoa • Kehittäminen ja valvonta – samaa prosessia, nyt erotettu • Alueellinen kehittäminen liitoilla (kunnat), yhdenvertaisuuden varmistaminen valtiolla • Yhtä perustellusti myös toisinpäin • Valvonta: LH:lla yleinen tehtävä, sitten vain kanteluun perustuva, nyt korvattu arvioinnilla • Kuntauudistus ja maakuntarakenne ?? • Alueellisen edunvalvonnan ’kasvot’ menetetty

13. TULEVAISUUDEN TOIVEITA • Valtionhallinto yhteen alueittain • Aluejaot yhtenäisiksi • SOTE-/ERVA -> kunnat, maakunnat? • Demokratia aluehallintoon • Voimavarat päätösvallan siirroilla mieluummin kuin virastojen siirtelyllä • Henkilöstöä kuultava aidosti ja sen kokemusta on arvostettava