1 / 30

Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka

Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka. Miten käy ilmastomme? 10.5.2008 Ilmastovastaava Leo Stranius. Esityksen sisältö. Kansainvälinen tilanne: Ilmastonmuutoksen supervuodet Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan

lew
Download Presentation

Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka Miten käy ilmastomme? 10.5.2008 Ilmastovastaava Leo Stranius

  2. Esityksen sisältö • Kansainvälinen tilanne: Ilmastonmuutoksen supervuodet • Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC • Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan • EU:n ilmasto- ja energiapaketti • Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus • Kasvihuonekaasupäästöt • Energiankulutus • Uusiutuvien energialähteiden potentiaali • Asioita voi muuttaa: Mitä minä voin tehdä? • Asuminen, liikkuminen ja ruoka

  3. IPCC:n neljäs arviointiraportti • Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna. • Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015. • Globaalien päästövähennysten oltava vähintään:- 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

  4. IPCC:n neljäs arviointiraportti

  5. Mitä kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa? • Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja hirmumyrskyjen sekä niiden aiheuttamien kustannusten lisääntymistä. • Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. • Pahentaa miljardien ihmisten vesi- ja ruokapulaa. • Levittää tuholaistauteja. • Ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi. • Sademetsät ja korallit uhkaavat vaurioitua peruuttamattomasti.

  6. Nobelin rauhanpalkinto 2007 • Nobelin rauhanpalkinnon saivat hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC sekä Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore. • Palkinto myönnettiin Goren ja IPCC:n työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

  7. Nicholas Sternin raportti 2006 • Sir Nicholas Sternin Iso-Britanian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä. • Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 5-20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä.Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta. Stern Review on the Economics of Climate Change

  8. Balin ilmastokokous • Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat • Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020 • Lisäksi neuvottelupaketissa mukana • Teknologian siirto • Metsäkadon hillitseminen • Sopeutumisrahasto

  9. EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020 Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

  10. Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008 • Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta): • Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta • Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta • Suomen osuus: -16% • Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta • Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä • Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä • Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

  11. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus

  12. Suomen kasvihuonekaasupäästöt -30%! -80%! -95%! Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut

  13. Energian kokonaiskulutus 1970-2007 Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto

  14. Uusiutuvien energialähteiden potentiaali

  15. Aseteollisuuden tuotekehittelyyn käytettiin OECD maissa vuonna 2006 peräti 85 kertaa enemmän varoja kuin uusiutuvien energialähteiden tuotekehitykseen!

  16. Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.

  17. Vesivoima • EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteen saavuttamisessa vesivoiman lisärakentamisella ei ole merkitystä. • Esimerkiksi Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaat olisivat yhteensä noin puoli prosenttia sähköstä ja vain kuudeskymmenesosa EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta. • Vuotosta ja Kollajaa vastaava uusiutuvan energian lisäys saataisiin esimerkiksi yhdellä tuulivoimapuistolla. • Ruotsissa avattiin syksyllä merituulipuisto, joka tuottaa 330 gigawattituntia sähköä vuodessa ja Tanskassa on pari 600 gigawattitunnin puistoa. • Vesivoimalla on merkittäviä haittoja luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten toimeentulolle sekä turismille. Rakennettua koskiluontoa ja tekoaltaiden alle hukutettua suoerämaata eikä kultturimaisemaa saada enää koskaan takaisin. • Allasvesivoima ei ole puhdasta vaan tekoaltaista karkaa hiilidioksidia ja metaania fossiiliseen tahtiin.

