1 / 57

Lasten hyvinvoinnin rakentuminen mediassa Mihin tarkoituksiin lapset käyttävät mediaa ?

Lasten hyvinvoinnin rakentuminen mediassa Mihin tarkoituksiin lapset käyttävät mediaa ? Sanna Vahtivuori-Hänninen Helsingin yliopisto Cicero Learning Lasten Ikihyvä – hanke Johtoryhmän kokous 28.4.2011, Palmenia , Lahti Verkkohaastattelu blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun.

Download Presentation

Lasten hyvinvoinnin rakentuminen mediassa Mihin tarkoituksiin lapset käyttävät mediaa ?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Lastenhyvinvoinninrakentuminenmediassa Mihintarkoituksiinlapsetkäyttävätmediaa? Sanna Vahtivuori-HänninenHelsingin yliopisto Cicero Learning Lasten Ikihyvä –hankeJohtoryhmän kokous 28.4.2011, Palmenia, Lahti Verkkohaastattelublogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun

  2. Hyvinvoiva osallistuva lapsi ja osallistava media – Media mahdollistajanaja hyvinvointioppimisen voimavarana!

  3. Millaisia taitoja lapset tarvitsevat tulevaisuudessa? A  B 3 A:ta! Abundance Asia Automatic (Friedman; Pink; Robinson; Trinh 2011)

  4. Tulevaisuuden taidot ja osaaminen - Ennakointikysely / kevät 2010 Salo ym. 2010; Ahonen, Vahtivuori & Kinnunen (in print)

  5. Tulevaisuuden taidot Ajattelemisen taidot luovuus ja innovatiivisuus kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko oppimaan oppiminen ja metakognitio Työskentelyn taidot suullinen ja kirjallinen kommunikointi yhteisöllisyys ja tiimityö Työskentelyvälineiden hallintataidot performanssi ja kompetenssi yhdessä, mediataito (luova, kriittinen, sosiaalinen) tieto- ja viestintätekniikan käyttötaito Aktiivisen kansalaisuuden taidot kansalaisuus ja monikulttuurisuus: globaali ja lokaali osallisuus yhteisön jäsenenä henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuullisuus KSAVE-malliATCS 2009; Uni of Melbourne TVT koulun arjessa -väliraportti 2010, Lankinen, T. 2010, http://tiny.cc./valiraportti

  6. Use of ICTs at home vs. at school (OECD, 2009)

  7. Vahtivuori-Hänninen, Suomalainen & Karaharju-Suvanto www.helsinki.fi/sokla/media/

  8. Sosiaalinen media • Miksi lasten ja nuorten parissa niin suosittua? • tekninen osaaminen, helppous (yksi klikkaus) • luovuus, itseilmaisu, remiksaus, forwardaus, • 3) nuorten mediakulttuuri, yhteisöllisyys,”produsage”  netti-ilmiöt puheenaiheina,huumori, viihde • Alle 30-vuotiaista 50% käyttää vähintäänkerran viikossa • esim. IRC-galleriassa päivittäin yli 60%13—17-vuotiaista, 500 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, miljoona kommenttia päivittäin • Facebookissa vuonna 2010 500 miljoonaa käyttäjää, 1,9 miljoonaa suomalaista käyttäjää • nuoremmat Habbossa, 6 miljoonaa kirjautumista kuukaudessa • 2%—20% verkon käyttäjistä tuottaa omaa sisältöä sanna.vahtivuori@helsinki.fi

  9. Media Education 2.0 anduse of ICTs: Participatory culture • Beingopen • • Peering • • Sharing • • ActingGlobally • Tapscott & Williams 2008, Wikinomics • • Contribution • • Connection • • Collaboration • • Creation • Leadbeater 2008, We-think. Mass innovation, not mass production • • Affiliations • • Expressions • • Collaborativeproblemsolving • • Circulations • Jenkins et. al. 2006, Confronting the • Challenges of Participatory Culture: Media • Education for 21th Century • Social media.. • http://www.youtube.com/watch?v=sIFYPQjYhv8 Kupiainen, R.(2009), [http://www.mediakasvatus.fi/publications/]

