Nationalismi kansallisaate euroopassa veijo murtom ki 25 9 2012 mhtp
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 27

Nationalismi (= kansallisaate)Euroopassa Veijo Murtomäki 25.9.2012 MHTP PowerPoint PPT Presentation


  • 65 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Nationalismi (= kansallisaate)Euroopassa Veijo Murtomäki 25.9.2012 MHTP. “ Poliittisuuden ” lajit. • “ politiikka ” = yhteisten asioiden hoitamista ( kreikk . polis = kaupunki ) • humanitarismi : “ kaikki ihmiset on veljet keskenään ” (Schiller)

Download Presentation

Nationalismi (= kansallisaate)Euroopassa Veijo Murtomäki 25.9.2012 MHTP

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Nationalismi kansallisaate euroopassa veijo murtom ki 25 9 2012 mhtp

Nationalismi (= kansallisaate)EuroopassaVeijo Murtomäki 25.9.2012MHTP


Poliittisuuden lajit

“Poliittisuuden” lajit

  • • “politiikka” = yhteistenasioidenhoitamista (kreikk. polis = kaupunki)

  • • humanitarismi: “kaikkiihmiset on veljetkeskenään” (Schiller)

  • • patriotismi: rakkausisänmaatakohtaasekätoiminta, jopauhrautuminensenpuolesta

  • • nationalismi: negatiivinen, jopaaggressiivinenerottautuminen “muista” kansoista tai etnisistäryhmistä, uskokansalliseenylemmyyteen

  • • chauvinismi/”šovinismi”: kansalliskiihko, jossakoetaanmuutkansatuhaksi; on nationalisminsotaisajatke

  • • imperialismi: pyrkimyslaajentuaväkivaltaisestisekäriistääanastettujaalueitamateriaalisestijahenkisesti–> kolonialismi (“valkoisenmiehentaakka”)

  • • (puolue)poliittisuus: päivänpolitiikkaanosallistuminen tai siihenreagoiminen, sitoutuminenjonkinpoliittisenryhmänideologiaanjatoimintaan


Nationalismi 1800 luvulla

Nationalismi 1800-luvulla

  • • Harry White (2002): “Nationalismi on ollutsitovavoimaEuroopanmusiikinvastaanotossajakehityksessäRanskanvallankumouksestalähtien.”

  • • Yleensäerotetaan(tätäkinmallia on kritisoitu)

  • 1800-luvun alkupuoliskonsuvaitseva ns. varhainennationalismi, jokakorostikansojenveljeyttäjasolidaarisuuttaporvarillisenvallankumouksenhengessäsekäperustui “(maailman)kansalaisen” käsitteeseen (“vapaus, veljeys, tasa-arvoisuus”), jossaeisyrjittyvieläetnisinperusteinketään (esim. eivieläMendelssohnia “Saksassa”); kulttuurijakielitavatolivatkeskiössä –> kulttuurinationalismitaikansalaisnationalismi

  • 2) 1800-luvun jälkipuoliskonaggressivinenjasyrjivänationalismi, jossajokoa) omanetnisenryhmän, kansan tai valtionetummaisuusjasuuruuson keskeistä, “virallinennationalismi”b) pyritäänvapautumaanvieraanvallanalta tai uhasta –> poliittinennationalismitaikansallisuusnationalismi

  • 3) Primordiaalinenelialkuperäinennationalismi


Euroopan poliittiset trendit 1800 luvulla

Euroopan ”poliittiset” trendit 1800-luvulla

  • 1) Vanhat imperialistiset valtiot pyrkivät laajentumaan: -Englanti (1900 laajimmillaan; 1931 entiset UK-maat itsenäistyivät)

  • -Ranska(L- ja K-Afrikka, Indokiina; menetti 196o Afrikan-alueensa, 1962 Algerian)

  • -Espanja (E- ja K-Amerikka, jotka menetti 1800-luvulla, Filippiinit –1898]; Portugali (Brasilia –1822); Alankomaat (Indonesia 1600-luku–1942)

  • 2) Monikansalliset imperiumit heikkenivät vähitellen:

  • -Habsburgien kaksoismonarkia (1914–18), Venäjä (1917, uudestaan 1989–91).

