1 / 34

MITÄ TERMIT VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS TARKOITTAVAT?

MITÄ TERMIT VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS TARKOITTAVAT?. KT Ulla Härkönen Joensuun yliopisto Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Esitelmä Imatralla Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka-hankkeen kokouksessa 25.11.2003. Johdanto esitykseen.

Download Presentation

MITÄ TERMIT VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS TARKOITTAVAT?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. MITÄ TERMITVARHAISKASVATUS JA ESIOPETUSTARKOITTAVAT? KT Ulla Härkönen Joensuun yliopisto Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Esitelmä Imatralla Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka-hankkeen kokouksessa 25.11.2003

  2. Johdanto esitykseen Olette Imatralla perustamassa varhaiskasvatuksen osaamisklinikkaa. Kysykäämme mitä varhaiskasvatus on. Olen tutkinut (Härkönen 2003) varhaiskasvatus- ja esiopetus-käsitettä semioottisesta käsitteen merkityksiä analysoivasta näkökulmasta. Esiopetus sisältyy varhaiskasvatus-käsitteeseen kaikissa niissä määritelmissä, joita olen tutkinut. Myös virallisesti esiopetus on varhaiskasvatusta, vaikka sitä järjestetään eri instituutioissa. Oppimisvaikeuksia ennalta ehkäisevä näkökulma sisältyy varhaiskasvatukseemme, niin myös varhaiskasvatuksen osaamisklinikka-hankkeeseen. Tulevista dioista kaikki muuta paitsi erikseen ilmoitettu puu-kuvio (Härkönen 2002) liittyy vuoden 2003 tutkimukseeni.

  3. Tutkimuksen ongelmat:

  4. Aineisto ja aineiston analyysi Aineisto: 12 suomalaista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yleisoppikirjaa ja kolme artikkelia, jotka käsittelevät varhaiskasvatuksen määrittelyä. Aineisto kattaa kolmenkymmenen vuoden aikajakson. Teksteissä olevien määritelmien sisällön analyysi ja kahden tasoinen mallintaminen. Malli on todellisuuden yksinkertaistettu ja idealisoitu kuvaus. Karvonen 2003: ”Intensio eli sisältö: ne kriteerit tai tunnusmerkistö jota kulloinkin pidetään voimassa.” ”Ekstensio eli sovellutusala. Mitkä oliot maailmasta kelpaavat käsitteen mukaisiksi eli täyttävät intensiossa annetut kriteerit.” ”Ihmiset havainnoivat maailmaa käsitteiden tai siis intensioiden läpi. Tunnistavat maailmasta intensioiden mukaisia asioita. Maailman oliot jakautuvat eri tavoin.” Härkönen (2003,72): ”Tieteelliset päätelmät varhaiskasvatuksesta ovat riippuvaisia siitä, millaisia ilmiöitä (olioita) luetaan kuuluviksi varhaiskasvatus-käsitteeseen.”

  5. Varhaiskasvatuksen mallit Tutkimuksessa on muodostunut yhdeksän erilaista varhaiskasvatuksen mallia ja yksitoista erilaista esiopetuksen mallia. Tutkimuksessa mallit on esitetty kahdessa tasossa, ensimmäisessä näkyvät ekstensiot ja niitä vastaavat useat kriteerit, toisessa tiivistetyssä mallissa näkyvät ekstensiot ja niitä vastaavat tiivistetyt olennaiset kriteerit. Seuraavassa esitetään vain varhais-kasvatuksen tiivistetyt mallit. Lähteenä olevasta tutkimuksesta löytyy tietoa lisää.

