1 / 27

Ironia managerialistisen hallinnan vastapuheena

Ironia managerialistisen hallinnan vastapuheena. Karin Filander Kasvatustieteiden päivät 23.-24.11.2006 Oulun yliopisto. Muutos alkaa puheen kautta. Kun ryhdymme puhumaan asioista uudella tavalla näemme asiat toisin –Käytämme silloin uudenlaisia kulttuurisesti jaettuja käsikirjoituksia.

knox-howard
Download Presentation

Ironia managerialistisen hallinnan vastapuheena

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Ironia managerialistisen hallinnan vastapuheena Karin Filander Kasvatustieteiden päivät 23.-24.11.2006 Oulun yliopisto KF 23.11.2006

  2. Muutos alkaa puheen kautta Kun ryhdymme puhumaan asioista uudella tavalla näemme asiat toisin –Käytämme silloin uudenlaisia kulttuurisesti jaettuja käsikirjoituksia KF 23.11.2006

  3. Mustavalkoinen muutospuhe Menneisyys huonona – tulevaisuus idealisoituna Muutos väistämättömyytenä – kaikesta vanhasta on luovuttava ja hyväksyttävä uusi suunta Uusi kieli, jolla luodaan tulevaisuutta KF 23.11.2006

  4. Aito ja oikea työelämä lähes ”pyhänä” arvona • Koulutusjärjestelmä on menettänyt itsearvoisen tilansa yhteiskunnassa • Koulutuksen ekonomisointi • Työelämän vaatimuksia ei kukaan voi kyseenalaistaa • Koulutusjärjestelmän edustajat vannovat ikuista uskollisuuttaan työelämän ”todellisille” vaatimuksille ja käytännön kehittämistyön tarpeille KF 23.11.2006

  5. ”Aitouden” retoriikka toimii perusteluna- työelämässä tapahtuva oppiminen on aina parempaa, tärkeämpää ja ”todellisempaa” oppimista verrattuna oppilaitoksiin, jossa ollaan ”vain” opiskelemassa (Vehviläinen 2004, ks. myös Filander 2006) KF 23.11.2006

  6. Koulutusjärjestelmän ekonomisointi • Ironinen pamfletti: ”Killing thinking. The Death of the Universities” (Evans 2004) Kriittisen ajattelun arvostamisen ja vaalimisen tiloista talouden markkinapaikoiksi ja palvelulaitoksiksi. Yliopistojen kyvyttömyys puolustaa yliopiston varsinaista perustehtävää - KF 23.11.2006

  7. Ironinen vastapuhe Ironia voi mahdollistaa uusien merkitysten luomisen ja uudenlaisen näkökulmien yhdistelyn eräänlaisella negatiivisuuden dialektiikalla, jota voi verrata kertomusten yllättäviin käänteisiin (Brown 1977, 198) KF 23.11.2006

  8. Vastapuheen avulla otetaan välimatkaa vallitsevasta kulttuurisesta käsikirjoituksesta Vastapuheella peilataan ja haastetaan vallitsevaa ja kyseenalaistamatonta kehiystarinaa Esim. ”aito ja todellinen työssä oppiminen” KF 23.11.2006

  9. Vastapuheen resurssien tunnistaminen Avainhaastattelut, joita voi nimittää erityistapauksiksi (Special or deviant cases, ks. Billig 1987; Potter 1996) Ironinen vastapuhe, jonka avulla voi vapauttaa ajattelua ja tehdä näkyväksi argumenttien kätkettyjä osia tai rakentaa uusia yhteyksiä asioiden välille esim. kertomusten yllättävät käänteet KF 23.11.2006

  10. Ammattien haurastuminen ja ammatillisen koulutuksen ekonomisointi • Työssä oppimisen myötä ammatillisista perustaidoista työpaikkaspesifiseen osaamiseen • Ammattilaisuus mielen ja käden yhteytenä katkeaa, murtuu prosessi, jonka kautta ammattilainen kasvaa ammatillisten perustaitojen harjaantumisen kautta ammattiosaamisensa herraksi • (Sennett 2002) KF 23.11.2006

