Opettamisesta osaamiseen - Mikä muuttuu? HAAGA – HELIA AMKK OPETTAJAKORKEAKOULU Raimo Jaakkola

1. . Opettamisesta osaamiseen - Mikä muuttuu? HAAGA – HELIA AMKK OPETTAJAKORKEAKOULU Raimo Jaakkola 21.8.2009

2. TOIMINTAKEHYS Ulkom. Tutkinnot AMK-TUTKINTO OPS Tavoitteet ------- Opisk.aikana rekrytointi ----- AOTT Menettelyt Yliop. Ja Amkk. tutkinnot AT ja EAT Toisen asteen amm.tutkinnot Informaali Oppiminen ( työ ja vapaa- aika ) Non- Formaalit tutkinnot ja oppiminen

3. HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET YM. • TUTKINTOSÄÄNTÖ • YHTEISET LINJAUKSET MENETTELYTAVOISTA • TUNNUST. MÄÄRÄ + MAHD. RAJOITTEET • OPINTOSUORIT. VANHENEMINEN • ARVIOINNIN ILMAISEMINEN • LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄ • KUVAUS AOTT:N JÄRJESTELMÄSTÄ JA VASTUISTA ERI VAIHEISSA

4. TUNNISTAMIS- JA TUNNUSTAMISJÄRJESTELMÄ Kuvaus aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisjärjestelmästä sisältää ainakin seuraavat tiedot: - miten ja mistä hyväksilukemista haetaan - hakemuksen kannalta keskeiset asiakirjat (esim. tutkintotodistukset, muut todistukset) - keneltä hyväksilukua tai päätöstä täydentävistä opinnoista haetaan - hakemuksen käsittelyaika - muutoksenhakumenettely - tehtyjen päätösten dokumentointi (ml. päätösten perustelu) - miten hyväksiluettavat opinnot tai osaaminen merkitään korkeakoulun ylläpitämään rekisteriin -miten hyväksiluetut opinnot tai osaaminen merkitään tutkintotodistukseen (OPM 2007: 4 )

5. Osaamisen tunnistamisen prosessi(alustava ehdotus) . HOPS-ohjaaja tiedottaa opiskelijoille hyväksilukemisen periaatteista, päätöksentekijästä, menettelytavoista ja tarjottavasta ohjauksesta. Opiskelija vertaa tarinaansa OPSiin ja etsii yhteyksiä. Opiskelija kirjoittaa omin sanoin tarinaa omasta osaamisesta Muut opiskelijat ja HOPS-ohjaaja autta- vat tunnistamaan osaamista HOPS-ohjaus Ryhmähops Puuttuvan osaamisen hankkiminen Opiskelu Opiskelija kerää näyttöä osaamisesta yhteistyössä lehtoreiden ja HOPS- ohjaajan kanssa. Opiskelija rakentaa osaamisportfolion aikaisemmasta osaamisesta. Osaamisportfolion ohjeistaminen: opintokokonaisuu- desta vastaava lehtori ja HOPS- ohjaaja Henkilökohtaisen kehittämissuunnitel- man ja HOPSin rakentaminen Osaamisen tunnustaminen (ks. osaamisen tun- nustamisen prosessi)

6. Ohjauksen kokonaissuunnitelma • Ohjauksen tavoitteet • Ohjauksen sisällöt • Ohjauksen eteneminen ja painopisteet • Ohjauksen toimintamuodot ja välineet • Ohjauksen mitoitus • Ohjauksen työnjako • Ohjauksen resurssointi • Ohjauksen vaikuttavuuden arviointi

7. TUTKINTOON JOHTAVAN NÄKÖKULMA OPINTOPOLKU OHJAUSTOIMENPITEET AHOTT-TOIMENPITEET Hakeutumis-vaihe Opintojen aloitusvaihe Opiskelun keskivaihe Opintojen päättövaihe • Hakutoimisto: asiantuntemus • Opot • Koulutuspäälliköt • Kov • Valintakokeissa! • Markkinointi • tie- oltavajärjestelmäolemassa (esim. Tutkintosääntö) • Ennakkotehtäväesim. • dottamista, informointia Orientaatio: ops HOPS Tutorointi: opiskelijatjaopettajat Opisk. -> oppimistavoitteet -> päätöksetkorvaavuuksistaItsearviointi Esityshyväksiluvuista Hops päivittyy Harjoittelut: ohjaustoimenpiteeturasuunnittelunsuhteen Kehityskeskustelut -> varmistetaanopiskeluneteneminen T&K –toiminnanhyödyntäminenosaaamisenosoittamisessa Hops päivittyy: kehityskeskustelut Harjoittelut Rekisteröinnit Osaamisen “näytön” osoittaminen t& k -toiminnassa Orientaatiojatko-opintoihin Oman osaamisentunnistaminen -> vaikutustyöelämäänsijoittumisessa/tehtävänkuvaanjatyöelämänkehittämiseen Alumni- jamentorointi Uraohjausta Esim. Työvälineetomanosaamisenosoittamiseenesim. portfolio