  • 3) Hajanaiset kielialueet pyrkivät yhtenäistymään:

  • -Italia (1860–) ja Saksa (1871–); ne aloittivat heti oman kolonialistisen politiikkansa: Italia (Libya, Eritrea, Somalimaa 1860–1914); Saksa (Kamerun, Tansania, Namibia 1871–1919); Belgia (Kongo 1877–1960)

  • 4) Pienet kansat/maat pyrkivät nousemaan muiden vallan alta: Belgia (1830), Unkari (1868, 1919), Romania (1877), Bulgaria (1878), Norja (1905), Suomi (1917), Baltian maat (1918), Böömi–Määri–Slovakia (Tšekkoslovakia 1918), Puola (1918), Irlanti (1921).


Ernest gellner nations and nationalism 2006 1983

ERNEST GELLNER: Nations and Nationalism (2006 [1983])

  • Nationalismi on ensisijaisesti poliittinen periaate niin, että "poliittisen ja kansallisen yksikön tulee olla yhtä".

  • Kansallistunne(nationalistsentiment) syntyy periaatteen loukkaamisen synnyttämästä vihan tunteesta.

  • Kansallinen liike (nationalistmovement) käynnistyy tämän kaltaisen tunteen pohjalta.

  • Kansallinen periaate (nationalistprinciple) voi syntyä ainakin neljällä tavoin:

  • valtio ei sisällä kaikkia ajatellun kansan jäseniä;

  • valtio voi sisältää ne kaikki, mutta myös vieraita jäseniä;

  • 3) valtio ei sisällä kaikkia kansalaisia, mutta silti siihen kuuluu ei-kansallisia aineksia;

  • 4) kansa(kunta) voi elää yhdessä vieraiden kansojen kanssa monissa valtioissa niin, ettei yksikään valtio ole kansakunnan kannalta kansallisvaltio.


Valtio ja kansa gellner

Valtiojakansa (Gellner)

  • Valtiolla on Max Weberin mukaan yksinoikeus oikeutettuun väkivaltaan, koska yksilö- ja ryhmäväkivalta ovat kiellettyjä järjestyneissä yhteisöissä.

  • Valtio perustuu työnjakoon ja järjestykseen, poliisi- ja oikeuslaitokseen.

  • Joskus valtio tai hallitsijat puuttuvat, mutta kansa on olemassa.

  • Nationalismia voi olla vain, jos valtiota pidetään annettuna (VM: Suomi 1800-luvun lopulla).

  • Poliittisesti keskitetyt yksiköt ja moraalis-poliittinen ilmasto ovat välttämättömiä, vaikkakaan eivät riittäviä ehtoja nationalismille.

  • Nationalismi-ongelmaa ei synny ilman valtiota; toisaalta nationalismi ei välttämättä synny valtiosta, se syntyy vain joillekin valtioille.

  • Järjestys: valtio–>nationalismi–>kansakunta


Kansa kunta nation gellner

Kansa(kunta) (Nation) (Gellner)

  • Kansallisuuden omistaminen ei ole ihmisen synnynnäinen ominaisuus, mutta se näyttää siltä nykyisin: ihminen ilman kansallisuutta on oikku, kuin Camisson "mies ilman varjoa".

  • Kansat valtioiden lailla ovat satunnaisuuksia, eivät universaaleja välttämättömyyksiä.

  • Mutta kansat ja valtiot eivät ole samanlaisia satunnaisuuksia.

  • Nationalismi lähtee siitä, että ne liittyvät yhteen, että ilman toista toinen ei ole täydellinen. Sitä ennen molempien täytyy muodostua, ja niiden muodostuminen on itsenäistä ja satunnaista.

  • Valtio voi syntyä ilman kansaa.

  • Jotkin kansat ovat muodostuneet ilman omaa valtiota.

  • On kiistanalaista, edellyttääkö kansa nykymuodossa valtion aiempaa olemassaoloa.


Kansan satunnainen idea gellner

Kansan satunnainen idea (Gellner)

  • 1) Kaksi ihmistä kuuluvat samaan kansaan vain, jos he jakavat saman kulttuurin, joka merkitsee ajatusten ja merkkien sekä käyttäytymisen ja kommunikoinnin läheisyyden ja tapojen järjestelmää.