  10. Lähtökohtia • Mediankäyttöalkaayhänuorempana (Kotilainen, 2011) • Internet peleineen, televisio,konsolipelit, kännykkä 8—12-vuotiaiden käytössä • Tuoreitatutkimustuloksiatarvitaanpäätöksenteontueksi • Lastenturvalliseenmediankäyttöönliittyvienkäytäntöjenedistäminenjatoimintaympäristöjenrakentaminen • Mediataidontukeminenjavahvistaminen • Kotilainen, S. (toim.) Lastenjanuortenmediabarometri 2011. Mediakasvatusseura. Opetus- jakulttuuriministeriö. • Kangas,S. Lundvall, A. & Sintonen, S. 2008. Lastenjanuortenmediamaailmapähkinänkuoressa. Lastenjanuortenmediafoorumi. Arjentietoyhteiskunnanneuvottelukunta. LVM. sanna.vahtivuori@helsinki.fi

  11. Lähtökohtia • Tutkittu, mitämediaakäytetään, mitenjakenenkanssakäytetään • KangasS., Lundvall, A. & Sintonen, S. 2008; • Kotilainen2011;Ahonen, A., Vahtivuori, S. & Kinnunen, P. (in print) • Vähäntutkittumihintarkoituksiin, miksijamikämerkitysmediallaonlapsellehänenarjessaan • Mediataito (media profiency) osanahyvinvointia “omavoimaistumista” javaltautumista(empowerment) • Kynäslahti, H. ym. 2006; Tella, S. ym2001; Varis, T., 2005 sanna.vahtivuori@helsinki.fi

  12. Lähtökohtia Mediataitoosanalastenhyvinvointiajaarjenhallintaa luovamediaosaaminen(sisällönomaehtoinentuottaminen) 2) kriittinenmediaosaaminen (sisällönvastaanottaminenjatulkinta) 3) sosiaalinenmediaosaaminen (vuorovaikutus, osallistuminen, eettisyys) 4) teknis-käytännöllinenosaaminen (tieto- javiestintätekniikankäyttötaidot) sanna.vahtivuori@helsinki.fi

  13. Tutkimuskysymykset • Lastenkäsityksiäjakokemuksiamediastaosanaheidänarkeaanjahyvinvointiaan • Mitenlapsentoimijuusrakentuumediassa? • Millaisiamerkityksiä 8—12 -vuotiaslapsiantaaomassaelämässäänmedialle?  • Mitenlapsiosallistuusosiaaliseentoimintaan median avulla? • Mitenlastenmediaosaamista (esim. sosiaalinen, luova, kriittinenmediataito) voidaantukeaosanahyvinvointioppimista? sanna.vahtivuori@helsinki.fi

  14. 4. Onkosinullaomassaomassakäytössäsi Televisio Radio Tietokone Kännykkä Pelikonsoli DVD-soitin Lasten Ikihyvä –hanke 2011Aineistonkeruu 5/2011, verkkokysely

  15. Lasten Ikihyvä –hanke 2011Aineistonkeruu 5/2011, verkkokysely 2. Mitäteet, kun avaattietokoneen? Pelaan Katsonkuvia Luenblogejajakeskustelupalstoja Kirjoitanblogia tai osallistunkeskusteluun Kommentointoistenkuvia tai videoita Tallennankuviajaääntä Teen videoita tai animaatioita Teen läksyjä Vietänaikaakavereidenkanssa • Viihdynjarentoudun • Ilmaisenitseäni • Etsintietoa • Kuuntelenmusiikkia • Teen musiikkia • Osallistunkeskusteluun • Opinuusiaasioita • Etsinapua