8. AHOT-JÄRJESTELMÄN VAIKUTUS OPINTOJEN OHJAUSPROSESSIIN • ENNEN OPISKELUA TAPAHTUVA OHJAUS • - tiedotus (www-sivut, hakijan oppaat, • hakutoimisto) • - hakutoimiston antama ohjaus ja neuvonta • - opinto-ohjaajan antama ohjaus ja neuvonta • - opintotoimiston antama ohjaus • OPINTOJEN ALKUVAIHEEN OHJAUS • - orientoivat opinnot (opo & ro & tuutorit) • - opinto-toimiston antama ohjaus ja neuvonta • - henkilökohtainen tulohaastattelu (ro) • - henk.koht. opintosuunnitelma (eHops) • - opettajien ja ko. vast. antama ohjaus

9. . • OPINTOJEN AIKAINEN OHJAUS • - opinto-toimiston antama ohjaus ja neuvonta • - henk.koht. keskustelut (ro & opo & ope & • ko. vast.) • - ryhmäohjaus (ro, & ope & ko. vast.) • - kv-toimisto • TYÖHARJOITTELUN OHJAUS • - harjoittelu- ja oppimissopimukset jne. • - opon ja ro:n antama ohjaus • - työpaikkaohjaaja • - ryhmäohjaus • - harjoitteluvastaavan antama ohjaus

10. . • PÄÄTÖSVAIHEEN OHJAUS • - opintotoimiston tiedotus ja ohjaus • - ryhmäohjaus (ro) • - opinnäytetyön ohjaus • - ko. vast. antama ohjaus • - uraohjaus (opo, ura&rekrypalvelu) • Opinto-ohjaukseen läheisesti liittyvät siis myös • • tiedottaminen • • neuvonta sekä • • tutorointi.

11. TUTKINTOJEN VIITEKEHYSTEN TAVOITTEENA ON... • tehdä tutkintojen tuottamaa osaamista näkyvämmäksi • tukea koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta • uudistaa opetussuunnitelmia helpottaa liikkuvuutta • edistää tutkintojen vastavuoroista tunnustamista • luoda viitekehys ja yhteinen käsitteistö keskustelulle ja kansallisille viitekehyksille • edistää elinikäistä oppimista ja aiemmin hankitun • osaamisen ja muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamista

12. EDELLYTTÄÄ: • OSAAMISEN KUVAAMISTA • AMMATTITAIDON KUVAAMINEN JA PROFILOINTI • OSAAMISEN ANALYSOINTIA (YDINALUEET ) • OSAAMISEN TUNNISTEET (KRITEERIT) • OPS:N RAKENTEELLISET JA SISÄLLÖLLISET JATKUMOTJ • OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEIDEN, KRITEEREIDEN, ARVIOININ JA TOTEUTUKSEN MÄÄRITTÄMINEN

13. ESIMERKKI MITEN TEHDÄÄN ? • Opintokokonaisuuksiin/moduuleihin ja opintojaksoihin liittyvien oppimistavoitteiden konkretisointi lähtee liikkeelle tavoitelauseista. • Tavoitteiden konkretisointi etenee seuraavien työvaiheiden kautta: • Tavoitelauseet jaetaan suurehkoon joukkoon konkreettisia (opiskelijan, opettajan, eri oppiaineen kollegan ja työelämän edustajien helposti ymmärrettävien) kysymysmuodossa oleviin Mitä opitaan? -tavoitelauseiksi. Opintojakson tavoitelauseet esitetään ryhmälle, joka koostuu eri sidosryhmien edustajista. He antavat palautetta tavoitelauseiden konkreettisuudesta. Tavoitelauseet viimeistellään saadun palautteen pohjalta. • Mitä-opitaan? -tavoitelauseet ryhmitellään teemoiksi, joilla on merkitystä ammatillisen kasvun ja oppimisprosessin etenemisen kannalta. Teemat määrittelevät opetuksen sisältöä, mutta eivät muutoin ota kantaa pedagogiseen toteutukseen.