  • 2) Kaksi ihmistä kuuluvat samaan kansaan vain, jos he tunnistavat toisensa kuuluvan samaan kansaan. Siispä kansat tekevät ihmisen (nationsmakethman).

  • Kansakunnat ovat ihmisten vakuuttuneisuuksien ja lojaliteettien sekä solidaarisuuksien artefakteja, tuotteita.

  • Henkilöiden joukosta tulee kansa, kun sen jäsenet tunnustavat vastavuoroiset oikeudet ja velvollisuudet jaetussa jäsenyydessään.


Nationalismi kansallisaate euroopassa veijo murtom ki 25 9 2012 mhtp

BENEDICT ANDERSON: ImaginedCommunities (2006 [1983]) (Kuvitellut yhteisöt. Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua, suom. Joel Kuortti, Tampere: Vastapaino, 2007).

  • Nation-ness (kansakunnallisuus) (VM: vaiko kansakuntaisuus?) käsitteenä korostaa kansakunnan myös kielellisesti konstruoitua tuoteluonnetta.

  • Kansakunta (nation),

  • kansallisuus (nationality),

  • nationalismi eli kansallisuusaate (nationalism) ovat osoittautuneet vaikeiksi määritellä.

  • Kansallisuus, kansakunnallisuus ja nationalismi ovat "kulttuurisia artefakteja”.

  • "Nationalismi" sanana esiintyy laajasti käytössä vasta 1800-luvun lopulla (VM: silti itse ilmiö on voinut olla olemassa).


K sitteit ja m rittelyj anderson

Käsitteitäjamäärittelyjä (Anderson)

  • "Kansakuntaan" liittyy kolme paradoksia:

  • 1) vastakkain asettuvat historioitsijan siinä näkemä modernisuus suhteessa nationalistien näkemään subjektiiviseen muinaisuuteen;

  • 2) kansallisuuden muodollinen universaalius sosiokulttuurisena käsitteenä (kaikilla pitää olla kansallisuus);

  • 3) nationalismien "poliittinen" valta verrattuna niiden filosofiseen heikkouteen ja epäselvyyteen.

  • Nationalismia ajatellaan liian helposti yhtenä ideologiana, mutta sen pitäisi olla "sukulaisuus"- tai "uskonto"-käsite: on siis nationalismeja.


Kuviteltu poliittinen yhteis anderson

“Kuviteltupoliittinenyhteisö” (Anderson)

  • Kansakunnat ovat "kuviteltuja poliittisia yhteisöjä – ja ne on kuviteltu sekä sisäisesti rajallisiksi että täysivaltaisiksi”.

  • • "Kuvittelu" liittyy siihen, että kansakuntien jäsenet tuntevat vain pienen osan kanssakansalaisistaan. Gellner: "nationalismi keksii kansakuntia siellä, missä niitä ei ole".

  • • "Rajallinen" merkitsee sitä, että kansakunnilla on rajansa, joiden ulkopuolella on muita.

  • • "Täysivaltaisuus" merkitsee vapauden tunnetta, kun dynastiat eivät ole enää jumalaisesti oikeutettuja: "vapauden vakuus ja merkki on täysivaltainen valtio".

  • • "Yhteisöjä" ne ovat, koska kansakuntaan liittyy kuviteltu toveruus sisäisestä riistosta huolimatta. Siksi miljoonat ovat kuolleet tämän kuvitelman puolesta. Vastaus näihin uhreihin löytyy nationalismin kulttuurisista juurista.


Nationalismin edellytyksi anderson

Nationalisminedellytyksiä (Anderson)

  • Tärkeimpiä nationalismin edellytyksiä ovat painokapitalismi (lehdistö ja kirjat) ja moderni koulutusjärjestelmä.

  • Kansakunta on edelleen levinnein poliittisen yhteisön muoto.

  • Nationalismista tuli 1800-luvulla kapitalismin ja yhteiskuntia johtavien uusien intellektuaalisten eliittien siviili- tai kansalaisuskonto.

