Esinevakuudet ja rahoitus

Esinevakuudet ja rahoitus PowerPoint PPT Presentation


  • 652 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Luotto- ja vakuussuhteet. luottosuhdeVelallinen < -----------------? Velkoja luottosopimus/vk panttaussuhdeOmistaja < -----------------? Panttivelkoja panttaussopimus TakausSivullin

Download Presentation

Esinevakuudet ja rahoitus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


1. Esinevakuudet ja rahoitus Luentorunko Helsingin yliopisto Prof. Jarno Tepora

2. Luotto- ja vakuussuhteet luottosuhde Velallinen < -----------------? Velkoja luottosopimus/vk panttaussuhde Omistaja < -----------------? Panttivelkoja panttaussopimus Takaus Sivullinen ?---------------? Vakuusvelkoja vierasvelkapanttaus

3. Panttioikeus jäsentyy normaalisti saamisen vakuutena Velkojalla on yleensä rahamääräinen henkilökohtainen saaminen velalliselta Panttioikeudella parannetaan tai laajennetaan saamisen vastuupohjaa Velkojan ja velallisen sekä velkojan ja pantinantajan väliset suhteet ovat normaalisti sopimussuhteita -> velkojan oikeus perustuu vastapuolen sitoumukseen

4. Panttioikeuden perustaminen sopimuksella Vakiintuneesti panttaus selitetään sopimukseksi samalla tavalla kuin luottosopimus: pantinantaja-velallinen antaa panttaussitoumuksen (panttaustahdonilmaisun) pantinsaaja-velkojalle -> tämä hyväksyy (panttaus-hyväksyntä) sen -> syntyy panttaus-sopimus -> pantinantajan esinekohtainen vastuu panttikohteen arvosta -> sivullissitovuus edellyttää julkivarmistusta

5. Panttauksesta määräämistoimena Oikeustoimi -> yksityinen tahdonilmaisu, jolla oikeuksia perustetaan, muutetaan, kumotaan tai siirretään Sopimus -> kahden tai useamman oikeustoimen yhdistelmä Panttauksesta puhutaan useassa eri merkityksessä -> panttausjärjestelystä kokonaisuudessaan (panttaussitoumus + julkivarmistus) tai tarkoitetaan vain panttausta tahdonilmaisuna

6. Panttioikeuden perustaminen määräämistoimena Panttioikeus perustuu pantinantajan tahdonilmaisuun -> määräämistoimi Panttioikeuden syntyminen ei edellytä pantinsaajan hyväksymistahdonilmaisua Pantinsaajalla on oikeus torjua panttioikeus Pantinantaja on velvollinen omalta osaltaan huolehtimaan julkivarmistuksesta pantinsaajan hyväksi, myös silloin kun siitä ei ole mainintaa panttaussitoumuksessa tai muussa sopimus-tahdonilmaisussa Panttauksen sivullissitovuus edellyttää julkivarm.

7. Panttaukselle ominaista Pantinsaajalla on määrättyjen edellytysten vallitessa oikeus saada määrätty suoritus panttikohteen arvosta = objektikohtainen suorituksensaantioikeus -> toteutuu yleensä panttirealisaation kautta Objektikohtaisesta suorituksensaantioikeudesta määräämisen lisäksi edellytetään jotain julkivarmistusta, jotta pantinsaaja saisi turvatun oikeusaseman -> traditio, kirjaus tai denuntiaatio -> julk.varm.keinon valinta riippuu objektista

8. Panttikelpoinen omaisuus jokainen omaisuusobjekti pääsääntöisesti panttikelpoinen, jos se on * yksilöity ja luovutuskelpoinen Lisäksi käytännössä edellytetään, että objekti ei ole lain nojalla ulosmittauskelvoton ja että objektilla on vaihdannallista arvoa realisaatiossa Panttaustavat: * käteispanttaus (sopimus/sitoumus + traditio), esim. osake * panttaussopimus + panttauksen rek. , esim. patentti * hypotekaarinen panttaus (kiinnitys + panttaus), kiint.

9. Jälkipanttaus Samaan panttiobjektiin kohdistuu useampia suorituksensaantioikeuksia Myöhemmälle pantinsaajalle perustetaan tietoisesti huonompi etusija Panttikohteessa on nyt / tulevaisuudessa yliarvoa Julkivarmistus -> yleensä denuntiaatio ensi-pantinsaajalle (KK10:1.2; MK 17:2.3)-> koht. voi olla irt.reaalies.,arvopaperi, arvo-osuus,kiinteistö Ensipantinsaajalle syntyy huolenpitovelvollisuus -> ilm.velv. ja pantin luovutus jälkipantinsaajalle

10. Toiskertainen panttaus ja edelleenpanttaus Käsitteellisesti on erotettava jälkipanttaus toiskertaisesta panttauksesta -> henkilö A perustaa panttioikeuden kahteen kertaan samaan kohteeseen -> syntyy kollisio kahden panttivelkojan kesken (primus/sekundus) Edelleenpanttaus -> alkuperäisen panttiobjektin panttauksesta pantinsaajan velkojan hyväksi -> KK 10:6 -> ei suuremmasta arvosta tai ankarimmilla ehdoilla kuin se pantinsaajalla (A) itsellään on -> X --- p ---- > A ---- ep ----? B Käyttöala -> esim. arvopaperistaminen ja RahVakL 5.1 §

11. Edelleenpanttaus Edelleenpanttauksen kohteena panttiobjekti KK 10:6:n mukaan esimerkiksi arvotaulu velall. arvotaulu; hall. traditio -> hall. X --- panttaus ? A --- edell.panttaus ? B 10 000 € 8000 € eräänt. 1.12. eräänt. 1.10. Edelleenpanttauksen kohteena panttioikeus osakekirjattomaan osakkeeseen = pantinhaltijan panttaussopimuksen/-sitoumukseen perustuva oikeusasema velallinen velkoja-pantinsaaja velkoja-edell.pant.saaja X – velkasuhde---------? A ---- –pant.+ edel.p. --? B saatava + osakekirjat.p. saatav.pant. + pantinhaltijan oik.asema 50 000 €, 5 v, Metalliverstas Oy:n osakekirjattomat osakkeet LuottolaitosL 139 § -> luottolaitos ei saa edelleenpantata ilman vakuuden antajan suostumusta (X:n suostumusta)

12. Velkasuhde ja panttaussuhde Henkilökohtainen velkasuhde velallinen velkoja A -------- velka-/saamissuhde ----? B 10000 € 2) Objektikohtainen suorituksensaantioikeus pantinantaja pantinsaaja A -------- panttaussuhde --------? B 15000 € osakkeita Sisällöllinen liitännäisyys näiden välillä