  11. Työn pinnallistuminen (Sennett 2002) • Työ irtoaa kiinnekohdistaan • Työntekijät eivät enää ymmärrä, mitä he ovat tekemässä • Joustavuus ja mukautuvuus yhdistyy työn pinnallistumiseen • Ammatin etikkaa ja identiteettiä yhdistävä kehyskertomus katoaa, mikä johtaa luonteen korroosioon (esim. lähihoitajan työssä oppisopimuskoulutukset, joissa oppilaat eivät ehdi kasvaa ammatin eettisyyteen) • Ammattien sivilisoiva merkitys KF 23.11.2006

  12. Ammattiopettajat Yleinen oletus näyttää tässä ajassa olevan, että opettajat ovat ”pudonneet kelkasta” ja ”ajan hermolta” jo ajat sitten Ehkä työssäoppiminen muuttaa kaiken KF 23.11.2006

  13. Ammattiopettajien vastapuheet • Maalarialan opettajat perinteisen kollektiivisen ammattieetoksen vastapuheet • Sosiaali- ja terveysalan vahva suostumisen ammattietiikka • Kaupan – ja hallinnon opettajat teorian ja käytännön ristiriitatilanteessa KF 23.11.2006

  14. Sosiaali-ja terveysala • koskettaa ihmisen kokonaispersoonallisuutta ja kykyä kohdata kunnioittavasti ja eettisesti asiakas • eettisyys näkyy korostuneena yhteen hiileen puhaltamisena sekä oppilaitosten sisällä että työelämän ja koulutusyksikön yhteistyössä. • ilman muuta koulutetaan yhdessä. Et ei yksin voi kouluttaa vaan me on aina koulutettu yhdessä. (opettaja B, 6/02) KF 23.11.2006

  15. Korostunut meisyys ja suostuminen • Kysymys: lähteekö kaikki opettajat aina mukaan erilaisiin kollektiivisiin oppilaitoksen hankkeisiin? • ”No ainakin meidän opettajat. Emmä tiedä oikeen…tää nyt [on ehkä] vähän outoo kun ei meillä kukaan koskaan kieltäydy (opettaja B, 26/02). (---) Me ollaan sosiaali-ja terveysalan ihmiset, mä uskon ettei missään muualla ei niin kuuliaisesti tehdäkään kuin meidän alalla. (opettaja B 22/02) KF 23.11.2006

  16. ”Itsekkään” Marian vastapuhe • Haastattelussa korostuu eettisyys ja halu hankkia itselleen todellista tietoa alasta, jossa toimii opettajana • kertoo laittaneensa itsensä alttiiksi , mikä vaatii erityistä uskallusta. Miten uskaltaa olla ihminen ilman naamioita ja tarjota niitä käsiä, silmiä ja syliä ja näitä tän tyyppisiä, joita lähihoitajan työssä tarvitaan. (opettaja A, 7/03) KF 23.11.2006

  17. persoonallisesti arvokkaasta kehittämistarpeesta tulee itsekästä toimintaa • (---) Mutta niin kuin mä olen sanonutkin tuolla aina noissa [työssä oppimisen kehittämishankkeen tilaisuuksissa, että ] oppiiko noissa jutuissa, • että kyllä tässä sillain aika itsekkäät ajatukset mulla on takana ihan, • että mä ihan itselleni hankin sitä ajankohtaista tietoa ja näkemystä, mitä se työ on • ja ehkä sitä tahtookin sitten ymmärtää että….niitä asioita. (Maria, 11/03) KF 23.11.2006

