Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR –ohjelmien toteumakatsaus

1. Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR –ohjelmien toteumakatsaus Seurantakomiteoiden yhteiskokous 25.11.2011 HelsinkiohjelmakoordinaattoriTuija Puumala (P-S)ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu (I-S)

2. Itä- ja Pohjois-Suomi tilastoissa

3. Väestönmuutos Itä- ja Pohjois-Suomessa

4. Työttömien määrän muutos Itä- ja Pohjois-Suomessa

13. Pohjois- ja Itä-Suomen EAKR ohjelmien 2007-2013 toteuttaminen

14. Toimintalinjat (sekä I-S että P-S)

15. Strategiset painotukset Pohjois-Suomi Itä-Suomi Kilpailukykyiset ja uudistuvat yritykset Hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä ja vetovoimainen elinympäristö Toimivat työmarkkinat sekä osaava ja motivoitunut työvoima Vahva teemallinen/toimialakohtainen kohdentaminen (Metsä ja metalli, materiaalitekniikka, ICT, vapaa-aika ja matkailu, hyvinvointi, ympäristö ja energia, kaivannaistoiminta, elintarviketeknologia) • Innovaatiokilpailukyvyn lisääminen • Yritysten kasvun edistäminen • Saavutettavuuden parantaminen ja vetovoimatekijöiden vahvistaminen Kehittäjäverkostojen vahvistaminen, liiketoiminta- ja tuotantoprosessien kehittäminen, verkostoituminen, logistiset asiat sekä sähköiset palvelut

16. EAKR –ohjelmien volyymi Pohjois-Suomen EAKR ohjelma EU 311 273 152 (28 %) Valtio 238 435 234 (22 %) Kunnat 72 837 918 (7 %) Yksityinen 480 064 832 (43 %) Yhteensä 1 102 611 136 Itä-Suomen EAKR ohjelma EU 365 564 309 (24 %) Valtio 305 611 762 (20 %) Kunnat 59 952 547 (4 %) Yksityinen 787 659 700 (52 %) Yhteensä 1 518 788 318

17. EAKR ohjelmien toteumat sidottu 31.10.2011 mennessä, Finnveran osalta 21.10.2011 tieto EU+valtio 65 % Julkinen 75 % Kunta 145 % Yksityinen 86 % Yhteensä 79 % EU+valtio 64 % Julkinen 73 % Kunta 88 % Yksityinen 53 % Yhteensä 59 % Pohjois-Suomi Itä-Suomi

18. Näkymät toimintalinjojen osalta(sidottu julkisesta kehyksestä, tilanne 31.10.2011, Finnveran osalta 21.10.2011 tieto) Pohjois-Suomi Itä-Suomi TL 1 57 % TL 2 65 % TL 3 83 % TL 4 51 % Yhteensä 65 % Kunnan osuus julkisesta rahoituksesta TL 1 0 % TL 2 7 % TL 3 24 % TL 4 0 % Yhteensä 7 % TL 1 66 % TL 2 66 % TL 3 103 % TL 4 60 % Yhteensä 75 % Kunnan osuus julkisesta rahoituksesta TL 1 4 % TL 2 23 % TL 3 44 % TL 4 0 % Yhteensä 23 %

19. Sidonnat julkisesta kehyksestä Itä- ja Pohjois-Suomessa (tilanne 31.10.2011, Finnveran osalta mukana vain pääomasijoitustoiminta) Itä-Suomi Pohjois-Suomi 65% 57% 66% 66% 103% 83% 36% 30% 37% 35% 57% 49%