13. Vierasvelkapanttaus Henkilökohtainen velkasuhde A --------- velka-/saamissuhde -----? B velallinen velkoja 2) Objektikohtainen suorituksensaantioikeus C ----------obj.suor.saantioik. -------? B Pantinantaja pantinsaaja C:lle syntyy regressioikeus A:ta kohtaan, jos B saa suorituksen C:n panttiobjektista Normisto on TakausL 40-42 §:ssä -> soveltuvin osin samoja säännöksiä kuin takaukseen

14. Panttaus puhtain esinevastuin A:lla ei ole henkilökohtaista maksuvelvollisuutta B:tä kohtaan Esimerkki: Jos A ei 6 kk kuluessa maksa B:lle 10000 € -> B:llä on oikeus saada suoritus veneen z arvosta puuttuva määrä Panttaus tapahtuu tässä suorituksen vakuudeksi Panttauslainaustoiminta tapahtuu puhtain esinevastuin -> käteispantti lainan vakuutena

15. Kiinnitysjärjestelmät Kiinteistö-, kulkuneuvo- ja yrityskiinnitys Kahden velkakirjan järjestelmä: käärevelkakirja (vk: tod.saat.) ja panttivelkakirja (kiinnitetty hvk) Kiinteistökiinnityksessä on siirrytty panttikirjaan eli todistus kiinnityksestä -> varataan etusija Kiinnitystä haetaan ao. kirjaamisviranomaiselta (esim. maanmittaustoimisto 2010 alusta kiint.os.; Ajoneuvohallintokeskus; Patentti- ja rek.hallitus) Hakijana omistaja tai velkoja; kiinteistön osalta vain omistaja (voi käyttää velkojaa valtuutettuna)

16. Kiinteistökiinnitys maakaaren mukaan Kiinnitys saadaan vahvistaa tilaan/tonttiin tai näiden määräosaan taikka muulle kuin tilan/tontin omistajalle kuuluvaan määräalaan Määräosan/määräalan vakuusarvo on pantinsaajan arvioitava Kun määräala lohkottu -> siihen kohdistuva kiinnitys siirtyy koskemaan lohkokiinteistöä (KML 29.1 §) Määräosan (esim. 1/3) osalta voidaan täsmentää ulottuvuutta yhteisomistajien hallinnanjakosopimuksella ja tämän sopimuksen kirjauksella lh.- ja kiin.rek. (MK 14:3) -> hallinnanjako merkitsee kiinteistön jakamista hallintarajoilla määrätyiksi alueiksi

17. Käyttöoikeuskiinnitys (laitoskiinnitys) Kohteena maanvuokraoikeus tai muu toisen maahan kohdistuva käyttöoikeus, joka on - siirtokelpoinen ja - varustettu tai varustettavissa vuokramiehen omistamilla rakennuksilla (MK 19:1) Kiinnityksen edellytyksenä maanvuokraoikeuden kirjaus kiinteistöön (MK 14:2) Annetaan laitostunnus Rinnakkain voi olla siten kaksi kiinnityskohdetta: 1) kiinteistökiinnitys ja 2) käyttöoikeuskiinnitys

18. Esimerkki kiinteistö- ja käyttöoikeuskiinnityksestä * Tila A on lainhuudatettu -> voidaan käyttää panttioikeuden kohteena 1. 100 000 € kiinnitys tilaan A 1.10.2001 2. Vuokraoikeuden kirjaus tilaan A 5.5.2004 a. 50 000 € kiinnitys vuokraoikeuteen B b. 25 000 € kiinnitys vuokraoikeuteen B 3. 50 000 € kiinnitys tilaan A 6.9.2009

19. Kiinteistöpanttioikeuden syntyminen Panttioikeus kiinteistöön, kun olemassa oleva panttikirja -> luovutetaan velkojalle saamisen vakuudeksi, traditio (MK 17:2) Jos panttikirjaa ei vielä ole -> panttaussitoumus + valtakirja velkojalle hakea kiinnitystä + määräys siitä, että panttikirja on luovutettava panttivelkojalle -> panttioikeus syntyy, kun kiinnitys vahvistetaan (MK 17:2.3) -> tieto panttikirjan haltijasta lh- ja kiinnitysrekisteriin Jos panttikirja on sivullisella -> panttioikeus syntyy denuntiaatiolla panttikirjan haltijalle KK 10:1.2 Jälkipanttioikeuden perustaminen MK 17:2.3 -> panttausilmoitus ensipantinsaajalle

20. Kulkuneuvokiinnitys Autokiinnityslaki -> kiinnitys ajoneuvorekisteriin merkittyyn ajoneuvoon kuten linja-autoon, kuorma-autoon, traktoriin, moottorityökoneeseen -> ei kuitenkaan henkilö- ja pakettiautoon (voivat kuulua yrityskiinnityksen piiriin) Viranomaisena ajoneuvohallintokeskus Aluskiinnityslaki -> alusrekisteriin merkitty kauppamerenkulkuun käytetty alus (vähintään 15 m pakko; 10-15 m omistajan pyynnöstä) Viranomaisena merenkulkulaitos Alusrakennusrekisteri -> rakennusaikaiset alukset L kiinnityksestä ilma-aluksiin -> sovelletaan pääosin samoja säännöksiä kuin aluskiinnitykseen Viranomaisena ilmailulaitos Ongelmana kulkuneuvoon asennettavat toisen omistamat koneet ja laitteet (esim. rahoitusleasingilla hankitut navigointilaitteet ja lentokoneen moottorit) Kirjausmahdollisuus ei ole kehittynyt tältä osin (vrt. MK 14 luku erit.oikeudet) Kahden velkakirjan järjestelmä: kääre- ja panttivelkakirja Etuoikeus luetaan hakemuksen vahvistamisesta eikä hakemuksen saapumispäivästä kuten moderneissa järjestelmissä

21. Yrityskiinnitys 1/3 Kahden velkakirjan järjestelmä Syntyy panttioikeus elinkeinonharjoittajan kaikkeen kiinnityskelpoiseen irtaimeen omaisuuteen (vaihtuva) Panttioikeuden syntyminen edellyttää panttivelkakirjan luovuttamista pantinsaajalle (traditio) Käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuus (ei veronpalautus) Yrityskiinnityksestä huolimatta saadaan pantata erikseen saatavat, arvopaperit ja arvo-osuudet -> yrityskiinnitys voimassa toissijaisesti Muutoin on voimassa käteispanttauskielto YrKiinL 4.3 § -> merkitystä sillä, milloin panttaus on tapahtunut suhteessa yrityskiinnityspanttioikeuteen nähden