  16. 3. Miksikäytätkyseistäpalveluatai verkkosivua? Keskustelen, vietänaikaakavereidenkanssa Viihdynjarentoudun Saanilmaistaitseäni Tuotanmateriaalia Olen yhteydessäystäviinjasukulaisiin Haentietoa Opettelenuusiaasioita Etsinapua Muuta..? Lasten Ikihyvä –hanke 2011Aineistonkeruu 5/2011, verkkokysely • 5. Missämäärintuttujaseuraavatasiatovatsinulle? (Likertin 7-portainen asteikko) • Ymmärränmedian eritarkoitusperät (esim. kaupallinen, aatteellinen) • Osaanhankkiaitsetietoa • Osaanosallistuaerilaisiinkeskusteluihinjailmaistamielipiteeni • Osaantuottaaitseomaamateriaalia(ääntä, kuvaa, videota) • Osaansuojatayksityisyyttäniverkossa • Osaannetiketinjatietoturva-asiat • Osaanvalitajakäyttääsopiviavälineitäjaohjelmistoja

  17. http://www.koulumestari.fi/2010/11/koulumestarissa-tapahtuu/

  18. Lasten Ikihyvä – Verkkokysely 5/2011 • Toteutus • Fountain Parkin verkkohaastattelu –työkalu • www.qualette.comselainpohjainen, linkkivastaajalle,aineistotallentuutietokantaan • Aikataulu • verkkokyselyn työstäminen ja kysymysten muokkaus 15—17 • Kysymysten osioiden muokkaus ja koostaminenvko17 • vko18 5.—6.5.2011 testiversio • Kysely auki vkoilla 18—20, 10.5.—27.5.2011

  19. Verkkohaastattelu: mistä on kyse? Verkkohaastattelun sisällöntuotannon vaihe: • Osallistujat tuottavat sisältöä avoimeen teemaan • Osallistujat tarkastelevat teemakysymyksiä uudesta näkökulmasta tarjottujen ajatusvirikkeiden avulla Verkkohaastattelun arviointivaihe: • Osallistujen tuottama teksti suodatetaan laadullisen analyysin perusteella. • Osallistujat pisteyttävät Tikkataulun/Arviointitaulun avulla toistensa esittämiä, kiteytettyjä ajatuksia. • Verkkohaastattelu™ perustuu Igor Ansoffin (1984) strategiateoriaan

  20. Verkkohaastattelu kerää ja jäsentää tietoa ideointimenetelmällä Yksi avoin teema joka innoittaa kertomaan näkemyksiä omin sanoin, esim. ”MITEN KEHITTÄISIN TOIMINTAAMME?” Satunnaisotos siihen asti vastanneiden ideoista suhteessa annettuun teemaan, esim. ”Auttaa meitä menestymään” tai ”Hyvä idea” Vaihtuvia näkökulmia virikkeiksi ideointiin Osallistujia näkee arviointitaululla tärkeimmiksi valitsemansa asiat. Häntä voidaan pyytää kertomaan esim. konkreettisia ehdotuksia asioiden toteuttamiseksi tai kertomaan näkemyksiä siitä, mikä estää asioita toteutumasta. Tiedon kerääminen vaivattomasti ja innostavasti vaihtuvien näkökulmien avulla. Tieto kerääntyy tietokantaan jäsennellysti. Ideoiden arviointi tuottaa yhteisen näkemyksen.