  • Toisaalta se on universaalin edistysuskon epäonnistumisen seuraus: maailma soti itsensä kansallisvaltioiksi.

  • Kulttuuri-ideologisten tekijöiden lisäksi on syytä ottaa huomioon politiikka ja talous.

  • Kansa mobilisoitiin sentimentaalisen ja keksityn kansallisen kulttuurin avulla taistelemaan isänmaan puolesta.

  • Nationalismi on vallan ylläpitämisen ja legitimoinnin väline: "väärää tietoisuutta", jonka varjolla hallitseva luokka lähettää kansan sotimaan "kansallisten intressien" puolesta.

  • Nationalismi on myös mentaalinen rakenne, joka on syvempi kuin tunteet, mielipiteet tai ideologiat.


Anthony d smith 1999 myths and memories of the nation 2001 nationalism

ANTHONY D. SMITH: (1999) Myths and Memories of the Nation; (2001) Nationalism

  • Etninen yhteisö

  • "Etninen yhteisö on nimetty ihmisyhteisö, joka liittyy tiettyyn kotimaahan ja jolla on myytti yhteisestä alkuperästä, yhteisiä muistoja, yksi tai useampi yhteinen kulttuuripiirre ja keskinäistä solidaarisuutta ainakin eliittien keskuudessa."

  • Olennaisia ovat ryhmän jäseniä yhdistävät myytit, joista tärkeimpiä ovat "myytit yhteisestä alkuperästä ja historiasta". Niiden ei tarvitse olla "totta", mutta ihmisten on uskottava niihin.


Kansallinen identiteetti kansakunta ja nationalismi smith

Kansallinen identiteetti, kansakunta ja nationalismi (Smith)

  • Kansallinen identiteetti: aineksia ovat -historiallinen kotimaa -yhteiset myytit ja historialliset muistot -yhteinen, laajoihin kansanjoukkoihin ulottuva kulttuuri -yhteinen talous sekä -kaikkienjäsenten yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet

  • Kansakunta: ihmisyhteisö, joka elää kotimaassaan, jolla on yhteisiä myyttejä ja yhteinen historia, kulttuuri, talous sekä yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.

  • Nationalismi: ideologinen liike, joka pyrkii saavuttamaan ja säilyttämään sellaisen väestöryhmän autonomian, yhtenäisyyden ja identiteetin, jota ainakin jotkut sen jäsenistä pitävät aktuaalisena tai potentiaalisena "kansakuntana". Kansalliset tunnukset, symbolit, tavat ja seremoniat ovat nationalismin aspekteja: kansakunnasta on tullut jumaluuden korvike ja jäsentensä palvonnan kohde.


Nationalismi kansallisaate euroopassa veijo murtom ki 25 9 2012 mhtp

E. J. HOBSBAWM (1990): Nations and Nationalismsince 1780 (Nationalismi, suom. Jari Sedergren ym. Tampere: Vastapaino, 1994.)

  • Kansakuntaisuus (nationhood)

  • Kansakuntaisuudelle on vaikea löytää objektiivisia kriteereitä: kieli, etnisyys, yhteinen alue, yhteinen historia, kulttuuri jne.

  • Mutta ne ovat kaikki itsessään "epäselviä, muuttuvia ja moniselitteisiä”.

  • Subjektiivisina kriteereinä on pidetty kollektiivista tietoisuutta ja yksilöllistä valintaa.

  • Lähtöoletus: kansakunta muodostuu, kun "mikä tahansa riittävän suuri ihmisjoukko, jonka jäsenet pitävät itseään 'kansakunnan' jäseninä, tulee kohdelluksi sellaisena".

  • Kansakunta on myös yhteydessä "kansallisvaltioon" (nation-state).


Nationalismi kansallisaate euroopassa veijo murtom ki 25 9 2012 mhtp

PASI SAUKKONEN (2005): "Kansallinen identiteetti", teoksessa Nationalismit, toim. Jussi Pakkasvirta & Pasi Saukkonen, Helsinki: WSOY), s. 90–105.

  • Kaikkien valtioiden on legitimoitava poliittinen vallankäyttö ja vakiinnutettava kansallinen identiteetti.