22. Yrityskiinnitys 2/3 Käteispanttauskielto / aikaprioriteetti Jos käteispanttaus on ajallisesti tapahtunut ennen kuin yrityskiinnitys + panttivelkakirja on annettu velkojalle -> käteispantti on suojattu Käteispanttauskiellon vastainen panttaus ei sido yrityskiinnitysvelkojaa, mutta on muutoin pätevä Yrityskiinnitysvelkojalla on huonompi etusija velallisen ulosotossa/konkurssissa kuin pantti-/pidätysoikeuden haltijalla (MJL 5 § verr. MJL 3 §) -> konkurssissa 50 % Yrityskiinnityksen estämättä normaali yrityskiinnityksen piiriin kuuluvien esineiden vaihdanta (YrKiinL 9 §)

23. Yrityskiinnitys 3/3 Säännöllinen tavaranvaihto ja omaisuuden tarpeellinen uusiminen mahdollista Yrityskiinnitys lakkaa luov.om. suhteen ja vastikkeena saatu om. kiinnityksen piiriin Om. myynti kokonaisuudessaan tai pääosin -> yr.kiin. pysyy lähtökohtaisesti voimassa ja tuottaa paremman oik. kuin luov.saajan yr.kiin.velkojalla (YrKiinL 9.3. §) -> voimassa 6 kk yr.velkojan tiedonsaannista tai max 2 vuotta -> vaadittava em. ajassa

24. Kaksoisdisponointi Aikaprioriteetti / ekstinktio Esimerkki: asunto-osakkeiden kaksoisdisponointi A ----- 2. luovutus -----> C bf/mf panttaus sekundus luov./pantins. 1. panttaus - sitoumus + julk.varmistus B primus (velkoja ja pantinsaaja) Aikaprioriteetti on yleisesti pätevä lähtökohta seuraantotilanteissa (yksilöllisesti määrätty sama es.) Erotettava ns. arvon kaksoispanttaus-> osake/kiinteistö

25. Arvon kaksoispanttausesimerkki A omistaa Kiinteistöosakeyhtiö B:n osakekannan A panttaa osakekannan Pankille C luottonsa vakuudeksi B myöhemmin panttaa omistamansa kiinteistön Pankille D -> syntyy arvon kaksoispanttaustilanne Kuvion muodossa: A -----------------------------------? C 1. osakekannan panttaus (= tase varoineen ja 100 % velkoineen) B ----------------------------------? D 2. kiinteistön panttaus * Negative pledge / panttauskieltoehto + sopimussakko

26. Myöhempi luovutus jää sitovaksi Tavanomainen irt.es. KK 11:4 ja 12:4 -> traditio + bf Irt.es. sivullisen hallussa, VKL 31.1 § ja KK 10:1.2 -> denuntiaatio ja bf Jvk, VKL 14 § -> traditio + bf Arvo-osuus, ATL 26 § -> kirjaus + bf Immateriaalioik. esim. PatenttiL 44.5 § -> rekisteröintipyyntö, joka johtaa rekisteröintiin + bf Vilpittömän mielen ajankohta ekstinktion aikaansaamiseksi: luovutus- / julk.varm.hetki

27. Kiinteistöpanttaus 1/2 Kiinteistöpantin synty MK 17:2.1 -> panttikirja luovutetaan velkojalle MK 17:3.2 panttaussitoumuksen vaikutuksesta -> panttaussitoumuksella ei oikeusvaikutuksia kolmansiin A ----- 2. kiint.luovutus ---> C ostaja mf 1. panttaussitoumus B MK 3:8 -> tietoisuuden merkityksestä Poikkeus kollusiivinen oikeustoimi

28. Kiinteistöpanttaus 2/2 MK 17:2:n mukainen panttioikeus syntynyt Pantinsaaja menettää panttikirjan kiinteistön omistajalle/pantinantajalle Panttioikeus lähtökohtaisesti sitoo sivullista Tapahtuu kiinteistön myynti bf olevalle sivulliselle niin, että myyjällä on kaupan hetkellä panttikirja Panttioikeus lakkaa -> jos panttikirjan traditio myöhemmälle bf kiinteistön ostajalle

29. Toiskertainen panttaus Aikaprioriteetti / ekstinktio Sekundus-pantinsaaja bf -> + julkivarm. -> ekstinktio hänen hyväkseen -> primus -> jälkipanttioikeus, mikäli julk.varm. Sekundus-pantinsaaja mf -> jälkipanttioikeus, mikäli julkivarm. edell. -> denuntiaatio ensipantinsaajalle A --- 2. panttaus --? C bf / mf + jkv. sekundus 1. panttaus B primus

30. Hypoteekkikanne 1/2 Lähinnä vain kiinnityspantin yhteydessä, koska näissä tapauksissa pantinsaajalla ei ole itsenäistä suoraan lakiin perustuvaa realisointivaltaa Yleensä kiinteistökiinnitykseen perustuva panttioikeus Kaksi kannetta, jotka kumuloituvat samassa prosessissa: henkilökohtaiseen maksuvelvollisuuteen ja objektikohtaiseen suorituksensaantioikeuteen perustuva suorituskanne Suoritustuomio -> velvoitetaan suorittamaan tietty rahamäärä panttikohteen arvosta; yrityskiinnitys-tapauksessa elinkeinonharjoittajalle kuuluvasta yrityskiinnityksen alaisesta omaisuudesta

31. Hypoteekkikanne 2/2 Asialegitimaatio (asiavaltuus)-> oikeus prosessata Kiinteistön osalta lh- omaava vastaaja (MK 13:11) Voitaneen lähteä siitä, että kannetta voidaan ajaa rekisteriin merkittyä omistajaa vastaan (esim. ajoneuvorekisteri) Suorituksensaantioikeus toteutetaan ulosmittauksen kautta -> haetaan ulosmittausta Kiinteistön osalta se katsotaan välittömästi ulosmitatuksi suoritustuomiolla (UK 4:30) -> pantinsaajan on haettava kiinteistön myyntiä Sivulliselle kuuluva om. voidaan ulosmitata, jos om. ulosottoperusteen mukaan vastaa hakijan saatavasta (UK 4:9.1) -> esimerkiksi panttioikeuden nojalla

32. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 1/7 KK10:2:n soveltamisala: irtain reaaliesine, arvopaperi, arvo-osuus, patentti tai muu teollisoikeus, asumisoikeuden pääoma-arvo Ulkopuolelle jäävät panttilainauslaitosten hallussa olevien esineiden realisointi Edellytykset: (1) saatava on erääntynyt maksettavaksi, (2) ilmoitus -> jollei makseta, niin esine myydään ja (3) ilmoituksessa mainittu aika (1 tai 2 kk) on kulunut eikä saatavaa ole maksettu Voidaan poiketa, jos pantin arvon alenemisen takia aiheutuisi olennaista vahinkoa

33. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 2/7 Edellytykset puuttuvat -> tehottomuus -> ostajan saanto voi korjaantua bf nojalla -> saantosuoja Panttikohteen realisaatioon liittyvistä kysymyksistä voidaan sopia halutulla tavalla (= dispositiivista oikeutta) -> tavanomaista pankkikäytännössä Pantti on myyty -> raha on surrogaatti -> saa ottaa luottoa vastaavan suorituksen Pantinsaajalla oikeus kohdistamiseen, jos hänellä on useita lopullisia suorituksensaanti-oikeuksia panttikohteeseen nähden eli missä järjestyksessä suoritetaan (vrt. KK 9:5)

34. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 3/7 KK 10:2 -> MyyntiL:ia sovelletaan soveltuvin osin, esim. 4, 8-10 § -> sääntely on tahdonvaltaista MyyntiL 4 § -> pantinsaajan on ilmoitettava sivulliselle oikeuden haltijalle myynnistä; selvitettävä ao. rekisteritiedot -> laiminlyönti -> vahingonkorvausvastuu MyyntiL 8 § -> myynnissä otettava huomioon omistajan ja myös sivullisen edut, esim. jälkipantinsaajan edut Esim. panttihuutokauppa, vapaa myynti, välittäjän avulla Ilmoitus esimerkiksi kirjatulla kirjeellä (MyyntiL 9 §) Myyntikustannukset otetaan pantin myyntihinnasta (MyyntiL 10 §) Ylijäämä viivytyksettä pantin omistaneelle (väh. 8 €)

35. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 4/7 Pääsääntö: pantinsaajalla ei ole velvollisuutta ryhtyä toimenpiteisiin oikeutensa toteuttamiseksi Poikkeuksia: panttina omaisuutta, jonka arvo tulee alenemaan nopeasti (esim. pilaantuminen) Pantinantaja pyytää pantinsaajaa panttiesineen myyntiin Pantinsaajalla voi olla velvollisuus myyntitoimenpiteisiin, vaikka saatava ei olisi erääntynyt -> oltava kuitenkin oikeus myyntiin

36. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 5/7 Hyväksyttävä myyntivastike KK 10:2:n muk. myynnissä Pantin omistajan >< pantinsaajan intressit Pantinsaajalla velvollisuus hylätä korkein tarjous, jos tämä selvästi alittaa käyvän hinnan Käypä huutokauppahinta Seuraamukset -> ostaja on suojattu, kun hän on bf kelpoisuuden ylityksestä (vrt. KK 11:4 ja VKL 14 §) Pantinsaaja voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi -> huomattavan alihintaisen myynnin lisäksi edellyttää huolimattomuutta (arg. KKO 1985 II 29) Pantinsaajan on selvitettävä panttikohteen arvo etukäteen (asiantuntijan lausunto)

37. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 6/7 KKO 1985 II 29 - pankilla A 10 000 mk saatava B:ltä, joka oli antanut A:lle asunto-osakkeet saatavan vakuudeksi - A järjesti panttihuutokaupan -> korkein tarjous 30 000 mk -> A hyväksyi heti - B nosti vahingonkorvauskanteen A:ta vastaan - kiinteistönvälittäjän arvio 138 000 mk - KKO katsoi hinnaksi 80 000 mk, koska vuokrattu - KKO: A:n olisi suoritettava korvauksena 43 000 mk B:lle (80 000 mk – (30 000 mk + 7000 mk yht.vastik. ja vesimaksuja, jotka ostaja otti vastatakseen)

38. Pantin realisointi KK 10:2:n mukaan 7/7 Esimerkki - A:lla on 50 000 euron saatava ja vakuutena B:n taide-esine - A myy panttiom. -> saaden 20 000 euroa, vaikka om. käypä arvo on 50 000 euroa - B:lle jää 30 000 euron henkilökoht. maksuvelvollisuus - jos myynti olisi tapahtunut 50 000 euron hinnalla -> B olisi vapautunut maksuvelvollisuudestaan A:han nähden - A on aiheuttanut vahinkoa B:lle -> A:n olisi maksettava B:lle vahingonkorvausta 30 000 euroa - lopputuloksena A tai B voi lakkauttaa vastakkaiset saamisoikeudet kuittauksella

39. Pantin realisaatio viranomaisen toimesta UK 5:23.1 -> ulosottomies arvioi, ettei tarjous alita selvästi om. käypää hintaa paikkakunnalla -> valtion vah.korv.vastuu Pantin haltija ei korvausvelvollinen TuHO 2006:16: aluksen pakkohuutokauppa -> kanteessa vaadittiin pantinhaltijalta, joka oli huutanut aluksen ainoalla huudolla 600 000 mk, korvausta 1,8 milj. mk, koska pankki oli myynyt välittömästi aluksen X:lle 2,4 milj. mk Pantinsaajan lojalitettivelvollisuus pantin omistajaa kohtaan -> millaista käyttäytymistä edellytetään Jäi näyttämättä, että pantinhaltijalla olisi ollut tiedossa ostaja alukselle

40. Saamisoikeuteen kohdistuva panttioikeus Tavallinen vk -> VKL 3 luku -> VKL 10 § Saatavan panttauksessa pantinantaja säilyttää muodollisen asemansa velkojana eli velkasuhde velkoja – velallinen säilyy Panttauksen jälkeen velallinen ei saa tehdä suoritusta pantinantajalle - > kuitenkin velallinen saa maksusuojaa VKL 29 §:n nojalla, jos on bf suorituksen tehdessään Pantinsaajan on tehtävä panttausilmoitus (denuntiaatio) joutuisasti saamisvelalliselle ja näin estää tämän bf:n -> ilmoitukseen on liitetty myös pantinsaajan velkojasuoja pantinantajan velkojia vastaan (VKL 31.1 §) Pantinsaajan väitesuoja saamisvelallisen väitteitä vastaan on liitetty myös panttausilmoitukseen eli denuntiaatioon (VKL 28 / 18 §) Panttaus rajoittaa pantinantajan kelpoisuutta velkojana -> ei saa loukata pantinsaajan intressejä esim. velan anteeksianto, kuittaussopimus, sopimus saatavan vähentämisestä ja vapaaehtoinen akordisopimus ovat kiellettyjä