  6. Mallien lukeminen Seuraavissa kuvioissa valkoiset nelikulmaiset osat kuvaavat varhaiskasvatus-käsitteen ekstensiota, alaa. Esimerkiksi seuraavassa kuviossa varhaiskasvatus-käsite merkitsee varhaiskasvatuksen käytäntöä. Samassa nelikulmaisessa ruudussa mainitaan keskeiset intensiot, kriteerit. Se tarkoittaa, että kasvatuskäytännön tulee täyttää nämä kriteerit, jotta yleensä voi olla kyse varhaiskasvatuksesta. Mainittakoon, että kaikissa määritelmissä ja samalla malleissa ja myös kuvioissa varhaiskasvatus tarkoittaa alle kouluikäisiä lapsia, päivähoitoinstituutioissa tapahtuvaa kasvatusta ja myös usein kotikasvatusta. Itse rajaan käsittelyn varhaiskasvatusinstituutioihin, yhteiskunnan järjestämään varhaiskasvatukseen. Näitä ikään ja kontekstiin liittyviä kriteerejä en ole kirjoittanut ylös, koska ne ovat ikään kuin itsestään selvyyksiä. Seuraavissa malleissa ekstensioiden määrä lisääntyy. Malleissa näkyy myös ekstensioiden ja joidenkin kriteerien välisiä yhteyksiä, ne on merkitty nuolilla. Kuvaus perustuu kunkin määritelmän kirjoittajan oppikirjassa olevaan tekstuaaliseen ilmaukseen ja tutkijan tulkintaan siitä.

  7. Varhaiskasvatus käytäntönä • hoito • kasvatus • opetus • ne kietoutuvat yhteen • vuorovaikutusluonne KUVIO 1t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty yhden ulottuvuuden käytännön malli.

  8. Varhaiskasvatus tieteenä • teoria • tutkimus • Varhaiskasvatus käytäntönä • perushoito • kasvatus • opetus KUVIO 3t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kahden ulottuvuuden tiedemalli.

  9. Varhaiskasvatuksella on tieteellistä perustaa • perusteorioita (keksivän oppimisen teoriat) • kasvatustavoitteet teorian asemessa • tutkimus • Akateeminen koulutusohjelma • tieteellis-ammatillinen • Varhaiskasvatuksen käytäntö • kasvatus • keksivä oppiminen • vuorovaikutuksellisuus KUVIO 5t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden kasvatus- tieteellinen malli.

  10. Varhaiskasvatus tutkimusalueena • ei itsenäinen tieteenala • pohjatieteiden hyväksikäyttö • systemaattista tietovarastoa on • tutkimus • teoria yleisesti rajoittunutta • tiedekäsitys: jatkuva muutos • Varhaiskasvatus oppiaineena • yhteydessä tieteeseen • yhteydessä käytäntöön • Varhaiskasvatus käytäntönä • hoito ja perushoito • kasvatus • opetus • hoito, kasvatus ja opetus muokattava lasten omaksi toiminnaksi KUVIO 7t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden avara malli.

  11. Varhaiskasvatus tieteenä • kasvatustieteellisyys, didaktiikka • teorianmuodostusta • tutkimusmetodiikkaa • tutkimuskohde • käsitejärjestelmä • kehittymässä • Varhaiskasvatus oppiaineena • strategiana teorian ja käytännön vuorovaikutus • Varhaiskasvatus käytäntönä • hoito ja perushoito • kasvatus • opetus • ne yhteydessä toisiinsa • niiden pedagoginen tehtävä erilainen • toiminnassa kehittyminen • vuorovaikutusluonne KUVIO 9t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden didaktis- pedagoginen malli.

  12. Varhaiskasvatus tutkimusalueena Varhaiskasvatus oppiaineena • Varhaiskasvatus käytäntönä • hoito • kasvatus • opetus KUVIO 11t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden ns. perinteinen malli.

  13. Tieteellinen varhaiskasvatus • tutkimus • Varhaiskasvatus oppiaineena ja opetusalueena • akateeminen oppiaine • perustuu tieteelliseen tutkimukseen • Varhaiskasvatus käytäntönä • hoito • kasvatus • oppiminen KUVIO 13t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden moderni malli.

  14. Akateeminen varhaiskasvatus • tieteenala • tutkimusala • Varhaiskasvatus oppiaineena • akateemisuus • Varhaiskasvatus käytäntönä • perushoito • kasvatus kehitys, kasvaminen • opetus oppiminen KUVIO 15t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden akateeminen malli.