14. Kuvataan teemoihin liittyvä ammatillista kasvua tukeva ydinsisältö (se mihin opetuksessa, oppimisessa ja arvioinnissa keskitytään). Karsitaan Mitä-opitaan? -tavoitelauseista pois ne, jotka eivät liity ydinsisältöön. Muokataan tarvittaessa Mitä-opintaan? -tavoitelauseita. • Teemojen ajoitus hahmotellaan aikajanalle. Syntyy esikäsitys opintojakson (tai muun opetuksellisen kokonaisuuden) oppimisprosessin etenemiseen liittyvistä mahdollisuuksista, rajoituksista ja pelivarasta. Teemojen välisissä suhteissa on peräkkäisyyttä, rinnakkaisuutta ja limittäisyyttä. • Tunnistetaan ja arvioidaan työelämälähtöisiä oppimistilanteita, toimintamalleja ja niihin liittyviä oppimisen resursseja. Ammatillisen korkea-asteen koulutuksessa pyritään

15. Kuvataan opintojakson (tai muun osakokonaisuuden) konkreettisia oppimistavoitteita ja täydennetään muostettujen kuvausten avulla opintojaksokuvauksia ja muiden osakokonaisuuksien kuvauksia: • Mitä osataan?-tavoitelauseet opintojakson (tai muun osakokonaisuuden) alkaessa. Tämä osa integroi opintojakson oppimisprosessin aiemmin opittuun • Mitä teemoja opintojaksoon sisältyy? Mitä-opitaan?-tavoitelauseet teemoittain • Teemojen ydinsisältö • Mitä tulevia opintojaksoja tämän opintojakson aikana tapahtunut oppiminen erityisesti tukee? • Tavoitteiden saavuttamiseen arvioinnin välineiden kehittäminen. Mitä opitaan? -tavoitelauseiden ja teemojen avulla laaditaan kyselyjä, joita voidaan käyttää palauteprosesseissa opintojakson alkutilanteeseen liittyvän osaamisen kartoituksessa, oppimisprosessin etenemisen seuraamisessa ja opintojakson oppimisen loppuarvioinnissa.

16. OPINTOJEN MITOITTAMINEN • OPINTOKOKONAISUUKSIEN VERTAILTAVUUS ? • TAVOITTEET • SISÄLLÖT • OPINTOKOKONAISUUKSIEN KUORMITTAVUUS ?

17. PEDAGOGISET TOIMENPITEET HENKILÖKOHTAISTAMINEN, HOPS OPINTOJEN HORISONTAALINEN JA VERTIKAALINEN YHTEYS KEHITTÄVÄ JA TUTKIVA OTE (t&k) VAIHTOEHTOISIA TYÖSKENTELY-TAPOJA VAIHTOEHTOISIA ARVIOINTITAPOJA

18. OSAAMISEN NÄYTTÄMINEN JA ARVIOINTI OSAAMISEN NÄYTTÄMISELLÄ TARKOITETAAN NIITÄ TOIMINTATAPOJA JA AINEISTOJA, JOILLA TUTKINNON SUORITTAJA OSOITTAA TIETOJAAN, TAITOJAAN JA PÄTEVYYTTÄÄN SUHTEESSA OPETUSSUUNNITELMASSA JA/TAI SEN OSA- ALUEISSA MÄÄRITELTYIHIN OSAAMISTAVOITTEISIIN

19. ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT • A) ARVIOINNIN KOHTEET • AMMATTITAIDON TAI TIETÄMYKSEN KESKEISIÄ ALUEITA TAI TOIMINTOJA • ESITETÄÄN OPS:SSA

20. B) ARVIOINNIN KRITEERIT • Arvioinnin kriteerit ilmaisevat, kuinka yksilön on työssään suoriuduttava tai millä tasolla hänen on hallittava kohteena olevat asiat.Kriteerien avulla arvioidaan saavutetut osaamisen tai pätevyyden sisällöt. • Julkilausumia, joiden perustalta arvioitsijat tekevät päätöksen edellyttäen, että henkilö on riittävästi osoittanut pätevää osaamista. • Kriteerit ovat aina laadullisia. • Mahdollistaa • Osaamisen vertaamisen OPS:n tavoitteisiin • Osaamisen arvioinnin tasot • Osaamisen hyväksytyt tasot yksittäisissäkin spesifeissä tilanteissa

21. PORTFOLIO • Osaamisportfolio vs. oppimisportfolio • Sisältää yleensä kirjallisia dokumentteja (mm. todistuksia, raportteja, jne) • Portfolion esittäminen valmiina lopputuotteena ei sellaisenaan riitä osaamisen näytöksi. • Edellyttää dokumenttien aitouden varmentamista esim. keskusteluilla

22. OSAAMISPÄIVÄKIRJA • Osaamispäiväkirja on opiskelijan henkilökohtaisen reflektiivisen ajattelun työväline. • Opiskelija arvioi osaamispäiväkirjassa omaa osaamistaan suhteessa tavoitteisiin. • Osaamispäiväkirjaan voi kerätä havaintoja ja kokemuksia tiedoista,taidoista ja pätevyyksistä. • Osaamispäiväkirja on henkilökohtainen tuotos, joka voi toimia itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin välineenä, ja sen osia voi liittää portfolioon. • Edellyttää aina tietojen varmentamista.