41. Saatavan panttaus Velkoja saatavan panttaus pantinsaaja O ---------------------------? P Perussuhde - perintä saatava - väitteet - denuntiaatio (VKL 28, 29, 31.1 §) V velallinen Perussuhde V ------- O -saatava 2. Perussuhde II O ------- P - saatavan panttaus vakuudeksi

42. Panttausilmoituksen oikeudellinen merkitys 1/2 T (=O:n velkoja) P2 pantinsaaja perussuhde II Velkoja O ---------------------------? P pantinsaaja perussuhde I denuntiaatio Saatava V velallinen P ei saa lähtökohtaisesti parempaa oikeutta kuin oli O:lla V voi esittää väitteitä P:tä kohtaan (väiteoikeus) ennen denuntiaatiota koskevista seikoista - kuittausväite - maksuväite Kuittauskysymys VKL 28 / 18 § Maksusuojakysymys VKL 29 § P:n vaihdantasuoja O:n velkojia (T) vastaan VKL 31.1 § Saatavan kaksoispanttaus P:n ja P2:n kesken VKL 31.2 §

43. Panttausilmoituksen oikeudellinen merkitys 2/2 VKL 3 luku ex analogia -> tavallisiin saataviin, esim. kauppa- tai vahingonkorvaussaatava Panttausilmoitus saamisvelalliselle Ilmoituksen tekee joko pantinantaja tai pantinsaaja Ei muotovaatimusta -> todistuksen kannalta kirjallisesti Riittävää, että velallinen on vastaanottanut, ei hyväksymistä, ei selonottoa Panttausilm. koskee vain jo tapahtunutta panttausta Saatavan ei tarvitse olla erääntynyt eikä edes ansaittu TakSL 14 § -> ilman aiheetonta viivytystä; ennen pantinantajan konkurssiin asettamista Ilm. käytävä ilmi: 1)saatavan panttaus,2) uuden panttivelkojan nimi ja 3) yksilöity saatava

44. Pantatun sopimukseen perustuvan saatavan hoito 1/2 velkoja panttaussuhde pantinsaaja O -----------------------------? P Velkasuhde 8000 € - perimisvalta 10 000 € maksusuhde V velallinen bf/mf O --- V relaatiossa tehtävät määräämistoimet: - velan anteeksianto ei - kuittaussopimus ei - sop. saatavan vähentämisestä ei - vapaaehtoinen akordisopimus ei - koron alentaminen kyllä - saatavan kuoletuserien muutt. kyllä - erääntymisajan muuttaminen kyllä

45. Pantatun sopimukseen perustuvan saatavan hoito 2/2 Saatavan vanhentuminen Valvoa saatavaa koskevan julkisen haasteen tai V:n konkurssin yhteydessä -> lojaliteettivelvollisuus -> velkoja O:lla vastuu -> toissijaisesti pantinsaaja P:llä on vastuu Irtisanomisoikeus -> pantinantaja-velkojalla -> pantinsaajan P:n oman saatavan erääntymisen jälkeen -> pantinsaajalla

46. Ansaitsemattoman saatavan panttaus Syntyperusteeltaan tunnettu; ei fiktiivinen - urakkasopimus - kustannussopimus Panttaus on tapahtunut de facto Pantinantaja-velkojan oma suoritus yhä tekemättä Panttausilmoitus on mahdollinen, jos -> - panttaus on jo tapahtunut - saatava on riittävästi yksilöity - määrältään rajattu ns. ansaintaperiaate - Ruotsissa HD:n tapaus NJA 1973 s 635 kuorma-autoilijan tapaus - saatavan panttaus on pätevä, mutta sivullissitovuus saavutetaan vähitellen ansaintahetken mukaan Wärtsilän konkurssitapaus -> laivanrakennussop. perustuvan saatavan panttaus ja sen sivullissitovuus konkurssissa Ks. KKO 1995:133, 1996:113, 2002:113 ja 2005:131 UK 4:8.2 vielä ansaitsematon saatava voidaan ulosmitata KonkL 17:6 tuotto kertyy panttivelkojalle konkurssin ajalta, esim. vuokrasaatava

47. Ulosmittaus Menettely, jolla maksuun velvoittava tuomio pannaan konkreettisesti täytäntöön Ulosottomies (kihlakunnanvouti ja kihlakunnan-ulosottomies) Ulosottoperuste -> Ulosmittaus -> myynti -> jako -> tilitys Esine- ja oikeusulosmittaus kohteen perusteella UK 4:9 sivullisen omaisuutta ei saa ulosmitata; poikkeus jos kohde vastaa vakuusoikeudesta Aikaprioriteettiperiaate -> mitä ulosoton piiriin kuuluu, ratkeaa lähtökohtaisesti siviilioikeudellisten sääntöjen mukaan (sopimus/traditio) Omistusoikeusolettamat (esim. UK 4:10 hallinta / kirj.)

48. Konkurssi Velallisen kaikkia velkojia koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun Konkurssissa velallisen omaisuus siirtyy velkojien määräysvaltaan -> pesänhoitaja (KonkL 1:1.2) Konkurssi alkaa tuomioistuimen päätöksellä; kellonaika Velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta (KonkL 3:1) KonkL 5 luvussa säännökset siitä, mitä pesään kuuluu; pesään kuuluu mm. se om. joka saadaan takaisinsaantilain nojalla takaisin pesään (KonkL 5:1.2) Konkurssisaatava -> velallisen sitoumus/oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista (vrt. pesän massasaatava) Konkurssi eräännyttää pääsääntöisesti saatavan velkojan ja velallisen välisessä suhteessa; ei koske ehdollista saatavaa eikä vahingonkorvausta tai sellaista vastaavanlaista velkaa, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä

49. Velkojia sitova panttaus Pantinsaajan velkojasuoja velallisen ulosmittaus- ja konkurssivelkojia vastaan tulee säännönmukaisesti kyseeseen vain, jos asianmukainen julkivarmistus on tapahtunut ennen ulosmitt./konkurssia -> julk.varm.tilan jatkuvuus eli esim. esine on yhä pantinsaajan hallussa Irt.reaaliesine -> traditio Hvk -> traditio (VKL 10 ja 22.1 §) Tavallinen vk -> denuntiaatio velalliselle (VKL 31.1 §) Tavaramerkki -> rekisteröinti tav.merk.rek. Kiinteistö -> kiinnitys + panttikirjan hall.luov. velallinen A <----- 2. ulosmittaus/konk.----- B Y 1. pant.sit. + julk.varm.