  15. Esi- ja alkuopetus kasvatustieteen osana • esi- ja alkuopetuksen didaktiikka osana didaktiikan tieteenalaa • osana kasvatustiedettä • soveltavaa • tutkimuskohteena opetus • Esi- ja alkuopetus opettajankoulutuksissa • yleisdidaktiikka • ainedidaktiikka • ikäkausididaktiikka • kehityspsykologinen aines • Esiopetus didaktisena käytäntönä • hoito • kasvatus • opetus, opettelu oppiminen KUVIO 17t. Esiopetus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden didaktinen malli.

  16. Varhaiskasvatustiede eli tieteellinen varhaiskasvatus • varhaiskasvatustiede oma erityisalueensa kasvatustieteiden piirissä • tutkimus • teoria • tutkimuskohde on olemassa • Varhaiskasvatus • • kasvatus • •kasvatuskäytäntö KUVIO 18t. Varhaiskasvatus-käsitteen tiivistetty kahden ulottuvuuden uudistuva malli.

  17. Esiopetuksella tieteellinen perustavarhaiskasvatustieteessä • tieteellinen tieto • teoreettista perustaa • Esiopetus kaikkea varhaiskasvatusta • esiopetus sisäänrakennettu varhaiskasvatukseen • varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa • esikoulua • opettamista • tukemista • ohjaamista • perushoitoa • arkipäivän toimintaa • löytämistä • kasvamista • oppimista • yhteistyöprosessia KUVIO 19t. Esiopetus-käsitteen tiivistetty kahden ulottuvuuden uudistuva malli.

  18. Esiopetuksessa tiedeperusta • kehityspsykologia • psykologia • didaktiikka  ”kehittävä didaktiikka” • ”kehityspedagogiikka” • Opiskelijat opiskelevat esiopetusta koulutuksissa • ”tieteellisempi” kehityskäsitys • ”käyttöteoriat” kehityksestä • Esiopetus • Hakkarainen: ”kehittävä didaktiikka”: juonellinen toiminta, tarinat, draama, kuvallinen ja motorinen ilmaisu, projektit, leikki erityisen tärkeä • opettaja leikkimaailmojen rakentaja, ohjaaja • viidennen dimension toimintaympäristö • Pramling: ”kehityspedagogiikassa” aikuinen seuraa lapsen ajattelua ja sitä mitä tapahtuu, ei tarkkoja metodeja, vain didaktisia periaatteita KUVIO 20t. Esiopetus-käsitteen tiivistetty kolmen ulottuvuuden kehittävä malli.

  19. Havaintoja edellisistä malleista ja johdantoa seuraaviin malleihin Edellä olevista malleista oli nähtävissä, kuinka eri varhaiskasvatuksen määritelmissä ekstensioiden määrä vaihtelee, kriteerien määrä vaihtelee, käsitteet vaihtelevat, vuorovaikutussuhteet vaihtelevat. Käsitteiden epämääräisyys on yksi keskeinen ongelma varhaiskasvatuksen alalla. Eri asioiden keskinäinen vuorovaikutus on toinen, ehkä vielä vaativampi kehityksen kohde. Nuolet osoittavat näitä suhteita; suhteet kuuluvat kriteereihin, ts. ovat intensioita. Suhteiden epämääräisyys, joskus jopa niiden puuttuminen, osoittaa sitä, että ei olla ajateltu, miten asiat liittyvät toisiinsa ja miten ne ovat yhteydessä kokonaisuuteen. Tämä asia liittyy kysymykseen kasvatuksen systeemisyydestä. Seuraavassa (Härkönen 2002) esitän kehittämäni kuvion, jossa kolmen tunnetun ekstension - käytäntö, oppiaine, tiede - oheen olen liittänyt neljännen ekstension, varhaiskasvatusajattelun. Sen olen oppinut historian tunnetuilta varhaiskasvatuksen filosofipedagogeilta opiskellessani heidän näkemyksiään kasvatuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Havaitsin jo 1980-luvulla, että heidän ajattelunsa muodostaa tietynlaisen systeemisen kokonaisuuden; joskaan he itse eivät ole käyttäneet systeemi-käsitettä.

