Tutkinnonuudistus Helsingin yliopistossa

1. Tutkinnonuudistus Helsingin yliopistossa 8.6.2005

2. Bolognaprosessin yleisiä tavoitteita • Eurooppalaisen koulutusalueen vahvistaminen • Yliopistokoulutuksen yhtenäistäminen Euroopassa • Kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen siirtyminen • Opintojen mitoituksen yhtenäistäminen ( ECTS –pisteet) • Koulutuksen läpinäkyvyys Euroopassa • Liikkuvuuden lisääminen • Yliopistokoulutuksen laatujärjestelmien kehittäminen

3. Yleistä bologna-prosessista Helsingin yliopistossa • Yliopiston strategiassa, opetuksen ja opintojen kehittämisohjelmassa ja kansainvälisessä toimintaohjelmassa tavoitteet vuosille 2004-2006 • Tiedekunnat vastaavat tutkintojen laadun kehittämisestä • Opetusministeriön hankerahoituksella asiantuntijoita tiedekuntiin ja keskushallintoon vuosiksi 2004-2006 • Tutkinnonuudistuksen tukiryhmä perustettu keväällä 2003

4. Kaksiportainen perustutkintorakenne • Kaksivaiheinen perustutkinto muodostuu • alemmasta kandidaatin tutkinnosta (180 opintopistettä / 3 vuotta) ja • ylemmästä maisterin tutkinnosta (120 opintopistettä / 2 vuotta) • Koulutuksen kolmas vaihe muodostuu jatko-opinnoista (jatkotutkinto)

5. Perustutkintojen rakennevaihtoehtoja Esimerkkejä

6. Tutkinnonuudistus Suomen yliopistoissa • Yliopistolaki (30.7.2004) ja tutkintoasetus (19.8.2004) • Opetusministeriön rooli • työryhmät ja raportit • hankerahoitus 2001-2003, 2004-2006 • Valtakunnalliset alakohtaiset koordinaatioryhmät • Valtakunnalliset yhteishankkeet (w5w) • Tutkinnonuudistuksen seuranta • Korkeakoulujen arviointineuvosto • Yliopistojen omat arvioinnit

7. Tukiryhmän tehtävät • tutkinnonuudistuksen koordinaatio ja tiedekuntien välisen yhteistyön organisointi • tutkinnonuudistukseen liittyvien yliopiston strategioiden toteutuksen seuranta ja edistäminen • yliopistotason periaatepäätösten valmistelu • uudistuksen ohjeistus, suositukset ja aikataulutus • yliopistotason tiedotuksen ja koulutuksen järjestäminen (www, lehdet, tilaisuudet tiedekunta- ja laitoskäynnit sekä parhaat käytännöt) • uudistukseen liittyvän valtakunnallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen

8. Helsingin yliopiston linjapäätökset (konsistori) • Sivuaineopinnot tutkinnoissa (15.10.2003 ja 18.8.2004) • Opetuksen periodisointi (17.11.2003) • Arvosteluasteikot ja siirtymävaiheen yleiset periaatteet (24.3.2004) • Maisteriohjelmien ja yhteistutkintojen periaatteet (9.6.2004) • Alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteita koskevat linjaukset (18.8.2004) • Opiskelijavalinnat uudessa tutkintojärjestelmässä (13.10.2004, 18.5.2005) • Opintojen etenemisen seuranta - Etappi (17.11.2004)

9. Tutkinnonuudistuksen tukiryhmän suosituksia • tieto- ja viestintätekniikan opinnot uusissa tutkinnoissa (25.10.2004) • liikkuvuus ja kansainvälistyminen alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa (16.12.2004) • henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) uudessa tutkintojärjestelmässä (25.1.2005)

10. Siirtymävaiheesta Helsingin yliopistossa • Siirtymävaihe 3 vuotta • suositellaan opiskelijoille mahdollisimman pikaista siirtymistä uuteen tutkintoon • tiedekunnat laativat ohjeet siirtymävaiheen käytännöistä • periaatteena opiskelijamyönteiset joustavat ratkaisut • vanhat opinnot mahdollisimman täysimääräisinä uuteen tutkintoon • opiskelija valitsee joko vanhan tai uuden järjestelmän • Tiedottaminen • tiedekunnat tiedottavat tutkinnonuudistuksesta ja siirtymävaiheen käytännöistä opiskelijoille, hakijoille ja yhteistyökumppaneille • yliopiston viestintäyksikkö tiedottaa uudistuksesta yleisesti

11. Opetusperiodit Helsingin yliopistossa 1.8.2005 lähtien • syys- ja kevätlukukausi kahdessa periodissa, joiden välissä viikon tauko • periodisointi jaksottaa opetusta ja opiskelua oppimisprosessia tukevaksi • helpottaa sivueineopiskelua • tehostaa opintojen suunnittelua • mahdollisuudet opettajien tutkimusvapaajärjestelyihin

12. Opintopistemitoitus ja periodiopetus • Uudessa tutkintojärjestelmässä käytetään mitoitusta, jossa opiskelijan vuoden työmäärä on 1600 tuntia (60 opintopistettä). • Opiskelijan työ tapahtuu sekä opetusperiodien aikana että niiden ulkopuolella. • Opiskelijan vuosittaisesta 60 opintopisteen edellyttämästä työmäärästä vain osa sijoittuu opetusperiodien ajalle.