  • Identiteetti voi liittyä -valtioon (poliittinen ja kansainvälinen identiteetti)-kansakuntaan ("suomalaisuus", kollektiivisuus jne.) tai -yksilöön (identifioituminen valtioon tai kansakuntaan).

  • Kansanluonne kansallisen identiteetin synonyyminä on eräs selitysperuste.

  • Kansakunnat olivat Herderille eläviä organismeja, joiden kulttuurit perustuivat kansalliseen maaperään.

  • Kansakunnilla oli oma persoonallisuutensa, johon liittyi kunkin kansakunnan symbolijärjestelmä, jonka rakenteet olivat tosin kaikkialla samoja.

  • Koululaitos ja armeija välittivät niitä. Luonnehdintojen empiirinen perustelu oli tosin yleensä varsin hatara, sillä tuloksena oli joukko stereotypioita.


Identiteetin m rittelij it saukkonen

Identiteetinmäärittelijöitä (Saukkonen)

  • (Kirja)kieli ja uskonto ovat olleet määrittelijöitä, tosin ongelmaisia sellaisia: edellinen konstruoituna, jälkimmäinen "valittu kansa" -ajatteluna.

  • Etninen alkuperä, sukujuuret ja fyysiset piirteet: "alkukoti"-ajattelu ja "rotupiirteet", vaikka ovat sekoittuneet ajan myötä (suomalaisilla on itäinen kieli, läntiset geenit).

  • Kansasta puhuminen edellyttää aina valintoja (esim. Väinö Linnalla hämäläiset suomalaisten perustyyppeinä).

  • Identiteetin perusteluissa aikaulottuvuus eräs tekijä: historian sankarit ja maineteot.

  • Nykyään korostuu huoli tulevaisuudessa kansan yhtenäisyydestä.

  • Identiteettiin liittyy erottuminen ("olkaamme suomalaisia”). Mutta yksikään yhteisö ei ole yhtenäinen, vaan siihen sisältyy erilaisuutta: identiteetti on jatkuvasti muuttuva sosiaalinen ja kulttuurinen rakennelma,ennemmin prosessi kuin valmis tuote.

  • On olemassa valtion identiteetti, maa-alueen identiteetti, genealoginen yhteisö-, kulttuurinen yhteisö- ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen perustuva yhteisöidentiteetti.


Pekka valtonen etnisyys ja kansakunta nationalismit s 106 123

Pekka Valtonen: "Etnisyys ja kansakunta", Nationalismit, s. 106–123.

  • Etnisyys voidaan katsoa "etniseen ryhmään kuulumisen luonteeksi, laaduksi tai tilaksi, joka pohjautuu ryhmäidentiteettiin ja/tai tietoisuuteen ryhmään kuulumisesta".

  • Erik Allardtin mukaan (1981) "etninen ryhmä on joukko ihmisiä, joilla on joitakin kulttuurisia, kielellisiä tai rodullisia erikoispiirteitä ja joilla ainakin osittain on yhteinen alkuperä ja jotka tuntevat kuuluvansa yhteen".

  • On olemassa neljä kriteeriä, joista ainakin jonkin täytyy täyttyä:

  • 1) itse tehty luokittelu (samastuminen)

  • 2) sukujuuret (suku, ryhmä)

  • 3) erityiset kulttuuripiirteet (uskonto, kieli, tavat)

  • 4) sosiaalinen organisaatio ryhmän sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta varten


Etnisyys merkkein valtonen

Etnisyysmerkkeinä (Valtonen)

  • Nykyään etnisyyden perustaksi ajatellaan valitut symboliset ja tiedolliset merkit:-FinlandiaBiafran kansallislauluna (symbolinen merkki) -Kosovonsodan aikana Kosovo Poljen taistelun muistelu (tiedollinen merkki).

  • Etnisyys voi perustua siten strategisille valinnoille – ja siihen voi silti liittyä yhtä aikaa voimakas usko omaan asiaan.

  • Kansallisvaltiota pidetään "aidompana" kuin monikansallista, mutta kuitenkin vain murto-osa maailmana valtioista on identiteeteiltään niin homogeenisiä, että niitä voisi pitää kansallisvaltioina: niinpä kansallisvaltioiden perusvaatimus on saanut aikaan joukon etnisiä ongelmia.