  20. KUVIO 21. Esiopetus ja esiopetussuunnitelma varhaiskasvatuksen viitekehyksessä.

  21. Johdattelu seuraavaan kuvioon Seuraavassa kuviossa on havainnollistettu sitä, miten varhaiskasvatusajattelu on itsenäinen kokonaisuus (1), miten se liittyy käytäntöön (2), tieteeseen (2), oppiaineeseen (2) sekä erilaisiin kolmen ja neljän elementin muodostamiin kombinaatioihin, yhdistelmiin. Tämän avulla on suunniteltavissa esimerkiksi tutkimusteemoja, joissa voidaan jäsentää eri ekstensioiden osuudet halutulla tavalla ja tulla tietoisiksi tutkimuksen eri ulottuvuuksista ja yhteisvaikutuksista. Esimerkiksi voidaan tutkia erikseen pelkästään jonkun henkilön / ryhmän kasvatusajattelun sisältöä. Tai voidaan tutkia sitä, miten opettajien kasvatusajattelu vaikuttaa oppiaineen suunnittelussa, tai miten opiskelijoiden varhaiskasvatusajattelu (esim. käsitykset) alkavat kehittyä kohti tieteellistä ajattelua (tiede), tai millaista ajattelua tapahtuu varhaiskasvatuskäytännön aikana, tai miten ajattelu, käytäntö ja tiede liittyvät yhteen, tai mitä kehittynyt filosofipedagogi on ajatellut kasvatuskäytännöstä ja ammatillisesta koulutuksesta ja siitä miten nämä tulisi liittää toisiinsa.

  22. KUVIO 22. Varhaiskasvatus-käsitteen neljän ulottuvuuden systeeminen malli.

  23. KUVIO 23. Esiopetus-käsitteen neljän ulottuvuuden systeeminen malli.

  24. Johdattelu seuraavaan kuvioon Seuraavassa kuviossa keskelle on lisätty käsite esiopetussuunnitelma, ja sitä seuraavassa kuviossa on vastaavasti käsite varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma. Näistä kuvioista voi lukea miten opetussuunnitelma voisi sisältää aineksia ja vaikutuksia esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen käytännöstä, tieteestä ja ajattelusta sekä muokata niistä oppiaineita ja koko koulutuksen sisältöjä. Mainittakoon, että ajattelun kategoria sisältää ihmisen mielipiteitä, tulkintoja, käsityksiä, uskomuksia ja epäilyjä sekä asenteita kulloinkin kyseessä olevaa kohdetta kohtaan. Nykyään laadullisen tutkimuksen myötä ollaan usein kiinnostuneita mitä eri henkilöt ja ryhmät ajattelevat jostakin asiasta. Kehittynyt ajattelu lähenee tieteellistä ajattelua. Raja arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun välillä on liukuva, mutta esimerkiksi opiskelijan ajattelua pyritään koulutuksissa kehittämään kohti tieteellisyyttä, ainakin kohti tietoisuutta ja reflektiivisyyttä.

  25. KUVIO 24. Esiopetus-käsitteen suhde esiopetuksen opetussuunnitelmaan.

  26. KUVIO 25. Varhaiskasvatus-käsitteen suhde varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan.

  27. Yhteenvetoa varhaiskasvatuksesta: keskeisiä uusia käsitteitä • ekstensio:varhaiskasvatuskäytäntö, varhaiskasvatusoppiaine, varhaiskasvatustiede, varhaiskasvatusajattelu. • intensio, (kriteerit, ominaisuudet, suhteet): lasten ikä (0-7-v): varhaisuus ja esiopetusikäisyys; institutionaalisuus; vuorovaikutuksellisuus (aikuinen-lapsi); hoito, kasvatus ja opetus (vuorovaikutuksessa, muokattava lapsen toiminnaksi, kunkin pedagoginen tehtävä erilainen); toiminnallisuus • systeemi: kokonaisuuden ja keskenään vuorovaikutuksessa olevien osien vuorovaikutus; erotettavissa organisatorinen systeemi, mutta tässä tutkimuksessa puhun ajattelun sisältöjen systeemisyydestä.