  18. Virtaa tulevaisuuteen: Uusiutuva energian lisäyspotentiaali 2020 • Lisäyspotentiaali 60 TWh, josta • 59 % voidaan tuottaa biokaasulla, metsä- ja peltoenergialla sekä uusiutuvilla kierrätyspolttoaineilla • 14 % tuulivoimalla • 11 % pientalojen uusiutuvilla lämmitysmuodoilla • 8 % pelleteillä • 7 % liikenteen biopolttonesteillä

  19. Bioenergia • Suurin uusiutuvan energian potentiaali bioenergiassa: • Puu pienkäyttö • Pelletit • Metsähake • Kierrätyspolttoaineet (biohajoava jäte), biokaasu, kaatopaikkakaasu • Peltobiomassat • Biopolttonesteet • Uhka monimuotoisuudelle • Hiilen kiertokulku metsässä pitkä ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta

  20. Tuulivoima kasvaa • Tuulivoima on maailman nopeiten kasvava energiantuotantomuoto • Tuulivoima Suomessa suosituin sähköntuotantomuoto • Vuonna 2007 uutta tuulivoimakapasiteettia valmistui maailmassa 20070 MW (kasvu 27 prosenttia) • Ydinvoimaloita valmistui vuonna 2006 kolme (yhteisteho noin kuudesosa tuulivoimaloiden kapasiteetin lisäyksestä) • Teholla mitattuna tuulivoimaloita on maailmalla tilauksessa 3,5 kertainen määrä ydinvoimaloihin verrattuna

  21. EWEA 2008

  22. Tuulivoima Suomessa • Tuulivoimalla tuotetaan vain 0,2 % Suomen sähköstä, Suomessa reilu 100 voimalaitosta • Suomessa runsaasti tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita • Rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit, merialueilla kapasiteetti jopa kymmeniä terawattitunteja vuosittain • Ympäristöhaitat: laitteiden rakentamiseen ja huoltoon liittyvät haitat, maisema-, melu- ja lintuhaitat • Ensisijaiset sijoituskohteet: satama-alueet ja muut rakennetut alueet • Suomessa vähemmän tuulivoimaa kuin yhdessäkään toisessa EU15-maassa (Luxemburgia lukuun ottamatta)‏

  23. Tuulivoimalat ja lintukuolemat • Suomen lintukuolemat (vuosittain) • Sähköverkko noin 200 000 lintua • Rakennukset (ikkunat) noin 500 000 lintua • Tieliikenne 4 300 000 lintua • Tuulivoimalat noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5 lintua tuulivoimalaa kohden. • Lähde: (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi).

  24. Mitä minä voin tehdä?

  25. Asioita voi muuttaa • Yksityisellä kulutuksella on väliä • Esim. kasvihuonekaasujen lähteet: • Yksityinen kulutus 40 % • Julkinen sektori 7 % • Pääomanmuodostus 11 % • Vienti 42 % • 81 % suomalaisista valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi (HS 26.9.2007)

  26. Mitä minä voin tehdä? • Asu tiiviisti ja käytä ekoenergiaa (asuminen 26%) • Liiku jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä (liikkuminen 25%) • Syö kasvispitoista ruokaa (ruoka 24%) • Osallistu ympäristöjärjestöjen toimintaan!

  27. Suomeen tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista 5% päästövähennyksistä • Laillisesti sitovalla tavoitteella taataan se, etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaiset vähennykset hallitusti ja realistisesti. • Viiden prosentin vähennys vuonna 2010 alkaen (vuoden 1990 tasosta) • 38% 2020 mennessä • 87% 2050 mennessä • vrt. IPCC 25-40% 2020, 80-95% 2050 • Vuosittaiset vähennykset määrittelevät johdonmukaisen ja selkeän päästövähennyspolun vaalikausien ylitse.

  28. Yhteenveto • Ilmastonmuutos on politiikan, liike-elämän ja ihmisten ykköshuolenaihe. • Siirtyminen hiilivapaaseen yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatuisia muutoksia ajattelussamme. • Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden potentiaalia tarjoaa lukuisia uusia mahdollisuuksia.

  29. Lisätietoja: http://www.sll.fi • Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit:http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit • Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit:http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a229f130e53a • Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf • Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050 • Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fi • Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ilmastotietopankki:http://www.ilmasto.org • Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi

  30. KIITOS! Leo Stranius leo.stranius@sll.fi Puh. 040-754 7371

More Related