13. Opetusperiodien ajankohdat lukuvuonna 2005-2006 • Syyslukukausi, I periodi, 7 viikkoa: 5.9. – 23.10. • Väliviikko: 24. – 30.10. • Syyslukukausi, II periodi, 7 viikkoa: 31.10. – 18.12. • Kevätlukukausi, III periodi, 7 viikkoa: 16.1. – 5.3. • Väliviikko: 6. – 12.3. • Kevätlukukausi, IV periodi, 7 viikkoa (sisältää pääsiäisviikon): 13.3. – 7.5.

14. Opetusperiodien ajankohdat lukuvuonna 2006-2007 • Syyslukukausi, I periodi, 7 viikkoa: 4.9. – 22.10. • Väliviikko: 23. – 29.10. • Syyslukukausi, II periodi, 7 viikkoa: 30.10. – 17.12. • Kevätlukukausi, III periodi, 7 viikkoa: 15.1. – 4.3. • Väliviikko: 5. – 11.3 • Kevätlukukausi, IV periodi, 7 viikkoa (sisältää pääsiäisviikon): 12.3. – 6.5.

15. Opetusperiodien ajankohdat lukuvuonna 2007-2008 • Syyslukukausi, I periodi, 7 viikkoa: 3.9. – 21.10. • Väliviikko: 22. – 28.10. • Syyslukukausi, II periodi, 7 viikkoa: 29.10. – 16.12. • Kevätlukukausi, III periodi, 7 viikkoa: 14.1. – 2.3. • Väliviikko: 3. – 9.3. • Kevätlukukausi: IV periodi, 7 viikkoa (sisältää pääsiäisviikon): 10.3. – 4.5.

16. Poikkeuksina • lääketieteellisen ja farmasian tiedekunnan opetus kahden lukukauden jaksoissa • oikeustieteellinen, biotieteellinen ja eläinlääketieteellinen tiedekunta soveltavat opetuksen periodisointia, mutta ajoittavat opetuksen yliopiston yleisiä opetusperiodeja pidemmille jaksoille

17. Väliviikon luonne • rytmittää opetusta ja opintoja • toimii puskurina ennen seuraavan periodin alkua • tarjoaa hengähdystauon intensiivisten periodien välille • opetuksesta vapaata aikaa • opettajalle jää aikaa keskittyä esim. opiskelijoiden oppimisen arviointiin tai seuraavan periodin opetuksen suunnitteluun • opiskelijalle väliviikko antaa aikaa esim. rästiin jääneiden opintojen ja seminaaritöiden tekemiseen sekä muuhun itsenäiseen opiskeluun

18. Väliviikolla, vuodenvaihteessa ja kesäkaudella • tenttejä, tasokokeita • tutkielmien ja opintojen ohjausta • laboratorio- ym. kalliita erityistiloja vaativia kursseja • harjoittelua tai opetusharjoittelua • omatoimista opiskelua, verkkokursseja, kirjallisia töitä • erillisiä erikois- ja intensiivikursseja • orientoivia opintoja • opintoja avoimessa yliopistossa • kenttäkursseja, tutkijakoulutuksen erityiskursseja • muuta opetusta, ei kuitenkaan sellaisia pakollisia opintojaksoja, joita tarjottaisiin vain opetusperiodien ulkopuolella

19. Tutkinnonuudistusta käsitteleviä foorumeja Helsingin yliopistossa • Alakohtaiset valtakunnalliset koordinaatioryhmät • Laitosten opetussuunnitteluryhmät • Tiedekuntaneuvostot ja opetuksen kehittämisryhmät • Verkostotapaamiset ja tilaisuudet • koko yliopiston yhteiset keskustelutilaisuudet • tiedekuntien kehittämistilaisuudet • tiedekuntien opintoasiainpäälliköiden verkosto • tutkinnonuudistuksen asiantuntijaverkosto • dekaanien ja varadekaanien verkostot • yliopiston johtoryhmä • Helsingin yliopiston opintoasiaintoimikunta • Helsingin yliopiston konsistori

20. Jatkokoulutuksen tutkinnonuudistuksesta • Bologna-prosessin eteneminen ja Bergenin kokous • Euroopan tohtorikoulutuksen perusperiaatteet 2007 • Kolmannen syklin tutkinto 3-4 vuotta • OPM:n työryhmät ja tutkimuksen arviointi • Valtakunnallisesti alakohtainen valmistelu • Helsingin yliopistossa tutkinnonuudistuksen tukiryhmän ja tieteellisen neuvoston yhteistyö • 28.10.2005 Helsingin yliopiston jatkokoulutuksen tutkinnonuudistusta käsittelevä tilaisuus • Helsingin yliopiston yhteisten jatkokoulutusta koskevien linjausten valmistelu 2005-2008 • Lukuvuonna 2005-2006 ei voimaan jatkokoulutusta koskevia yliopistotason linjauksia • Syksyyn 2007 mennessä yliopistotason keskeisimmät linjaukset