APE4: Lähipäivän teemat

APE4: Lähipäivän teemat • Oppimistyylit ja tiedon jäsentäminen • tavat oppia ja rakentaa tietoa: oppimistyyleistä • oppimistyylit oppimisessa ja opetuksessa • tiedon jäsentämisestä

Mikä määrää miten opin? • Oppiminen voi tapahtua monella eri tavalla: kokeilemalla, erehtymällä, leikkimällä, tekemällä, matkimalla, tutkimalla jne. • Muodollisessa koulutuksessa meidän usein oletetaan toimivan ja oppivan samalla tavalla • Mitä paremmin itsensä tuntee, sitä tehokkaammin osaa itseään ohjata myös oppijana • Samassakin oppimistilanteessa tarkkaavaisuutemme kohdistuu eri asioihin riippuen • kokemuksista ja arvomaailmasta • taustaosaamisesta ja peruskoulutuksen antaman lähestymistavan mukaan • oppimistyyleistä (vastaanotamme ja muodostamme tietoa eri tavoin) • lahjakkuuden alueista ja muistamistavoista • motivaatiosta, tavoitteista ja oppimistarpeista

Oppimistyyli (Prashnig 2000) • Tapa käsitellä, omaksua ja varastoida tietoa näyttäisi olevan enemmän synnynnäistä kuin opittua • Harvat ovat tietoisia tyyleistään ja miten he parhaiten toimivat

(Dryden, Vos & Ketola 2002) Opimme - vastaanotamme tietoa • Visuaalinen:35 % ihmisistä oppii näkemällä – kuvat ovat heille tärkeitä • Auditiivinen: 25 % oppii kuulemalla – puhe ja • luennot ovat heille tärkeitä • Kinesteettinen: 40 % oppii tekemällä – käytännön soveltaminen ja tekeminen on heille tärkeitä

Dramatisoitu kuva tyypeistä(lähde: http://www.lpkky.fi/ikata/typo/ammoppiminen.html) • Kinesteettinen tyyppi • oppii "jaloillaan", tuntee kropassaan, sydämessään (tunneyhteys) • ei jaksa istua pitkään paikallaan, alkaa kiemurrella tuolilla, korjaa asentoa • fyysinen tekeminen tärkeää • tarvitsee itse osallistumista, haluaa "pistää itsensä peliin" • tarvitsee opitun aineksen yhdistämistä henkilökohtaisiin kokemuksiinsa • pitää väittelystä, aktiviteeteista ja kilpailusta • kaipaa vuorovaikutusta

Dramatisoitu kuva tyypeistä • Taktiilinen tyyppi • muistuttaa kinesteettistä, mutta oppii "käsillään" • tekee mielellään muistiinpanoja, alleviivaa, piirtelee kuvia --> saa tekemistä käsille • ottaa kynän käteen ja leikittelee sillä, jotta voi keskittyä • Auditiivinen tyyppi • oppii kuuntelemalla ja muistaa hyvin, minkä on kuullut • sopii luennot ja suulliset ohjeet • ääneen lukeminen auttaa muistamista • haluaa paneutua asioihin, eikä edetä liian nopeasti

Dramatisoitu kuva tyypeistä • Visuaalinen tyyppi • silmät tärkeimmät, kokoaa maailmaa silmien kautta • visuaalinen "näkijä" muistaa kuvat, jotka on nähnyt tai tekstin, minkä on lukenut, jopa missä kohtaa kirjassa asia on • lukeminen tärkeää • osaa tuottaa mielikuvia, luoda muistikarttoja, filmi pyörii • sopii kirjallinen materiaali, graafiset esitykset, ei niinkään luennot • yleensä suorittaa ja haluaa siirtyä tehtävästä toiseen nopeasti • puhuu nopeasti • ei aina malta riittävästi paneutua yksityiskohtiin

Tiedon rakentamistavat (Prashnig 2000) • Holistinen oppija • oikea aivopuolisko hallitseva • etsii ensin yleisiä periaatteita, näkee tilanteet kokonaisuuksina • yhdistää mielellään uuden osaamisen mahdollisimman moneen tietoalueeseen • suosii sosiaalista kanssakäymistä opiskelun aikana • pitää materiaalista, joka on selkeästi jäsennetty ja joka liittyy omiin kokemuksiinsa ja mielenkiinnon kohteisiin

Tiedon rakentamistavat • Analyyttinen oppija • vasen aivopuolisko hallitseva • kyky erottaa yksityiskohdat analysoimalla asioiden loogisia yhteyksiä • oppii ensin pieniä osa-alueita ja tarkkoja yksityiskohtia ja niiden perusteella kokoaa laajempia kokonaisuuksia • tosiasioita sisältävä materiaali miellyttää • työskentelee usein mielellään yksin

(Otala 1999 )