  21. Kuvataulu luotaa pintaa syvemmältä Kuvat auttavat kertomaan omista ajatuksistaja tunnelmasta > kuvan valinta + omasanaiset perustelut

  22. Vahvat signaalit, yhteinen näkemys . Potentiaaliset asiat Vähiten tärkeät asiat Heikot signaalit Tärkeys Hajonta 1. Aihealueiden määrä ja tärkeys Esimerkki raportoinnista 2. Määrä, tärkeys ja hajonta Tärkeys Nelikenttä visuaalisemmin kuvattuna. Kertoo aineistosta esiin nousevat aihealueet. Pallojen koko kuvaa aihealuetta käsittelevien näkemysten määrää (% kaikista näkemyksistä), pystyakseli aiheiden tärkeyttä ja vaaka-akseli hajontaa aiheiden tärkeydestä. Raportissa on aihealueista autenttisia kommentteja. Hajonta

  23. Mitkä uudet teemat ovat tärkeitä tulevaisuudessa?

  24. Kiitos! Lisätietoja: Sanna Vahtivuori-Hänninen sanna.vahtivuori@helsinki.fi Media EducationResearchGroup Opettajankoulutuslaitos CICERO Learning Helsingin yliopisto www.cicero.fi

  25. From Media LiteracyTowards Media Profiency Empowerment Teaching Mediated communication and activities ”Learninghappenseverywhere!” Life-long and life-widelearning Web environmentsand virtualcommunities Education TVT Media Profiency TVT Collaboration And co-creation Studying (Tella, Vahtivuori, Wager, et al. 2001)

  26. Lasten Ikihyvä – Verkkokysely 5/2011/Media • luovamediaosaaminen (sisällönjaomienajatustenjulkaisujatuottaminen) • kriittinenmediaosaaminen (sisällönvastaanottaminenjatulkinta) • sosiaalinenmediaosaaminen (vuorovaikutus, toisenkohtaaminen) • teknis-käytännöllinenosaaminen (tieto- javiestintätekniikankäyttötaidot) • Luovallamediaosaamisellatarkoitetaansitä, ettälapsi tai nuoripystyyitsetuottamaaneritarkoituksiinsoveltuviasisältöjäsekähyödyntämäänjakehittämääntietoa • Lapsen tai nuorenomaailmaisua median avullajailmaisutapojen (mm. teksti, ääni, kuva) soveltamistasekäkehittämistäeriyhteyksiintuorein, uusintavoin. • Lapsellajanuorella on mahdollisuusmonialaiseenohjaukseenjaluovaantuotokseenjasenjulkaisuunerimediaympäristöissä. • Lapsellajanuorellarohkeuskokeillauutta. Lapsellajanuorella on kykyluovaanyhteistyöhön. Tavoitteenaantaavälineitäomanmaailmankuvanarviointiinsekäomanajattelunsajaitsensäkehittämiseen.

  27. ”The future is alreadyhere— It is just unevenlydistributed.” -William Gibson-Wehavepowerfultools… http://www.youtube.com/watch?v=thOxW19vsTg

  28. Miksi muutos on välttämätön? TVT:n opetuskäytön haasteet ja esteet • Kouluittain vaihteleva ja riittämätön tekninen infrastruktuuri • Teknisen ja pedagogisen tuen puute • Oppijan aktiivisuutta ja yhteisöllistä opiskeluatukevien pedagogisten mallien ja käytänteiden vähäinen käyttö • E-oppimateriaalin saatavuus, laatu ja levittäminen • Koulun toimintakulttuurin haasteet ja yhteisöllisyys • Koulujen johtamiskäytänteiden kehittäminen ja muutoksen johtaminen • Yritysten ja koulujen kumppanuus koulujen palveluiden organisoimiseksi • Opettajankoulutuksen ajantasaistaminen

  29. Lähtökohtia • Tiedonkäsityksen muutos • Uudet sosiaaliset innovaatiot ja käytänteet • Tarve tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiselle

  30. Tuloksellinen muutos koko koulutusjärjestelmässä Tutkimus- ja kehittämis-hankkeet Koko koulutus-järjestelmän tavoitteet Seuranta- ja itsearviointi-järjestelmä Kansallinen tietopalvelu Opetuksen järjestäjien strateginen johtajuus Kansalliset tavoitteet ja systeeminen muutos 1. Kansalliset tavoitteet ja systeeminen muutos