20. Maksatusten edistyminen

21. Maksatusten edistyminen

22. Sidotun rahoituksen (EU+valtio) jakautuminen (31.10.2011 tilanne), Finnveran osalta 21.10.2011 tieto Pohjois-Suomi Itä-Suomi ELYt/yritystuet 160 939 176 39 % Liitot 92 680 758 22 % Tekes 60 655 089 15 % Liikennevirasto 38 737 999 9 % ELYt/muut 31 042 107 8 % Finnvera 19 046 613 5 % Finnvera (pääom.) 5 000 000 1 % Ministeriöt/tt 4 472 412 1 % Yhteensä 412 529 154 100 % ELYt/yritystuet 125 702 689 35 % Liitot 124 503 300 35 % ELYt/muut 61 195 009 17 % Tekes 14 407 246 4 % Liikennevirasto 14 406 640 4 % Finnvera 11 314 254 3 % Finnvera (pääom.) 3 000 000 1 % Ministeriöt/tt 3 944 726 1 % Yhteensä 358 473 864 100 %

23. Lissabonin strategian toteutuminen Pohjois-Suomi (tilanne 21.10.2011) Tavoite /ohjelma-asiakirja 76,2 % Vaade vähintään 75 % Toteutunut (EU+valtio) 74 % Toteutunut (julkinen) 69 % Itä-Suomi (tilanne 31.10.2011) Tavoite /ohjelma-asiakirja 85,7 % Vaade vähintään 75 % Toteutunut (EU+valtio) 81,7 % Toteutunut (julkinen) 71,3 %

24. Kooste menoluokista, Pohjois-Suomi (21.10.2011 tilanne, Finnveran osalta myös 21.10.2011 tieto)

25. Kooste menoluokista, Itä-Suomi (Tilanne 31.10.2011, Finnveran osalta 21.10.-11)

26. Itämeren alueen strategian toteuttaminen(tilanne 18.10.2011)

27. Eurooppa 2020 -strategian Eurooppa 2020 -strategian Komission ehdottama menu prioriteetit lippulaivat Tutkimuksen ja teknologisen kehityksen edistäminen Innovaatiounioni Älykäs kasvu Innovaatioiden ja älykkään erikoistumisen tukeminen PK-yritysten kilpailukyvyn parantaminen Digitaaliagenda Kommunikaatioteknologioiden käytön ja laadun parantaminen Nuoretliikkeellä Koulutusjärjestelmien laadun parantaminen, kolmannen asteen koulutukseen osallistumisen lisääminen Matalahiiliseen, resurssitehokkaaseen ja ilmastoystävälliseen talouteen siirtyminen Eurooppa 2020 Uusiutuvien energiamuotojen edistäminen ResurssitehokasEurooppa Kestävä kasvu Euroopan energiaverkkojen päivittäminen Kestävä liikenne Resurssien kestämättömän käytön estäminen Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Keskeisten infrastruktuuriverkkojen pullonkaulojen poistaminen Naisten ja miesten työmarkkinoille osallistumisen parantaminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työn laadun parantaminen Uuden osaamisen ja Osallistava kasvu työllisyyden ohjelma Osaavan työvoiman kehittäminen työmarkkinoiden tarpeisiin Elinikäisen oppimisen edistäminen Köyhyyden ja sosiaalisen Sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden estäminen syrjäytymisen vastainen foorumi Itä-Suomen EAKR-ohjelman toteutuminen Eurooppa 2020-strategian prioriteettien ja lippulaivahankkeiden mukaan (31.10.2011) 65,7 % 79,4 % 12,7 % 1,0 % 1,3 % 11,3 % 10,0 % 0,8 % 1,0 % 0,2 %