  28. Mitä edellisestä on sovellettavissa varhais-kasvatuksen osaamisklinikka-hankkeeseen? Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka-hankkeen suunnitelmassa (4.6.2003) käy ilmi varhaiskasvatuksen käytäntö, varhaiskasvatuksen tiede, varhaiskasvatuksen ajattelu ja myös varhaiskasvatuksen oppiaine. Käytäntöä kuvaavat ilmaisut, joissa kuvataan nykypäivän käytännön kasvatusongelmia joko päivähoidossa tai kodeissa, sekä ilmaisut, joissa kuvataan lapsilähtöistä laadukasta varhaiskasvatuskäytäntöä (1.2.a.) Tiede on mukana ilmaisuissa, joissa tutkimus ja opinnäytteet sekä viittaukset korkeatasoisuuteen ja laadukkuuteen tulevat esiin. Ajattelu ja käsitykset ilmenevät itse suunnitelman ideoissa ja näkemyksissä, ne ovat ilmeisesti useamman henkilön yhteistyön, kunkin ajattelun ja yhteisen ideoinnin tuloksia. jatkuu seuraavassa

  29. Edellinen jatkuu: Oppiaine tarkoittaisi tässä itse klinikkaa koulutus- yms. organisaationa ja sen sisältöä: kaikki se toiminta ja oppiaines, joka syötetään klinikan ”opetussuunnitelmaan” eli paremmin toimintasuunnitelmaan. Siellä näkyvät myös toteutustavat: yhteistyö perheiden, seutukunnan ja muiden tahojen kanssa, opetus ja tutkimus yms. Toimintasuunnitelman pitäisi olla suhteessa kasvatuksen käytäntöön ja sen ongelmiin, tieteelliseen tietoon ja tutkimustoimintaan ja olla tasapainossa ympäröivän yhteisön ajatus- ja käsityssisältöjen kanssa. Näiden neljän ekstension ts. alan, keskinäinen systeeminen vuorovaikutus voidaan suunnitella. Mm. tärkeää on se, mille ekstensiolle annetaan voimakkain vaikutus kokonaisuudessa, esim. lähdetäänkö käytännön ongelmista vai puhtaasti tieteellisestä tiedosta vai jostakin muusta intressistä. Hankkeen mukainen klinikka lienee käytäntöpainotteinen verrattuna esim. yliopistoon, mutta suunnitelmassanne on mielestäni erittäin hyvin mukana kytkennät tutkimukseen ja tieteeseen, jonka kautta uusi, laadukas ja haluamanne korkeatasoinen toiminta on mahdollista.

  30. Seuraavat kaksi diaa Seuraavat kasi diaa eivät suoranaisesti kuvaa suunnittelemaanne varhaiskasvatusklinikkaa. Ne ovat tekstejä, joita olen esittänyt vastaavan esitelmän yhteydessä Helsingissä kasvatustieteen päivillä 20-21.11.2003. Suomessa on meneillään Bolognan sopimuksen mukaisesti tutkinnonuudistus. Yksi tehtävä on etsiä opettajankoulutuksessakin ns. ydinaineksia. Tutkimukseni antaa joitakin viitteitä varhaiskasvatuksen ydinainekseen. Klinikkaa suunniteltaessa voidaan myös pohtia, mikä olisi sen toiminnan ydinainesta ja miksi. Ilmeisesti klinikan tehtävänä on palvella yhteiskuntaa, perheitä ja lapsia nimenomaan heidän tietyissä ongelmissaan; tarkoittaako se lasten kasvatus- ja kasvu- sekä oppimisongelmissa? Tällöin klinikan ”varhaiskasvatuksen oppiaine” on jäsennettävissä ja sen yhteydet muihin tekijöihin on hahmotettavissa. Varsin keskeistä on se, mitä me ymmärrämme alkuaan varhaiskasvatuksella, sillä, mitä kaikkea siihen sisältyy. Laitan oheen diat jotka käsittelevät varhaiskasvatus-oppiainetta tutkimukseni valossa.

