Koulujen maineet ja kaupunkilais-vanhempien toiveet

1. Koulujen maineet ja kaupunkilais-vanhempien toiveet Sonja Kosunen Parents and School Choice (PASC) Centre for Sociology of Education, HY sonja.kosunen@helsinki.fi sonja.kosunen@helsinki.fi

2. Mä muistan kun me muutettiin […] tuohon [asuinalueelle], niin mä kuulin santalaatikolla ensimmäiseksi, että [lähialueen] koulu on huono. No mä kysyin sitte siellä santalaatikolla, että miten niin huono. Osa oli urbaania legendaa. … Ja kyllä mä tiedän tuolla meidänkin alueella, niin ne [vanhemmat] ei [lähialueen] kouluun olis halunnu oppilaita. Sitte ne haki sinne, [toinen yläkoulu] on siinä lähellä, ja ne haki mieluummin sitte sinne kuitenkin. Eli lähikoulua haluttiin vaihtaa ja … se on ollu mahdollista. Mutta [lähialueen koulu] on kärsinyt tästä. - Isä 1 sonja.kosunen@helsinki.fi

3. Koulut, luokat ja oppilaiden valikoiminen yläkouluvaiheessa • Yleisluokat • Painotetut luokat • Valikointi • Soveltuvuuden testaaminen • Erityisluokat sonja.kosunen@helsinki.fi

4. Koululuokkien maineet: mistä puskaradiossa puhutaan? (Kosunen 2014; Kosunen & Seppänen, tulossa) • Oppiminen ja hyötynäkökulma • Koulutuksen vaihtoarvo tulevaisuudessa • Hyödylliset sosiaaliset verkostot • Oppilasryhmä sosiaalisena ympäristönä • Valikointi ja moninaisuus • Kasvuympäristö ja suotava habitus • Yläkouluaikainen hyvinvointi • Fyysinen ja henkinen turvallisuus • Koulun tilat sonja.kosunen@helsinki.fi

5. Luokkien maineita (Kosunen & Carrasco 2014) sonja.kosunen@helsinki.fi

6. Maineiltaan “hyvät” ja “huonot” koulut? Jos minulta kysyttäisiin omien lasten osalta, niin minkä valinnan tekisit. … Kärjistetään nyt näin: mielestäni [lähialueen koulussa], missä [lapsi 1] on, niin olen oikein iloinen siitä, että hän on siellä tämmöisellä harrastuneisuuteen perustuvalla [painotus-]luokalla, kuin että hän olisi vaan yhdellä luokalla kyseisessä koulussa. Mutta sitten taas ajatellen [lasta 2], joka on [toisessa] koulussa […], niin minun mielestä siellä on taas ihan sama, millä luokalla olet. - Isä 2 sonja.kosunen@helsinki.fi

7. Vanhempien toiveita ja maineisiin liittyviä korostuksia (Kosunen 2014; Kosunen & Carrasco 2014) • Korkea kouluhyvinvointi: ei kiusaamista, ei hometta, ei tulevia remontteja • Riittävän hyvä oppiminen: pääsääntöisesti luotto oppimisen laatuun kaikilla luokilla • Halu hieman vaikuttaa valinnalla lapsen sosiaaliseen ympäristöön • Suomalaiskaupungeissa “kovamaineisin” ei ole vanhemmista välttämättä toivotuin luokka sonja.kosunen@helsinki.fi

8. Kaupunkisegregaatio ja koulujen väliset erot: pohjoismainen tasa-arvo Minun mielestä tähän mennessä tulokset osoittaa, että kohtuullisen tasapäistävä koulutusjärjestelmä peruskouluvaiheessa on ollut hyvintoimiva. Muualla, missä on menty enemmän tähän [koulumarkkinoiden] suuntaan, totta kai, ne, jotka ovat onnekkaita ja ovat siinä tavallaan paremmassa ryhmässä joko perustuen perheen sosioekonomiseen asemaan tai sitten yksilön taitavuuteen, se on tietysti hienoa, että pääsee viemään niitä taitoja eteenpäin. Mutta jos mennään vaan siihen suuntaan, se minun mielestä rapauttaa peruskoulujärjestelmän arvoa ja tuo sitä eriarvoisuutta … - Isä 3 sonja.kosunen@helsinki.fi

9. Yhteenvetoa • Eroja maineissa koulujen sisällä luokkien välillä • “Kovamaineisin” luokka ei automaattisesti tarkoita suosituinta luokkaa • Maineiltaan suurin ryhmä ovat “ihan tavalliset” luokat, joissa riittävän hyvä koulunkäynti on perheille riittävän hyvää • Pohjoismainen koulutuksellisen tasa-arvon ihanne kuuluu yhä vanhempien puheessa markkinadiskurssin ohi: koulujen eriytymisen ja sosiaalisen segregaation vastustaminen sonja.kosunen@helsinki.fi

10. Lähteet Ball, S. J. & Vincent, C. 1998. ‘I heard it on the grapevine’. ‘Hot’ knowledge and school choice. British Journal of Sociology of Education 19 (3), 377−400. Ball, S. J. & Maroy, C. 2009. Schools’ logics of action as mediation and compromise between internal dynamics and external constraints and pressures. Compare 39,no. 1: 99–112. Bernstein, B. 1977. Class, Codes and Control. Volume 3. London: Routledge & Kegan Paul. Butler, T., Hamnett, C., Ramsden, M. & Webber, R. 2007. The best, the worst and the average: secondary school choice and education performance in East London. Journal of Education Policy 22, no. 1: 7–29. Delvaux, B. & Joseph, M. 2006. Hiérarchie scolaire et compétition entre école : le cas d'un espace local belge. Revue Française de Pédagogie no. 156: 19-27. Gewirtz, S., Ball, S. J. & Bowe R. 1995. Markets, choice and equity in education. Buckingham : Open University Press. Kosunen, S. 2014. Reputation and parental logics of action in local school choice space in Finland. Journal of Education Policy 29 (4), 443–466. Kosunen, S. & Carrasco, A. 2014. Parental preferences in school choice: comparing reputational hierarchies of schools in Chile and Finland. Compare: A Journal of Comparative and International Education, http://dx.doi.org/10.1080/03057925.2013.861700 Kosunen, S. & Seppänen, P. (tulossa) “Helky laulu, kaiu maine”: koulujen maineiden rakentuminen ja opetusryhmien mainehierarkiat kaupungeissa In P. Seppänen, M. Kalalahti, R. Rinne & H. Simola (eds.) Lohkoutuva peruskoulu – Perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja koulutuspolitiikka. Kosunen, S. 2012. ‘Meillä on siis kouluja, joista ne tulee: siis Suomen eliitti’ – keskiluokan lasten kouluvalinnat pois lähikoulusta. Kasvatus 43 (1), 7–19. Seppänen, P. 2006. Kouluvalintapolitiikka perusopetuksessa. Suomalaiskaupunkienkoulumarkkinat kansainvälisessä valossa. Turku: Suomenkasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 26. Van Zanten, A. 2009. Choisir son école. Stratégies familiales et médiations locales. Paris: PUF. van Zanten, A. 2011. « La pluralité des motifs du choix des établissements privés catholiques par les familles des classes moyennes urbaines ». In L’État et l’enseignement privé. L’application de la loi Debré (1959), ed B. Poucet. Rennes , p. 183-197. Rennes: Presses universitaires de Rennes. sonja.kosunen@helsinki.fi

11. Kiitos sonja.kosunen@helsinki.fi sonja.kosunen@helsinki.fi