  • Ennen kansallisvaltioita (nation) oli lähinnä erilaisia kansoja tai kulttuureja (people).

  • Kansallisvaltioita on rakennettu yleensä hallitsevan etnisen ryhmän ehdoilla; muut ovat "vähemmistöjä", jotka tavoittelevat kuitenkin "kansan" statusta.

  • Etniset konfliktit ovat seurausta moisista asiantiloista. Alkuperäiskansat ovat yksi etnisten ryhmien erityistyyppi.


Nationalismi kansallisaate euroopassa veijo murtom ki 25 9 2012 mhtp

ILONA LAHDELMA (2012): Kuviteltu teoria? Kriittisiä huomioita Benedict Andersonin unkarilaisen nationalismin analyysista teoksessa Kuvitellut yhteisöt.

  • "Nationalismi" (nationalism)

  • ”Nationalismi” tarkoittaa kansakunnan käsitteeseen vetoavaa poliittista toimintaa. Nationalismi on väline poliittisen yhteisön tietoiseen rakentamiseen, se on väline vallan saavuttamiseksi ja identiteetin rakentamiseksi ja muovaamiseksi.

  • Nationalismi ei olisi mahdollista ilman laajoja ihmismassoja yhdistäviä tiedotuskanavia, joten nationalismi on modernin aikakauden tuote.

  • Nationalismi on tiukassa yhteydessä historiankirjoitukseen, sillä kansallista tietoisuutta rakennettaessa historiointi muistaa ja korostaa tiettyjä asioita, mutta vaikenee toisista.

  • Nationalismiei ole luonnontila, vaan se muotoutuujatkuvastiihmistenkohtaamistenjanäidenkohtaamistensynnyttämienkulttuurillistenkäsitystenmyötä.

  • Kansallinentietoisuus on konstruoitujajatkuvallemuutoksellealtis.


Kansakunta nation lahdelma

Kansakunta (nation)(Lahdelma)

  • Kansakunnan käsite on nopean tiedonkulun mahdollistama perinteisen kyläyhteisön jatke. Siinä missä kyläyhteisö on konkreettinen, kansakunta on sen kuviteltu jatke, joten andersonilainen teoria kansakunnasta kuvitteellisena yhteisönä pätee.

  • Gellnerin käsitys kansallistunteen tiukan modernista ja keinotekoisesta luonteesta on ongelmainen: nationalismin tarinat voivat ollanykyistä propagandaa, mutta ne voivat silti perustua johonkin aikaisempaan yhteisöllisyyden käsitteeseen.

  • Kansalliset vähemmistöt eivät läheskään aina omaksu virallisen valtiollisen nationalismin ideologiaa, vaan turvautuvat sellaisiin kansakunnan ideoihin, jotka ne mieltävät enemmän omikseen.

  • Eliitille tämä voi olla vain politiikkaa, mutta massat yhtyvät sellaiseen nationalismiin, jonka ne kokevat mieluisimmaksi.


Vanhempi nationalismi ja moderni nationalismi lahdelma

"Vanhempi nationalismi" ja "moderni nationalismi”(Lahdelma)

  • Modernin nationalismin pohjalla voi olla jotain ”vanhempaa nationalismia”, joka ei ole nationalismia sanan nykyisessä muodossa(Hobsbawm: ”protonationalismi”)

  • Tämänkaltainen vanhempi yhteisöllinen tunne saattoi perustua valtiollisten ja uskonnollisten yhteisöjen yhtenäisyyteen, joka konstruoitiin jo silloin jotain toista tuntematonta, hyökkäävä tai erilaista vastaan.

  • Toisaalta nationalismi on modernin yhteiskunnan tuote, jolla on selvä poliittinen rooli ja joka on selvän poliittisen sosialisaation tuotos.

  • Siksi nationalistinen politiikka, kansallinen tietoisuus, etninen ryhmä ja kansakunta ovat toistaan irrallisia käsitteitä, eivätkä ne välttämättä ole aina yhteydessä keskenään.

  • Nationalismi luo kansakuntia, mutta myös kansallinen tietoisuus voi luoda kansakuntia etnisistä ryhmistä ilman modernia nationalistista politiikkaa.