50. Velallinen menettää oikeudellisen määräämisvallan 1/2 UK 4:37 -> ei saa luovuttaa / pantata ilman ulosottomiehen lupaa -> kiellon vastainen toimi on tehoton velkojiin nähden Luov.saaja/muu sivullinen voi saada vilpittömän mielen suojaa -> kiinteistön osalta MK 17:12, arvopaperi VKL 14 §, arvo-osuus (ATL 26 ja 27 §), irt.es. KK 11:4 KonkL 3:1 -> velallinen menettää oikeuden määrätä konk.pesään kuuluvasta omaisuudestaan KonkL 3:2.1 -> oik.toimi sitoo konkurssipesää, jos velallinen on tehnyt oikeustoimen ennen kuin konkurssin alkamisesta oli kuulutettu eikä toinen tiennyt eikä pitänyt tietää, ettei velallisella ole oikeutta määrätä om.

51. Velallinen menettää oikeudellisen määräämisvallan 2/2 Erityissäännökset MK 17:12, VKL 14 §, ATL 26/27 § jne. syrjäyttävät yleissäännöksen KonkL 3:2.1 -> bf suoja on siten mahdollinen, vaikka oik.toimi olisi tehty konkurssista kuuluttamisen jälkeen Jos oik.toimi on tehty ennen konkurssia -> niin oik.toimi itsessään ei kaikissa tapauksissa oikeuta vilpittömän mielen suojan saamiseen -> niinpä jos bf perustuu KonkL 3:2.1, edellytetään, että myös julkivarmistus tapahtuu ennen konkurssista kuuluttamista

52. Pantatun omaisuuden ulosmittaus Panttioikeus ei estä ulosmitata panttikohdetta jonkun toisen saatavan maksamiseksi -> merkitystä ei ole millaisesta om. on kysymys Panttioikeus otetaan myynnissä ja varojen jaossa huomioon -> UK 5 ja 6 luvut Ulosmittauksen hakijana voi olla myös henkilö, jolla on panttioikeus velalliselle kuuluvaan omaisuuteen -> kohdistetaan lähinnä vakuusobjektiin Ilman velallisen suostumusta hänen vakituinen asuntonsa saadaan ulosmitata ennen muuta omaisuutta vain painavasta syystä (UK 4:25)

53. Pantinsaajan etuoikeus suoritukseen Pääsääntönä saamisoikeuksien osalta -> velkojilla on yhtäläinen oikeus saada saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa (MJL 2 §) taloudellisessa kollisiossa Objektikohtaisella suorituksensaantioikeudella on etusija suhteessa henkilökohtaiseen maksuvelvollisuuteen perustuvaan suorituksensaantioikeuteen (MJL 3 §) Yrityskiinnitys tuottaa huonomman etusijan (MJL 5 §) kuin tavallinen panttioikeus -> yr.kiin.velkojalle jaetaan konkurssitilanteessa ennen muita saatavia 50 % kiinnitetyn om. arvosta sen jälkeen, kun MJL 3, 3a ja 4 §:ssä tarkoitetut saatavat on suoritettu -> loppuosalle suoritetaan 2 §:stä ilmenevän perusteen mukaan Ulosmittauksessa ei vastaavaa heikennystä yr.kiin.osalta

54. Ulosmitatun kiinteistön myynti 1/11 Tavallinen velkoja -> haettava ensin ulosottoperuste -> ulosmittaus Panttivelkojan hypoteekkikanne -> suoritustuomio -> välittömästi ulosmittaus Erikseen haetaan myyntiä -> kiinteistö myydään joko huutokaupalla tai ns. vapaalla myynnillä, joita on useita eri muotoja

55. Ulosmitatun kiinteistön myynti 2/11 Vapaan myynnin eri muodot UK:ssa: Yksityisen toimittama julkinen huutokauppa, esim. yksityisen huutokauppakamarin toimittama huutokauppa (UK 5:75) -> ei koske kiinteistön myyntiä Ulosottomiehen toimittama vapaa myynti (UK 5:76); ja Muu vapaa myynti, esim. velalliselle tai pantin haltijalle annetaan toimeksianto myydä kohde (UK 5:77)

56. Ulosmitatun kiinteistön myynti 3/11 Ennen myyntiä ulosottomiehen on selvitettävä: lh- ja kiin.rekisteristä panttioikeudet ja erityiset oikeudet; hallinnan perusteella huomioon otettavat kirjaamattomat erityiset oikeudet; ehdolliseen luovutukseen perustuva myyjän kauppahintasaatava; ja myynnissä pysytettävä ehto, jos omaisuus myydään ehto säilyttäen.

57. Ulosmitatun kiinteistön myynti 4/11 Asianosaiskeskustelu -> esitetään vaatimukset ja myös riitautukset Ulosottomies laatii asianosaisluettelon (UK 5:44) -> siihen merkitään: Saatavat ja muut oikeudet UK 5:47-52:ssa säädetyllä tavalla; Alin hyväksyttävä tarjous (UK 5:54) UK 5:55:ssä tarkoitettu hakijan saatava Yhteisomistajien määräosat, jos myydään yhteisesti omistettu kiinteistö

58. Ulosmitatun kiinteistön myynti 5/11 Etusijajärjestys (UK 5:47) -> etuoikeussaatavat ja etuoikeudettomat saatavat Etusijajärjestys on seuraavanlainen: täytäntöönpanokulut, myyntimaksu ja KonkL 17:7:ssä tarkoitettu korvaus pesälle Saatavat, joiden vakuutena on kirjattu lakisääteinen panttioikeus kiinteistöön, keskenään samalla etuoikeudella; Saatavat, joiden vakuutena on kiinnitykseen perustuva panttioikeus kiinteistöön, ja kiinteistöön kirjatut erityiset oikeudet lh- ja kiinnitysrekisterin osoittamalla keskinäisellä etuoikeudella; Kiinteistöön kohdistuvat kirjaamattomat eläke-, vuokra- tai muut käyttöoikeudet, jos oikeuden haltija on ottanut kiinteistön tai sen osan hallintaansa ennen ulosmittausta, niin että aikaisemmin perustetulla oikeudella on etuoikeus; Ehdolliseen luovutukseen perustuva UK 5:26.1:ssä tarkoitettu kauppahintasaatava