  31. Tulevaisuuden taitojen oppiminentieto- ja viestintätekniikantuella Kansalaisen taidot Oppilasarviointi Oppimaan oppimisen taidot Henkilökohtaiset oppimispolut Yhteisöllisen työskentely Oppijan tulevaisuuden osaamisen kehittäminen 2. Oppijan tulevaisuuden osaaminen

  32. Oppijan aktiivisuutta ja opiskelun yhteisöllisyyttä tukevien pedagogisten mallien käyttö Yhteisöllinen opiskelu Aktivoivia työtapoja hyödyntävä täydennyskoulutus Omaehtoinentuottaminen Aktivoivat ja osallistavat työtavat Pedagogisten käytänteiden kehittäminen 3. Pedagogiset käytänteet http://www.koulumestari.fi/2010/11/koulumestarissa-tapahtuu/

  33. Yhteisöllinen tiedonrakentelu→ Edistetään tieto- ja viestintätekniikan keinoin yhteisöllistä tiedonrakentelua Kenttätutkimuksesta nousi esiin useita esimerkkejä käytännöistä, joissa opetusteknologiaa käytetään yhteisöllisen tiedonrakentelun tukena ja välineenä (esimerkiksi tutkiva oppiminen, ilmiöpohjainen oppiminen, pari-, tiimi- ja ryhmätyönä toteutetut projektityöt ja tutkielmat ja niiden yhteinen kommentointi, keskusteleminen, asiantuntijan roolissa toimiminen) →Tuetaan sellaisen opetusteknologian käytön vakiintumista, jonka käyttö tukee yhteisöllistä työskentelyä sekä vuorovaikutteista, yhteisöllistä tiedon rakentelua tukevaa toimintaa → Siirrytään “toiminnoista ja tiedon siirtelystä” ideoiden tuottamiseen ja niiden vastuulliseen kehittämiseen Järvelä ym. 2010

  34. E-oppimateriaalien saatavuus, laatu ja levittäminen Kansallinen hakupalvelu Immateriaali-oikeudet Elämyksellinen ja havainnollinen e-oppimateriaali ALV-kohtelun tarkistus Kustantajien ja opettajien yhteistyömalli E-oppimateriaalien ja oppimissovellusten kehittäminen 4. E-oppimateriaalit ja oppimissovellukset

  35. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa, oppimisessa ja hallinnossa Koulujen tavoitetaso Ajanmukaiset tietoverkot Hankinta- malli Tuki- järjestelmä Avoimet rajapinnat Valtakunnallinen kokonais-arkkitehtuuri Infrastruktuurin, hankintojen, oppimisen tilojen ja tukipalveluiden kehittäminen 5. Koulujen infrastruktuuri, oppimisen tilat, hankinnat ja tukipalvelut http://jarkitehdas.blogspot.com/

  36. Innovatiiviset opetuskäytänteet edellyttävät tukea • rehtorit: innovatiiviset opetuskäytänteet tavoitteena, koulun yhteinen visio tärkeää • opettajat: perinteiset menetelmät vallitsevina, pääpaino opetussuunnitelman mukaisten oppiainetavoitteiden saavuttamisessa, innovaattorit yksittäisiä opettajia • innovatiivisten opetuskäytänteiden vakiinnuttaminen edellyttää koulukohtaista ja innovaatiolähtöistä pedagogista tukea Kankaanranta ym.

  37. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Tutkintovaatimusten päivitys Täydennys- koulutus Ajanmukainen välineistö ja sovellukset Opettajien ja opettajan-kouluttajien tvt:n opetuskäytön osaaminen Opettajuuden, opettajankoulutuksen ja opettajan pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen 6. Opettajuus, opettajankoulutus ja opettajan pedagoginen asiantuntijuus http://www.koulumestari.fi/2010/11/koulumestarissa-tapahtuu/

  38. KnowledgeCreationLab for TeacherEducation(Lonka 2010) • Motivation • Interaction, support forsharing • Multimodaluseof ICTs • Authenticlearningsituations • Blendedlearning, F2F and web 2.0applications