28. Eurooppa 2020 -strategian Eurooppa 2020 -strategian Komission ehdottama menu prioriteetit lippulaivat Tutkimuksen ja teknologisen kehityksen edistäminen Innovaatiounioni Älykäs kasvu Innovaatioiden ja älykkään erikoistumisen tukeminen PK-yritysten kilpailukyvyn parantaminen Digitaaliagenda Kommunikaatioteknologioiden käytön ja laadun parantaminen Nuoretliikkeellä Koulutusjärjestelmien laadun parantaminen, kolmannen asteen koulutukseen osallistumisen lisääminen Matalahiiliseen, resurssitehokkaaseen ja ilmastoystävälliseen talouteen siirtyminen Eurooppa 2020 Uusiutuvien energiamuotojen edistäminen ResurssitehokasEurooppa Kestävä kasvu Euroopan energiaverkkojen päivittäminen Kestävä liikenne Resurssien kestämättömän käytön estäminen Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Keskeisten infrastruktuuriverkkojen pullonkaulojen poistaminen Naisten ja miesten työmarkkinoille osallistumisen parantaminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työn laadun parantaminen Uuden osaamisen ja Osallistava kasvu työllisyyden ohjelma Osaavan työvoiman kehittäminen työmarkkinoiden tarpeisiin Elinikäisen oppimisen edistäminen Köyhyyden ja sosiaalisen Sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden estäminen syrjäytymisen vastainen foorumi Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman toteutuminen Eurooppa 2020-strategian prioriteettien ja lippulaivahankkeiden mukaan (31.10.2011) 57,4 % 63,7 % 6,3 % 0,0 % 8,8 % 11,3 % 2,5 % 0,9% 1,0 % 0,1 %

29. Ohjelman vaikuttavuus? Pohjois-Suomi jaItä-Suomi • Kehitysprosessien käynnistäjä! • Synnyttänyt vahvasti uutta osaamista alueelle • Luonut erityisesti korvaavia työpaikkoja • Antanut mahdollisuuden uusille avauksille ja resurssia alueen vahvuuksien vahvistamiselle • Poistanut pullonkauloja liittyen alueen saavutettavuuteen ja vetovoimaan • Kilpailukyvyn paraneminen • VIPUVOIMA!

30. Pohjois-Suomeen syntyneet vahvat osaamiskeskittymät, joissa EAKR rahoituksen merkitys keskeinen • Matkailu (keskittymäajattelu, kv asiakkuudet) • Luovat alat ja kulttuuri (media-ala) • Hyvinvointi (ihmisen fysiikka/teknologia, kylmäosaaminen) • Kaivokset ja energia (tuotannonohjausjärjestelmät) • Elektroniikka (painettava elektroniikka • Energia(uusiutuva energia ja energiatehokkuus) • Metalli (ultralujat teräkset) • Ympäristötoimiala (vesi- ja ilmasto-osaaminen) • Kaivosala(koulutus-jainnovaatioymp) • ICT • Matkailu • Yrityshautomo-toiminta • Prosessiosaaminen (Prosessiteollisuuden testausympäristö) • Kemia (akkumateriaalien tutkimus- ja testausympäristö) • Hyvinvointiosaaminen (esteettömyys, toimintakyvyn mittaustekniikka, vanhukset) • ICT (Langaton tiedonsiirto) • Oppimisympäristöt (verkko-opetus)

31. Itä-Suomeen syntyneet vahvat osaamiskeskittymät, joissa EAKR-rahoituksen merkitys keskeinen • Puutuotealan osaaminen ja kehitys • Mittaustekniikka paperi- ja ympäristöalojen palveluksessa • Matkailu • Pelialan kehittäminen ja koulutus • Teknologiateollisuuden verkottunut osaamiskeskus • Metsäteollisuuden uudistuminen energia-alalle ja biojalostukseen • Hyvinvointi ja turvallisuus • Mittaustekniikka eri aloilla • uusiutuva energia, • kuituteknologia ja muu metsäbiomassan hyödyntäminen • materiaali ja ympäristöteknologia • matkailu- ja elämystuotanto • muovi ja metalli /teknologiateollisuus, • kivi ja mineraalit • elintarviketuotantoklusterit • metsä- ja puu & bioenergia • ICT, kulttuuri- ja hyvinvointituotanto sekä matkailu.