  18. Ammattilaisilla on katsottu olevan omia rationaliteetteja, (Counter-organizational rationalities, Casey 2003, 622). • Managerialistinen ajattelu on muuttanut työntekijän välineelliseksi resurssiksi (human resource), joka on alistettu organisaatioiden tarpeille. Yksilöllinen kehittymistarve on legitiimiä managerialistisessa ajattelukehyksessä vain silloin, kun tuolla tarpeella on merkitystä koko organisaation oppimiselle KF 23.11.2006

  19. Merkonomien ammattiopettajat • Yleisammatin, koulutusammatin akateemiset opettajat, jotka tosiasiassa kouluttavat pelkkään myyjän ”hommaan” (koulutusalan proletarisoitumisen uhka) • Katoavat työmarkkinat ja kokonaan muuttunut opiskelija-aines • Oppilaitokset : Merkonomin (Myyjän) työ vaativana asiakastyönä (retail-merkonomit), jossa tarvitaan asiakaspalvelun, markkinoinnin ja yritystalouden perustaitoja KF 23.11.2006

  20. Markus vasta-ajattelijana • Yritystoiminnan opettaja, joka koki jo opiskeluaikana olevansa kuin teologian opiskelija ilman jumalaa • Opettaja, joka ei koskaan halunnut ryhtyä opettajaksi • Joka puhuu ”riviopettajana” ja ”vasta-ajattelijana”, ”isänä” ja ”kasvattajana”, joka arvioi vallitsevaa johdon kehittämisajattelua ironian välinein • Joka kokee olevansa kuitenkin lopulta oikealla paikalla, kun jäi toisen asteen ammattioppilaitoksen ”hukkuvaan laivaan” ammattikorkeakoulureformin yhtyedessä KF 23.11.2006

  21. Riviopettaja- johto • Siis niinkun mä on puhunut siitä monessa tuolla tilaisuuksissa ja mä en ole ainut siinä. • Eli että siis on tää suoritusportaan taso jota mäkin edustan että tämmöset riviopettajat. Ne kulkee täällä eri kansallisuuksien 6 keskiarvolla liikkuvien oppilaiden. Ja jotkut saattaa olla vähän motivoituneitakin tai pikkusen enemmän. • Sitten on tää suunnittelu, tää johtoporras ja ne on saanu ilimoo siipiensä alle niinkun kalakukkoaero (jotakin 239) ja ne kulkee sitten täällä. Ne kulkee siis...mä liiottelen tarkotuksella, mutta ne kulkee omassa todellisuudessaan ja ne hehkuttaa, minun mielestä, niinkun keskenään sitä mitä ne tekee. KF 23.11.2006

  22. 4. Ja kun ne oikeen hyvin hehkuttaa ja sitten ollaan tässä yhdistyneessä Euroopassa, ni ne saa määrärahojakin erilaisiin hankkeisiin. 5. Elikä siis ulkosesti näytti monta vuotta että siis homma ulkosesti tosi korkeella tasolla. Ja sitten esim. poissaolot on todella runsaita 6. Ja sitten et tässä niin kun ruvetaan tekemään semmosta pikku...korkeakoulua näille pikku, pienille. (Markus 11/03) KF 23.11.2006

  23. Neuvostomeiningin tehokkuus • Mitä mieltä sä olet kun yks toinen opettaja totes näin että hänellä oli 18 hengen luokka ja siitä valmistu 8 tai 9. Puolet ei saanu opintojansa siinä ajassa suoritettua. • H: Niin. • K:Ni voiko teidän oppilaitoksessa tapahtua näin? • H:Joo. Voi ihan hyvin tapahtua. Mutta nyt siihen on kehitetty erilaisia keinoja. Siis nykyään, siis no...tietysti tää ei kärsis oikeen julkisuutta mutta...se on sillä tavalla että nää opot toimii esim. meillä tosi tehokkaasti. Ja itseasiassa niitä tänä päivänä leivotaan esim. tässä tapauksessa leivotaan niitä merkonomeja. Eli kun niillä on niitä kursseja että niiltä puuttuu. Ne tuolla kevätpuolella, ne saattaa olla kyllä kolmannen ja neljännenkin vuoden opiskelijoita, mutta ne sitten tulee, ne menee ensin opolle, sitten ne kiertää eri opettajia. Ne hakee että millä korvaavilla suorituksilla näitä vois tehdä. KF 23.11.2006