Etnisyys kansallinen tietoisuus patriotismi lahdelma

”Etnisyys”, ”kansallinen tietoisuus”, ”patriotismi”(Lahdelma)

  • Termit ”etnisyys”, ”kansallinen tietoisuus” ja ”patriotismi”voi erottaa johdonmukaisesti nationalismista.

  • Nämä ilmiöt voivat esiintyä nationalismista irrallisina, vaikka hyvin usein nationalismilla viitataan myös kyseisiin termeihin, tai sitä pidetään kyseisten termien sulautumana.

  • Kuitenkin jokin ilmiö voi olla pelkästään etnistä, patrioottista tai kansallista tietoisuutena ilman, että se olisi nationalismia.


Etnisyys lahdelma

Etnisyys (Lahdelma)

  • Etnisyydellä tarkoitetaan sellaista kielellistä, kulttuurista ja fyysistä samankaltaisuutta tiettyjen ihmisten välillä, jonka pohjalta heistä voi puhua yhtenäisenä ryhmänä.

  • Etnisyys ei vaadi tiettyä identiteettiä, vaan samat olosuhteet ja ihmisten välisten samankaltaisuudet tekevät heistä luonnostaan ryhmittymän.


Kansallinen tietoisuus lahdelma

Kansallinentietoisuus (Lahdelma)

  • Kansallinen tietoisuus on pidemmälle menevää ryhmittymistä, jossa laajan yhteisön jäsenet alkavat pitää itseään kansana.

  • Tämä ei ole valtiollista ajattelua, mutta sen sijaan se voi olla poliittista.

  • Yhteisiä ja yhdistäviä tekijöitä on niin paljon, että ihmiset alkavat harjoittaa kollektiivista politiikkaa.

  • Yksilö tuntee ja tietää kuuluvansa johonkin suurempaan ryhmään, joka edustaa häntä, syystä tai toisesta, paremmin kuin muut vastaavat ryhmät.

  • Etnisyys ei ole enää kansallisessa tietoisuudessa yhteenkuuluvuuden perusta, vaan pikemminkin yhteenkuuluvuus syntyy yksilöiden halusta ja kyvystä ajatella kuuluvansa johonkin tiettyyn kansaan.


Patriotismi lahdelma

Patriotismi (Lahdelma)

  • Patriotismi on uhrautuvaista ja kiihkeätäkin sitoutumista omaan valtioon ja halua ajaa sen etua.

  • Patriotismi ei vaadi yhteistä etnisyyttä tai edes kansallista tietoisuutta, vaan halua palvella sitä valtiota, jonka palveluksessa sattuu olemaan.

  • Patriotismi voi täten yhdistää ihmisiä eri etnisyyksistä ja eri kansoista valtiollisen poliittisen toiminnan nimissä.


Virallinen ja primordiaalinen nationalismi lahdelma

Virallinenjaprimordiaalinennationalismi (Lahdelma)

  • Andersoninmukaanvirallinennationalismimerkitseeeliitinkeinotekoista, myöhäisherännyttänationalismiavaltiollisenyhtenäisyydenylläpitämiseksi.

  • Se viittaadynastioidenkansallistamiseen, kun hallitsijasuvuteivätenää 1800-luvulla voineetvedotajumalalliseenoikeutukseensa, vaanheidäntuliperustellaolevansa ”kansojensa” johtajia.

  • Niistätsaristinenvenäläistämispolitiikka on vain tunnetuinesimerkki, myösviktoriaanisenajanenglantilainenpolitiikka.

  • Vastatustenvirallisennationalisminkanssaasettuukansankeskuudessaomiaaikojaansyntynytkansallinen(primordiaalinen) nationalismi, jokakorostaaetnisyydenjakansallisuudensyvällehistoriaanjaihmisluonteeseenulottuviajuuriaja jokaon satojavuosiavanhaa, vaikkakinmodernistivoisivuttaanämävuosisadattodeten, ettei se ollutnationalismiaterminmodernissamerkityksessä. Kansallisenidentiteetinhistoriallisiajuuriaeipidäsivuuttaa.


  • Login