32. Ydinindikaattoreiden toteutuminenTuki2000 –järjestelmän tilanne 30.6.2011, EURA2007 11/11 Pohjois-Suomi Itä-Suomi Tavoite Toteutunut Uudet yritykset 2 020 306 (15,1 %) Uudet työpaikat 13 200 4 880 (36,9 %) Uudet t&k työpaikat 800 138 (17,3 %) Tasa-arvo hankkeet 11 % 12 % (13 %) Ympäristöpositiiviset 25 %39 % (28 %) Tavoite Toteutunut Uudet yritykset 1 500 756 (50 %) Uudet työpaikat 11 000 5 969 (54 %) Uudet t&k työpaikat 1 000 391 (39 %) Tasa-arvo hankkeet 10 % 11% (14%) Ympäristöpositiiviset 20 % 37% (31%)

33. Näkymät Pohjois-Suomi Itä-Suomi Mahdollinen valtion vastinrahan leikkaus haittaa monin tavoin ohjelman toteutusta ja hallintoa ja estää ohjelman täysimääräisen toteutumisen Varojen sitominen kokonaisuudessaan pitkälti TL 1:n kysynnän riittävyydestä kiinni (TL 2 ja 3 tullaan sitomaan varmasti) Työpaikka- ja yritystavoitteet haasteena Lissabonin strategian mukaisuus ei muodosta ongelmaa • Varat tulevat sidotuksi • Työpaikkatavoitteet tultaneen likipitäen saavuttamaan (naistyöpaikat haasteena) • Lissabonin strategia saavutetaan • Ohjelmanmuutokseen ei toivota olevan tarvetta (selkeys laskentaperusteisiin)

34. Yhtenevät haasteet lopputoteutukselle

35. Erityishaasteet Pohjois-Suomi Itä-Suomi Rakennemuutos jatkuu Työttömyys laskee, mutta työvoimapula osaajista Ikääntymisen haasteet muuta maata nopeammin edessä Tulosperusteisuus vs. vipuvoima Esim. innovaatioympäristöt pitkän tähtäimen vipuvoimapanostuksina vs. helpommin mitattavat kehittämistoimet Kuntarahalla ei kateta valtion vastinrahan leikkauksia Uusia kustannusmalleja (toistaiseksi flatrate) otettu vain vähän käyttöön • Meneillään olevat rakennemuutospaineet • kuntarakenne • korkeakoulu-uudistus • aloituspaikat • Uhkaava työvoimapula • Viennin mahdollinen hiipuminen • Kuntarahan riittävyys TL 2 • Uusiin kustannusmalleihin ladattujen odotusten täyttyminen

36. Valoisat näkymät – rakennerahastovaroille töitä! Pohjois-Suomi Itä-Suomi Innovaatiounioni:- Yritystoiminnan ja –verkostojen kehittämiseen edelleen panoksia- T&K- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Digitaaliagenda: nopeat verkot, verkkopalvelut Resurssitehokas Eurooppa: uusiutuva energia Saavutettavuuden pullonkaulat Rakennetyöttömyyden vähentäminen • Suurinvestoinnit • Fennovoima • Kaivokset • Seinäjoki-Oulu rata • Pyhäjoen Laguuna -hanke • Energia ja logistiikkakysymykset • Edullinen ikärakenne • Alueen toimijat edelleen aktiivisia ja kehittämistyöstä innostuneita

37. Haaste/ongelma:Valtion vastinrahan leikkaus 2012-2013 Itä-Suomi • Leikkaus Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa 13,3 Me • Alkuperäisestä kuntarahavaateesta puuttuu nyt noin 7 Me  valtion vastinrahan leikkauksen kerääminen kunnilta (7+13=20 Me) vuosina 2012-2013 • Mahdoton yhtälö  johtaa kansallisen rahoituksen osalta vajaaseen toteumaan  saman verran leikataan EAKR-osuutta ohjelman loppumaksuvaiheessa! • Itä-Suomen ohjelmasta jää saamatta arviolta 20 Me (EU+valtio)! Pohjois-Suomi • Leikkaus P-S ohjelmassa 9,748 milj. € • Korvaaminen kuntarahalla TL 1 ja 2 edellyttää muutoksia/toimenpiteitä • Tukitason lasku /TL 2 OKM:n hallinnonalan hankkeet → haku osoittaa vaikutukset (P-P) • Yritysten toimintaympäristöhankkeiden rahoitus TL 1 (mm. työllisyysperusteiset investoinnit) • jne