  24. 5. Siis rima on voi sanoa reippaasti alennettu. Ja siis...minun mielestä niitä niinkun pitkälti myös leivotaan. Että niitä valmistumismääriä saadaan nostettua että sen takia mä joskus ihmettelenkin että luokassa saattaa olla että vaikka 40 % oppilaista on poissa. Joskus saattaa olla yli puolet. Ja kumminkin valmistumisluvut on aika korkeita. 6. Elikä itseasiassa minusta on vähän semmosta, ja mä koko ajan pyrin liiotteleen mutta kumminkin että mä sitä kautta sanon sen asian, minusta se on vähän semmosta neuvostomeiningin tehokkuutta. KF 23.11.2006

  25. Valtapuheen hauraus • Dominant narratives are always less stable and unified than they appear to be, more susceptible to fracture than anyone from the margins of counter-narratives though it would be possible (Squire 2004, 235). • Ironia kyseenalaistaa hyvin karnevalistisella tavalla itsestäänselviä “totuuksia” ja toiminnan perusoletuksia KF 23.11.2006

  26. Vastapuheen resurssit • Deviant counter-stories that went against the social grain with the help of irony seemed to be possible only in cases in which the interviewees had a clear consciousness of being a member of marginal ‘outgroups’ (see also Andrews 2004b, 1–2) KF 23.11.2006

  27. Lähteitä • Filander, K. 2000. Kehittämistyö murroksessa. Sitoutuminen, sopeutuminen ja vastarinta julkisella sektorilla 1990-luvulla. Tampereen yliopisto: Acta Universitatis Tamperensis 777.(löytyy myös verkkoversiona Tampereen yliopioston kirjaston sivuilta) • Filander, Karin 2002. Kehittäjyys epävarmuuden asiantuntijuutena. Aikuiskasvatus 4/2002, 286 – 294. • Filander, K. 2003 Vocabularies of Change – Analysing Talk on Change and Agency in Developmental Work. Roskilde: Roskilde University Press. • Filander, K. & Jokinen, E. 2004 Tekemällä oppimisen kokeita – Ammattiopettajat työssäoppimisen kentillä. Toimintatutkimus Opekon kehittämishankkeista, Loppuraportti. Working Papers 99/2004. Tampere: Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Työelämän tutkimuskeskus. • Filander, K. 2005. Tutkimuksen muuttuvat tähtäyspisteet. Kirjassa Heikkinen, A. (toim.) Aikuiskasvatuksen tutkimuspolut. Helskinki: KVS. s. 207 - 225. • Filander, Karin 2005 Experts in Uncertainty: Making Cultural Analysis of Identities in Adult Education in Bron, Agniesza, Kurantowicz, Ewa, Salling Olesen, Henning, West, Linden (eds.) ’Old’ and ’New’ Worlds of Adult Learning. Wrocklaw: Wydawnictwo Naukowe. 56 –69. • Filander, K. 2006. Työ, koulutus ja katoavat ammatti-identiteetit. Kirjassa Mäkinen, J., Olkinuora, E., Rinne, R. & Suikkanen, A.(toim.) Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. 43 –60. • Filander, Karin 2006 Deconstructing Vocabularies of Learning and Change: A Methodological Challenge. Paper presented in the XVI ISA World Congress of Sociology “In Quality of Social Existance in the Globalishing World”, Durban, South Africa, 23–29 July 2006. Julkaistu CD-levyllä XVI World Congress of Sociology, ISA 2006 Congess. • Filander, Karin (2007, helmikuu) Sosiaalipedagogiikan uusi ajankohtaisuus. Kirjassa Hoikkala Tommi (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä! Helsinki: Nuorisotutkimusseura. KF 23.11.2006

More Related