  39. Yhteisöllinen toimintakulttuuri, strateginen johtajuus ja tvt:n käyttöönotto Visio ja suunnitelma osana OPS:aa Opettajien yhteistyö Opetustoimen ja oppilaitosjohdon osaaminen Päättäjien ja oppilaitosjohdon tietoisuus Vertaistuki-järjestelmä Koulun toimintakulttuurin kehittäminen yhteisölliseksi ja johtajuuden tukeminen 7. Koulun toimintakulttuuri ja johtajuus

  40. Kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria pelot Unelma Luovuus Rikastava yhteisö Luottamus Visio Resurssit Kysy- mykset Haasteet Pelot Castells & Himanen, 2002; Himanen, P., 2008.

  41. Koulun toimintakulttuuriin sulautunut yritys- ja verkostoyhteistyö Eettiset pelisäännöt Pitkäkestoiset yhteistyö-suhteet Tietopaketti yhteistyö-mahdollisuuksista Tutkimus- ja kehittämis-hankkeet Modulaariset kokonais- konseptit Yritys- javerkostoyhteistyönkehittäminen 8. Yritys- ja verkostoyhteistyö http://prezi.com/lozmtv4apzdr/cmaps-connecting-continents/

  42. Toimiva yritys- ja verkostoyhteistyö Yhteiset edellytykset Yhteinen visio ja yhteiset arvot Yhteistyön osapuolia hyödyttävät ja kiinnostavat yhteistyömuodot Resurssit yhteistyön rakentamiseksi Jatkuvuus ja pitkäkestoiset suhteet Käyttäjien osallistuminen kiinnostuksen ja sitoutumisen lisäämiseksi Edellytykset koululle Koulun sisäisen ja ulkoisen palveluverkoston hahmottaminen Avoin ja aktiivinen yhteistyökumppaneiden etsintä Koulun toimijoiden yritys- ja verkostoyhteistyötaidot Kehitysmyönteisyys ja –valmius Yritysyhteistyö osana koulun toimintamallia ja kulttuuria Ajattelu oppijan ja tarpeiden näkökulmasta (vrt. tekniikan kehitys) Edellytykset yritykselle Tietoa koulusta, sen prosesseista ja yhteistyömahdollisuuksista

  43. Toimijoiden vastuuttaminen Kehittämisaikataulun määrittäminen Rahoituksesta sopiminen • 1 Kansalliset tavoitteet ja systeeminen muutos • yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet • seuranta- ja itsearviointijärjestelmä • kansallinen opetuksen vuorovaikutteinen tietopalvelu • opetuksen järjestäjien strateginen johtajuus • 2 Opettajankoulutuksen ja opettajien osaamisen kehittäminen • tutkintovaatimusten päivittäminen • opettajankoulutuksen opetustilojen välineistön ajantasaistaminen • tietoiskut ja verkkokoulutukset • 3 Perusinfrastruktuuri kaikkiin kouluihin • tietoverkoista ja yhteyksistä huolehtiminen • tavoitetasosuositus • hankintaprosessin kuvaus • yhteensopivuus ja avoimet rajapinnat • alueellinen pedagoginen ja tekninen tuki • 4 Laadukas e-oppimateriaali kaikkien saataville • elämyksellinen ja ymmärtävää oppimista tukeva materiaali • oppimisen ja opetuksen kansallinen hakupalvelu • alv-kohtelun tasapuolistaminen