59. Ulosmitatun kiinteistön myynti 6/11 Etuoikeussaatavien jälkeen suoritetaan muut saatavat, joista kiinteistö on ulosmitattu Näillä on keskenään sama etuoikeus, jollei MJL:ssa toisin säädetä -> takasijalla olevat saatavat Huutokauppa eräännyttää erääntymättömät saatavat Panttikirja ilmaisee maksimimäärän etuoikeutetulle saatavalle -> pääoma + korko + muut liitännäiskustannukset Panttikirjan ylimenevä osuus merkitään luetteloon etuoikeudettomaksi saatavaksi, jos kiinteistö on sen suorittamiseksi ulosmitattu -> ulosmittaus edellyttää ulosottoperustetta

60. Ulosmitatun kiinteistön myynti 7/11 Alin hyväksyttävä tarjous -> suojataan hakijan saatavaa paremmassa etuoikeusasemassa olevia saatavia ja erityisiä oikeuksia Em. tarjoukseen ei lueta hakijan saatavaa Hakijalla on oikeus kieltää myynti, jos hänen oma etuoikeussaatavansa ei peity kokonaan kauppahinnasta Tarjouksen sisäpuolelle jäävä erityinen oikeus pysytetään voimassa -> jos jää ulkopuolelle -> kysymykseen vaihtoehtoinen tarjoaminen -> ensin erityinen oikeus pysytetään, mutta jos sen edellä oleva saatava ei tule katetuksi niin sitten myydään pysyttämättä erityinen oikeus -> aiempi alempi tarjous voidaan hyväksyä, jos oikeuden haltija maksaa erotuk-sesta sen osan, joka kuuluu paremmalla oik. olev. saat.

61. Ulosmitatun kiinteistön myynti 8/11 Lähtökohta ulosottorealisaatiossa -> kaikki panttirasitukset lakkaavat, jos kohdeomaisuus saadaan myydyksi (UK 5:59) Jollei om. ole myyty oikeus säilyttäen tai saatavaa oteta vastattavaksi Myös UK 5:75-76 tarkoitetussa vapaassa myynnissä panttirasitukset raukeavat, jollei … UK 5:77:ssä tark. vapaassa myynnissä om. kohdistuvat oikeudet pysyvät sen sijaan voimassa, jolleivät asianosaiset ja ostaja muuta sovi (5:80.1)

62. Ulosmitatun kiinteistön myynti 9/11 Esimerkki: Täytäntöönpanokulut ja myyntimaksu 2 000 € Lakisääteisen panttioikeuden haltija C 5 000 € Pantinsaaja A 85 000 € Kirjatun maanvuokraoikeuden haltija D _____________________________________________ alin hyväksyttävä tarjous 92 000 € 5. Pantinsaaja B (hakija) 100 000 € 6a etuoikeudeton saatava E 30 000 € 6b etuoikeudeton saatava F 50 000 € 6c etuoikeudeton osuus B:n saatavasta 20 000 €

63. Vuokraoikeus kiinteistön pakkohuutokaupassa 10/11 Vuokraoikeus sisältyy alimpaan hyväksyttävään tarjoukseen -> se jää voimaan Jos vuokraoikeus ei sisälly alimpaan hyväksyttävään tarjoukseen -> kysymykseen tulee vaihtoehtoinen tarjoaminen -> ensin pysytetään v-oikeus voimassa -> jos kauppahinta kattaa kaikki edellä olevat oikeudet -> v-oikeus jää voimaan Jos kauppahinta ei riitä kattamaan -> järjestetään uusi huutokauppa, jossa v-oikeutta ei pysytetä -> jos kauppahinta nousee korkeammaksi, jää tämä kauppa voimaan -> vuokramiehellä on oikeus maksamalla kauppahintojen erotuksen saada vuokraoikeus jäämään voimaan

64. Ulosmitatun kiinteistön myynti 11/11 Huutokaupassa korkein tarjous 150 000 € -> A, C ja D tulevat kokonaan tyydytetyiksi -> pantinsaajalla B:llä oikeus kieltää kiinteistön myynti, koska ei kokonaan peity Uusi myynti -> jos ei tule myydyksi -> ulosmittaus peruutetaan (UK 5:56) Jos korkein ostotarjous 80 000 € -> kauppa syntyy vain jos A sen hyväksyy osaltaan eikä B käytä kielto-oikeuttaan Ostaja voi neuvotella A:n kanssa, että ottaa vastatakseen panttisaatavasta (pääoma, ei korkoa) kauppahinnan vähennyksenä -> velallinen ei enää vastaa siirtyneestä saatavasta (UK 5:57) -> muutoin panttioikeudet myytyyn kiinteistöön raukeavat huutokaupassa, jollei siis omaisuutta ole myyty oikeus säilyttäen tai katettua saatavaa oteta vastattavaksi (UK 5:59)

65. Ulosmitatun irtaimen om. myynti 1/4 Aluksen ja ilma-aluksen myyntiin sovelletaan pääosin kiinteistöjä koskevia lainkohtia Saatavan myynti ulosottotoimin on harvinaista -> pääsääntö on saatavan perintä -> myynti on toissijainen tapa -> myynnin seurauksena tapahtuu velkojan vaihdos Irt.om. -> (1) huutokauppa tai (2) vapaa myynti eri tavoilla

66. Ulosmitatun irt.om. myynti 2/4 Ulosottomiehen tulee selvittää viran puolesta seuraavat seikat ennen myyntiä: ao. rekisteriin kirjatut panttioikeudet, kiinnitykset ja yrityskiinnitykset, jos kohde tätä edellyttää; Saatavan määrä, jos om. on vakuutena jonkun hallussa tai om. kohdistuu kirjaamaton panttioikeus; Ehdolliseen luovutukseen perustuva myyjän kauppahintasaatava; Myynnissä pysytettävä ehto, jos om. myydään ehto säilyttäen

67. Ulosmitatun irt.om. myynti 3/4 Etusijajärjestys (MJL) Täytäntöönpanokulut ja mahdollinen myyntimaksu Panttioikeus tai pidätysoikeus irt.om. (MJL 3 §) Lapselle tulevan elatusavun etuoikeus (MJL 4 §) Yrityskiinnityksen tuottama etuoikeus (MJL 5 §) Tavalliset ulosmitatut saatavat saatavien suhteessa (MJL 2 §) Viimeksi suoritettavat saatavat (MJL 6 §)