23. HAVAINNOINTI • Voidaan kohdistaa lopputulokseen ja prosessiin • Mahdollistaa integroidun arvioinnin • Voidaan päätellä myös asenteet ja kommunikaatio toimintaa ohjaamassa • Tarjoaa joustavuutta arvioinnille eri tilanteissa • Mahdollistaa teknisten ja käytännöllisten taitojen arvioinnin monimutkaisissa tehtävissä • Antaa epäsuoraa aineistoa tiedoista ja ymmärtämisestä • Voidaan kohdistaa relevantteihin ja keskeisiin kohtiin • Käyttökelpoinen luonnollisissa työympäristöissä • Edellyttää yhdenmukaista käsitystä arvioinnin kohteista ja kriteereistä • Voi olla vaikea päättää havainnoinnin tasot • Arviointiolosuhteet voivat olla liian spesifit • Havainnoija voi sitoutua emotionaalisesti tilanteeseen tai suorittajaan

24. KIRJALLISET KYSELYT • Täydentää muita arviointimenetelmiä • Sopii tietojen arviointiin • Osoittaa mikä on keskeistä tai tärkeää vastaajan ajattelussa • Voi antaa selvyyttä ymmärtämisestä (soveltavat tehtävät ja ennakkotehtävät esim. työsuunnitelma) • Ei mahdollista integroitua arviointia • Heikko asenteiden ja suorien vuorovaikutustaitojen arvioinnissa • Heikko korrelaatio ammatillisen pätevyyden kanssa • Mittaa myös kirjallista esitystaitoa

25. ESSEE • Esseetä käytetään paljon korkeakouluissa voi myös täydentää muuta osaamisen näyttöä, esimerkiksi opiskelijan esittämää todistusta • Antaa evidenssiä kielen hallinnasta suhteessa opetussuunnitelmassa esitettyihin ammattialan kielitaidon tavoitteisiin. • opiskelija voi myös täydentää käytännöllisen osaamisensa näyttöä ja/tai • osoittaa aiemmin hankkimansa osaamisen yhteyttä korkeakoulun vaatimaan teoreettiseen osaamiseen

26. SUULLISET KYSELYT • Mahdollistaa toiminnan perusteiden välittömän selvittämisen (miksi kysymykset) • Usein tuo esille vastaajan sitoutuneisuutta ja motivaatiota • Helpompi vastata kuin esim. kirjallisesti • Edellyttää; lyhyitä, selkeitä ja yksiselitteisiä kysymyksiä

27. HAASTATTELU • Haastattelua suositellaan käytettäväksi yhdessä monien osaamisen näyttötapojen kanssa. • Haastattelu täydentää ja luo lisätietoa, eikä sitä suositella ainoaksi arviointimenetelmäksi. • Haastattelukysymykset on hyvä laatia etukäteen muun toimitetun näytön pohjalta. sopii hyvin henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadinnan yhteyteen. • Opiskelijaa haastattelemalla kartoitetaan hänen osaamistaan ja suunnitellaan hänen kanssaan sopivaa opintopolkua.

28. TYÖTEHTÄVÄKOHTAISET KOKEET (TYÖKOKEET) • Voidaan kohdistaa työprosessin osiin ja lopputuloksiin • Mahdollistaa yksittäisten työsuoritusten tarkemman tarkastelun • Mahdollistaa teknisten ja käytännön taitojen toiminnallisen arvion • Mahdollistaa tehtävien ”standardisoinnin”, joka lisää sisäistä arvioinnin ”luotettavuutta” • Korkea korrelaatio kirjoitettuihin kokeisiin tai testeihin • Ei mahdollista kokonaisuuksien tai kokonaisten työprosessien arviointia • Ei voida tehdä yleistyksiä erilaisiin työympäristöihin • Vaatii arvioinnilta pituutta ja kustannuksia luotettavuuden saavuttamiseksi

29. SIMULAATIOT • Sopii tiettyihin erityistilanteisiin, joita on niiden vaarallisuuden, kalleuden tai olosuhteiden vuoksi vaikea muuten toteuttaa • Antaa hyvän kuvan kokonaisuuden eri suhteiden hallinnasta • Sopii erilaisiin kompleksisiin ongelmanratkaisu-tilanteisiin • Mahdollistaa integroidun arvioinnin • Yhdistää yleensä tiedot ja teknisen osaamisen • Simulaatiot eivät kuvaa aina autenttisia tilanteita • Ei voi suoraan tehdä yleistyksiä eri toimintaympäristöihin • Suorittajalla voi olla asennevaikeuksia

30. Opettajien tehtävänkuvan muutos Mitä vaikuttaa tehtäviin: • Osaamisperustaisten opetussuunnitelmien käyttöönotto ? • Aiemmin opitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ? • Ohjaustoiminnan kehittäminen?