  44. Kehittämisaikataulun määrittäminen Rahoituksesta sopiminen Toimijoiden vastuuttaminen • Koulun toimintakulttuurin kehittäminen • oppilaitosjohdon osaaminen ja muutosjohtaminen • opetussuunnitelmassa tvt-suunnitelma • vertaistukijärjestelmä, yhteistyömallit ja tvt-tietopaketit • Osaamisen kehittäminen ja pedagogiset käytänteet • kansalaisen taitojen tukeminen ja uudet arviointikäytänteet • aktivoivat ja osallistavat työtavat • yhteisöllinen opiskelu ja henkilökohtaiset oppimispolut • 7 Yritys- ja verkostoyhteistyö • pelisäännöt • tietopaketit yhteistyömahdollisuuksista • modulaariset kokonaiskonseptit Toimintamalliesimerkkejä: http://blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun/2010/12/01/kansallinen-tieto-ja-viestintatekniikan-opetuskayton-suunnitelma/ http://blogs.helsinki.fi/oppiailoakouluun/2010/12/14/koulujen-videoklippeja/

  45. OPTEK in short OPTEK is a research project which is funded by Tekes (Finnish Funding Agency for Technology and Innovation), private companies and participating universities. The research consortium consists of 12 multidisciplinary research units, 28 enterprises and 20 pilot schools, Ministry of Transport and Communications, Ministry of Education and Finnish Board of Education. The project includes four research packages (seven sub projects) Leader of the research consortium: Professor MarjaKankaanranta, Agora Center, University of Jyväskylä Co-ordinator of the project: Sanna Vahtivuori-Hänninen, CICERO Learning, University of Helsinki Tekes (Finnish Funding Agency for Technology and Innovation) is preparing an extensive R&D programme for creation of Innovative Learning Enviroments

  46. StepsTowards the FutureSchool 6 Creative, innovativelearners, customisedmodularPLEs 5 Teaching—studying—learningprocess 4 Pedagogicalmodels and collaborativeworkingmethods 3 Strategicschoolleadership 2 Structuralchanges to supportcollaborativeschool culture (trust and bravery) 1 Reliableinfrastructure, learningmaterials and supportservices for teachers and students(community-orientedapproach)

  47. Tieto- ja viestintätekniikalla tärkeä merkitys koulujen arjessa • kaikilla osa-alueilla lukioiden rehtoreista suurin osuus arvioi tvt:nkäytön merkityksen erittäin tärkeäksi, alakoulujen rehtoreista pienin osuus • tietotekniikan opetuskäyttö sisältyy koulun tavoitteisiin 98 % kouluista Kankaanranta ym. Rehtorikysely 2010

  48. Tietotekniikka vastaa koulun tarpeita • Tietotekniikka vastaa koulun tarpeita oppimisen ja opetuksen välineenä 78 % kouluista: lukiot 93 %, yläkoulut 83 %, alakoulut 74 % • Tietotekniset laitteet ja sovellukset mahdollistavat tavoitteiden mukaisen opetuskäytön 74 % kouluista Rehtorikysely 2010

  49. Tietotekniikan käyttömahdollisuuksissa kouluastekohtaisia ja alueellisia eroja • oppilaiden määrä tietokonetta kohden hyväsuuressa osassa kouluja: • koulujen väliset erot suuria • lähes 80 % kouluista suhdeluku alle 10 • alle 5: lukiot 50 %, yläkoulut 36 %, alakoulut 35 % • kosketustaulujen, opiskelun hallintajärjestelmien sekä opetus- ja tai/harjoitteluohjelmien käyttömahdollisuudet lisääntyneet selvästi vuodesta 2006 • kosketustaulut hankintalistan kärjessä vuonna 2010 (49 % kouluista ei ollut tauluja, mutta ne koettiin tarpeellisiksi) • noin 30 % kouluista ei vielä tiedetä, mitkä sovellukset ovat koulun kannalta hyödyllisiä • koulujen saamat tieto- ja viestintätekniikan palvelut ovat parantuneet viimeisen kahden vuoden aikana • lukiot 79 %, yläkoulut 72 %, alakoulut 71 % • pääkaupunkiseudulla parantunut eniten (87 % kouluista) • kuitenkin 9 % rehtoreista arvioi palveluiden heikentyneen Rehtorikysely 2010 Kankaanranta ym.

More Related