Tiedonhankinnat tavat (Leino & Leino 1990) • Empiristinen tyyli = Aistien välityksellä tapahtuva oppiminen ( havaintojen kautta) • Rationalistinen tyyli = Järkeilyn tuloksena tapahtuva oppiminen ( looginen päättely, ajattelun kautta ) • Metaforinen tyyli = Perustuu symbolisiin ja vertauskuvainnollisiin kokemuksiin ( korostaa näkemyksen merkitystä)

Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä • Ympäristötekijät: ääni, valaistus, lämpötila, sisutus • Emotionaaliset tekijät: motivaatio, sinnikkyys, sovinnaisuus, ohjeet • Sosiologiset tekijät: ryhmät, yksilöt • Fysiologiset tekijät: syöminen, juominen, vuorokauden rytmi, liikkuvuus • Psykologiset tekijät: globaaliset ja analyyttiset

Ohjeistoa kaikille oppimistyyleille opettamiseksi • Opeta teoreettiset asiat esittämällä ensin ilmiöitä ja ongelmia, jotka liittyvät teoriaan. • Tasapainota käsitetietoakonkreettisilla esimerkeillä • Abstraktia käsitettä tai ongelmanratkaisua selittäessäsi käytä käytännön esimerkkiätukemaan tavanomaista teoreettista esittämistä • Käytä piirustuksia, diagrammeja, tietokonegrafiikkaa ja demonstraatioitatukemaan puhuttuja ja kirjoitettuja selityksiäluennoilla ja materiaaleissa. • Käytä silloin tällöin opetustapaa, jossa oppilaat saavat itse yrittää selvittää asiasta/ongelmasta opetettavat periaatteet

Käsitekartan rakentamisesta (Novak 2002; Lavonen & Meisalo 2006) • 1. Etsitään keskeiset käsitteet ja luokitellaan ne • laitetaan mahdollisuuksien mukaan hierarkkiseen järjestykseen • käsitteet voi lokeroida selvyyden vuoksi • 2. Lokeroidut käsitteet yhdistetään nuolilla toisiinsa tarkoituksenmukaisella tavalla • nuolet käsitteiden välisinä linkkeinä havainnollistaa tietorakenteiden kannalta olennaisia piirteitä • 3. Syntyneet riippuvuudet nimetään linkkisanoilla

Tietovee (Novak 2002; Åhlberg 2001) SUUNNITTELU ARVIOINTI 2. Miten haluat käyttää aikaa ja voimavaroja, omaa elämääsi tämän ongelman selvittämiseen? 3. Mistä tiedät ennestään kysymyksen aihepiiristä? 4. Mitkä ovat keskeisimmät käsitteet, joiden avulla aiot hankkia vastauksen tutkimusongelmaasi? 5. Millä menetelmillä aiot vastata tutkimusongelmaasi? 10. Miten arvokkaana pidät toisaalta sitä tietoa, jonka sait ja toisaalta Vee-heuristiikan käyttöä? 9. Mitkä ovat pääasialliset oppimisprojektini tiedolliset tuotokset (tietoväitteet)? 8. Miten sait pääasiat esiin aineistostasi? 7. Millaista aineistoa tosiasiassa sait? 1. Ongelma kysymyksen muodossa TOTEUTTAMINEN 6. Mitkä ovat kohteet ja toimenpiteet, joiden avulla saadaan vastaus tutkimusongelmaan?

Oppimaan oppiminen, metakognitio • Tietoa sinun omista ajattelun prosesseistasi • miten tarkoin osaat kuvata omaa ajattelua? • Kontrollia ja itsesäätelyä • - kuinka hyvin osaat seurata sitä, mitä olet parhaillaan • tekemässä?

Dryden, G., Vos, J. & Ketola, V-P. 2002. Oppimisen vallankumous: uusien oppimistapojen maailma. Helsinki :Tietosanoma. • Prashnig, P. 2000. Erilaisuuden voima. Jyväskylä: WS Bookwell Oy. • Lavonen & Meisalo. 2006. Tieto- ja prosessikeskeiset työtavat. Saatavilla www-muodossa http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/tieto/ • Leino, A-L & Leino, J. 1990. Oppimistyyli teoriaa ja käytäntöä. Jyväskylä: Gummerrus. • Novak, J.D. 2002. Tiedon oppiminen, luominen ja käyttö. Käsitekartat työvälineinä oppilaitoksissa ja yrityksissä. Keuruu: PS-Kustannus. • Otala, M-L. 1999. Osaajana opintiellä : opas elinikäisen oppimisen matkalle. Porvoo:WSOY. • Schoenfeld, A.H. 1987. Cognitive Science and Mathematics Education: An Overview. In: Cognitive Science and Mathematics Education (ed. A.H. Schoenfeld), 1-31. Hillsdale (NJ): Lawrence Erlbaum Associates. Kirjallisuutta

APE4: Lähipäivän teemat