  31. Varhaiskasvatuksen oppiaineen, opetussuunnitelman / koulutuksen ydinaines * Oppiaine on yksi ekstensio (käsitteen sovellusala), sen tulee olla systeemisessä suhteessa muihin ekstensioihin: varhaiskasvatuksen käytäntöön, varhaiskasvatustieteeseen ja varhaiskasvatusajatteluun. * Mikä on ensisijainen systeemin osa? Mikä on perusilmiö, lähtökohtailmiö? Varhaiskasvatuksen intensio-analyysi antaa vastausta.*Lähtökohta on varhaiskasvatuksen todellisuus, käytännön varhaiskasvatusilmiö. Sen kokonaisvaltainen tuntemus on oleellinen lähtökohta. Kasvatuksen vuorovaikutuksellisuus ja toiminnallisuus sisältää lapsen / lasten ja aikuisen / aikuisten osan kokonaisuudessa. Lapsen kehitys, toiminta, oppiminen sekä aikuisen kasvatustietoisuus ja toiminta. Hoito, kasvatus ja opetus sekä niiden muokkaaminen lapsen omaksi toiminnaksi. Systeeminen tiedostaminen.

  32. Varhaiskasvatuksen oppiaineen, opetussuunnitelman / koulutuksen ydinaines * Varhaiskasvatuksen oppiaine onkin laaja: sen tulisi sisältää lapsen kehityksen ja oppimisen tietämys, hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tietämys. Tämä sisältää mm. kasvatusfilosofian, pedagogiikan, didaktiikan, menetelmällisen ja sisällöllisen osa (siis esim. sisältöalueet, oppiaineet). Tiedejaottelu muuntaa ilmiön hahmotusta. * Opetussuunnitelma on vain asiakirja, joka ei sinänsä määrää ydinainesta. Opsin tulee sisältää oleelliset osailmiöt ja niiden väliset suhteet varhaiskasvatuskäytännöstä, vastaavasta tieteellisestä tiedosta ja tutkimuksesta sekä vastaavasta ajattelun ulottuvuudesta. Opsi osoittaa yhteiskunnan salliman opiskelun ajan, syvyys- ja laajuus asteen. * Koulutus on laajempi käsite ja sisältää alueita, jotka ovat yhteydessä varsinaiseen varhaiskasvatus-käsitteeseen ja sitä vastaavaan systeemiin.

  33. Haasteita • varhaiskasvatuksen käytännön tuntemusta kaikille tahoille • perushoidon, hoidon sekä hoivan osuutta nostettava, samoin pienimpien lasten arvoa ja tarpeita • kasvatuksen analyysi • opetuksen analyysi • edelliset sisältävät paljon, sisältö avattava • varhaiskasvatuksen käytännön asema kokonaissysteemissä • esiopetuksen asema varhaiskasvatuksen systeemissä • osien ja kokonaissysteemin tulkinnallinen aspekti • systeemisyyden tiedostaminen • Yksi lisää: miten klinikka hyödyntää varhaiskasvatus-tietoa?

  34. Lähdeteokset: Härkönen, U. 2003. Mitä termit varhaiskasvatus ja esiopetus tarkoittavat?Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 86. Verkkoversio: http://sokl.joensuu.fi/harkonen kohdassa Tuotoksia:verkkotuotanto.Härkönen, U. 2002. Esiopetus ja esiopetussuunnitelma varhaiskasvatuksen viitekehyksessä. Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita, 84. Verkkoversio: http://sokl.joensuu.fi/harkonenkohdassa Tuotoksia: verkkotuotanto. Myy: Joensuun yliopiston kirjasto / Julkaisujen myynti PL 107, 80101 Joensuu, p. 013-251 2652, fax: 013-251 2691, email: joepub@joensuu.fi Yhteystiedot: Ulla Härkönen, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, PL 55, 57101 Savonlinna; p. 015-511 7620 tai 050 33 19 327; email: ulla.harkonen@joensuu.fi; kotisivut: http://sokl.joensuu.fi/harkonen

More Related