Vanhusty n vastuunkantajat kongressi helsinki 14 10 2011
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 18

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi, Helsinki, 14.10.2011 PowerPoint PPT Presentation


  • 75 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Musiikin tuottamisen vaikutuksia muistisairaan ihmisen puheen tuottoon Sari Laine musiikinohjaaja/ toimittaja Seija Pekkala FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos. Vanhustyön vastuunkantajat kongressi, Helsinki, 14.10.2011. Tutkimuksen tavoite.

Download Presentation

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi, Helsinki, 14.10.2011

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Vanhusty n vastuunkantajat kongressi helsinki 14 10 2011

Musiikin tuottamisen vaikutuksia muistisairaan ihmisen puheen tuottoonSari Lainemusiikinohjaaja/ toimittaja Seija PekkalaFT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi, Helsinki, 14.10.2011


Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoite

On selvittää

  • Lisääntyykö keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavan ihmisen puheen määrä tämän musiikillisen menetelmän avulla?

  • Parantuuko puheen laatu tämän musiikillisen menetelmän avulla?


Menetelm kuvas velt minen

Menetelmä = Kuvasäveltäminen

  • Säveltäjänä ”Tuija”, 57v, keskivaikea Alzheimerin tauti

  • 13 musiikkisessiota, säveltäminen pianolla

  • 2 johdatuskuvaa

  • 11 varsinaista kuvaa

  • Tähän tutkielmaan valittiin 3 sessiota: alusta, keskeltä ja lopusta

  • 2 vaihetta:

    • 1. kuvien katselu ja kysymyksiin vastaaminen

    • 2. kuvista säveltäminen ja kerronta (ei kysymyksiä)


Valokuvat

Valokuvat

  • Omaelämänkerrallisten valokuvien katselu on yksi valokuvaterapian päämenetelmistä (Suomen Valokuvaterapiayhdistys ry, 2011)

  • Visuaaliset symbolit ohittavat useat defenssimekanismit, jotka rajoittavat ihmisen suoraa yhteyttä voimakkaisiin tunteisiin, ajatuksiin ja muistoihin (Weiser, 2011)

  • Kuvat toimivat itseilmaisun ja viestinnän välineinä (Weiser, 2011)

  • Kuvilla voidaan synnyttää jatkuvuutta muistisairaan ihmisen minuuden ja maailman hahmottamisen tapaan (Semi, 2004)

  • Kuvat luovat turvallisuutta ja tuttuuden tunnetta (Semi, 2004)


Kysymykset kuvan katselutilanteessa

Kysymykset kuvan katselutilanteessa

  • Kuka/Keitä tässä kuvassa on?

  • Mitä tässä kuvassa tapahtuu?

  • Milloin tämä kuva on otettu?

  • Missä tämä kuva on otettu?

  • Mitä kaikkea tässä kuvassa on?


Musiikki

Musiikki

  • Virtaa ajassa ja on akustista energiaa (Lehtonen, 1989)

  • Musiikin avulla voidaan käsitellä kokemuksia, joita on mahdoton ilmaista sanallisesti (Lehtonen, 1989)

  • Äänen tai äänien yhdistelmät, erityisesti sävelkorkeus, voimakkuus ja äänen väri, aiheuttavat fyysisiä ja biokemiallisia tapahtumia ihmiskehossa (Skille & Wigram, 1996)

  • Musiikki vaikuttaa mm. sydämen lyöntien nopeuteen, verenpaineeseen ja solujen aineenvaihduntaan (Skille & Wigram, 1996)


Musiikkisessio

Musiikkisessio

  • Instrumenttina piano

  • Alkulämmittely

  • Säveltäminen

  • Teosten läpikäyminen


Kuvionuotit yst 2005

Kuvionuotit (Äystö, 2005)

  • Suomessa kehitetty merkintäjärjestelmä, jossa informaatio merkitään eri värien ja muotojen avulla

  • Soittajan havaitsemisen ja motorisen toiminnan suhde kehittyy

  • Soittaja oppii syy- ja seuraussuhteita

  • Soittajan neurokognitiot kehittyvät ja vaikuttavat samanaikaisesti myös älykkyyden ja neuropsykologisen toimintakyvyn kehittämiseen


Analyysi

Analyysi

  • Lasketaan molemmissa tilanteissa

    • sanojen määrä

    • kaikkien ja merkityksellisten asiakokonaisuuksien (propositiot) määrä

    • toistojen määrä


Kuva 1 sanojen m r n muutos

Kuva 1. Sanojen määrän muutos


Kuva 2 kaikkien propositioiden m r

Kuva 2. Kaikkien propositioiden määrä


Vanhusty n vastuunkantajat kongressi helsinki 14 10 2011

Kuva 3. Merkitsevien propositioiden määrä


Kuva 5 samojen asioiden toistaminen

Kuva 5. Samojen asioiden toistaminen


Yhteenveto tuloksista

Yhteenveto tuloksista

Musiikkitilanteissa

  • Sanojen määrän tuottaminen ei lisääntynyt

  • Tapahtuu enemmän merkityksellistä sanallista vuorovaikutusta kuin kuvien katselutilanteessa

  • Samojen asioiden toistaminen väheni

  • Puheen laatu parani huomattavasti


Johtop t kset

Johtopäätökset

  • Tämä musiikillinen menetelmä lisää tämän henkilön puheen laatua huomattavasti

  • Menetelmässä käytetyt taidemuodot yhdessä saavat aikaan tämän vaikutuksen

  • Pilottitutkimus antaa aihetta laajempaan jatkotutkimukseen


Viitteet

Viitteet

  • Äystö, S. (2004). Kuvionuotit neurokognitiivista musiikkiterapiaa ja musiikkipedagogiikkaa luomassa. Teoksessa Kaikkonen & Uusitalo, Soita mitä näet (s. 115-150). Jyväskylä: Gummerus.

  • Semi, T. (2004). Ihmetekoja kaapista löytyvillä aineksilla. Espoo: Opri ja Oleksi.

  • Lehtonen, K. (1989). Mitä musiikkiterapia on? Teoksessa Lehtonen (toim.) Musiikki terveyden edistäjänä (s. 12-20). Juva: WSOY.

  • Hanser, S. & Clair, A. (1996). Retrieving the Losses of Alzheimer´s Disease for Patients and Care-Givers with the Aid of Music. TeoksessaWigram, Saperston & West (toim.) The Art & Science of Music Therapy: A Handbook. Singapore. (s. 342-360). Singapore: Harwood Academic Publishers.


Kiitokset

Kiitokset

  • ”Tuija” ja hänen perheensä

  • Helsingin Alzheimer-yhdistys

  • Risto Jukkola

    FM, Musiikkiterapeutti, Eino Roiha -instituutti

  • Sibelius Akatemia


Vanhusty n vastuunkantajat kongressi helsinki 14 10 2011

Kuvassa esiintyvät henkilöt eivät liity kyseiseen tutkimukseen.


  • Login