68. Ulosmitatun irt.om. myynti 4/4 Alin hyväksyttävä tarjous myös käytössä Panttioikeus ja muu oikeus myytyyn irt.om. raukeaa huutokaupassa, jollei om. Ole myyty oikeus säilyttäen tai saatavaa oteta vastattavaksi (UK 5:37) Hakijalla ei kielto-oikeutta Yrityskiinnitys otettava huomioon -> pysytettävissä voimassa vain vapaassa yksityismyynnissä Ostaja voi neuvotella panttisaatavan vastattavaksi ottamisesta -> henkilökohtainen vastuu (tapahtuu velallisenvaihdos eli ostajasta tulee uusi velallinen; voidaan sopia myös siitä, että ostaja vastaa vain myyntikohteen arvolla (= esinevastuu)

69. Pantinsaajan oikeusasema konkurssissa 1/7 Pantinsaajan on ilmoitettava pesänhoitajalle tiedot panttioikeuden perustamisesta ja sisällöstä Käytännössä on tarkoituksenmukaista, että panttivelkoja valvoo panttisaatavansa eli tiedot saatavasta + pantista -> saa konkurssivelkojan aseman pesässä Jälkivalvonta valvontapäivän jälkeen -> passiivisuudesta ei seuraa panttioikeuden menetystä -> jälkivalvontamaksu 600 € - 6000€

70. Pantinsaajan oikeusasema konkurssissa 2/7 Pantinhaltijalla on separatistin asema (KonkL 17:11) -> lähtökohta on, että panttivelkoja realisoi panttiomaisuuden konkurssin ulkop. Käytännössä panttiomaisuuden hoidosta, kustannusten maksamisesta ja realisoinnin suorittamisesta tulisi sopia pesän kanssa Pantinhaltijan on kuitenkin otettava huomioon KonkL 17:12-14:n säännökset, mm. ilmoitusvelvollisuus Kiinteistöpanttivelkoja voi hakea kiinteistön ulosmittausta ja kiinteistö voidaan realisoida UK 5 luvun mukaisessa järjestyksessä Yrityskiinnitysvelkoja ei ole separatistin asemassa Käteispantin haltija voi itse myydä vakuuskohteen (KK 10:2) -> sama koskee arvo-osuuksia ja teollisoikeuksia, esim. patentti Julkisen kaupankäynnin kohteena olevat arvopaperit ovat erityisasemassa -> konkurssilain rajoitukset eivät koske panttivelkojaa

71. Pantinsaajan oikeusasema konkurssissa 3/7 Realisoinnin ylijäämä tulee konkurssipesälle -> kohdistamiskysymys, jos panttivelkojalla on useita saatavia, joiden yleisvakuutena on ollut panttiobjekti-> panttivelkoja saa kohdistaa, mihin saatavaan/saataviin realisointitulos ensin kohdistuu ja missä sisäisessä järjestyksessä, ensin korko ja muut täytäntöönpanokulut ja vasta sitten pääoma Panttivelkojan on otettava huomioon pantin omistajan ja konkurssipesän edut (KonkL 17:11.1) -> riittänee, että noudattaa KonkL 17 luvun säännöksiä eikä KK 10:2:n säännöksiä

72. Pantinsaajan oikeusasema konkurssissa 4/7 Ennen myyntiä ilmoitettava pesänhoitajalle om. myyntitapa sekä myynnin aika ja paikka -> pesä voi arvioida myynnin edullisuutta pesän kannalta Konkurssipesä voi aina lunastaa pantin -> panttivelkojan etusija maksun saantiin siirtyy konkurssipesälle (= omistajanpanttioikeus; KonkL 17:9)

73. Pantinsaajan oikeusasema konkurssissa 5/7 Konkurssipesä voi määrätyin edellytyksin myydä pesään kuuluvaa panttiomaisuutta -> panttivelkoja suostuu (KonkL 17:8) -> tuomioistuin antaa luvan (KonkL 17:13) (1) Konkurssipesä huolehtii myynnistä Kun pesä myy panttiomaisuutta, se voidaan myydä tavallisella vapaaehtoisella kaupalla -> voidaan sopia ehdoista Panttioikeus pysyy voimassa, jos ei makseta eikä panttivelkoja suostu muuhun Myyntitavalla on merkitystä panttivelkojan oikeusaseman kannalta -> spekulointimahdollisuus

74. Pantinsaajan oikeusasema konkurssissa 6/7 (2) Myynti tuomioistuimen luvalla Tuomioistuimen lupa voidaan myöntää, jos omaisuudesta on tehty konkurssipesälle ostotarjous ja se ylittää om. käyvän huutokauppa-arvon eikä panttivelkoja saata todennäköiseksi, että om. saadaan muulla tavalla parempi myyntitulos -> lupa vain kerran -> myyntihinnan ei tarvitse riittää kaikkien panttisaatavien suorittamiseksi Pesä voi myydä vasta, kun päätös on lainvoimainen Om. myydään panttirasituksista vapaana, erit.oik. (kuten vuokraoikeus) jäävät voimaan, mutta panttioikeudet raukeavat Konkurssipesän etujen turvaaminen on rationa -> esim. taloudellinen kokonaisuus

75. Pantinsaajan oikeusasema konkurssissa 7/7 (3) Myynti UK:n mukaisessa järjestyksessä Pesän hakemuksesta panttiom. voidaan myydä UK:n mukaisessa järjestyksessä, jos panttivelkoja/-velkojat antavat suostumuksensa Tässä myynnissä ei sovelleta alinta hyväksyttävää tarjousta -> myydään vapaana panttirasituksista Pesä voi hakea panttiom. ulosottomyyntiä myös ilman panttivelkojan suostumusta -> viimesijainen keino edellyttää, että konkurssin alkamisesta on kulunut kolme vuotta Myydään vapaana panttirasituksista, ei alinta hyväksyttävää tarjousta Tuomioistuin voi panttivelkojan hakemuksesta kieltää ml.

76. Yksityishenkilön velkajärjestely Velallinen itse hakee järjestelyä (velkaneuvonta avustaa) Käräjäoikeus tekee päätöksen velkajärjestelyn aloittamisesta -> oikeusvaikutukset on liitetty siihen -> erilaiset kiellot, kuten maksukielto ja vak.asettamiskielto Velkajärjestelyn edellytykset Velkajärjestelyn esteet Tuomioistuin vahvistaa maksuohjelman -> vahvistetaan velallisen maksuvara -> summa, jonka velallinen kuukausittain käyttää velkojensa maksamiseen Velkajärjestelyn piirissä -> ennen velkajärjestelyn alkamista syntyneet velat Viivästyskoron kertyminen lakkaa

77. Yrityssaneerausmenettely 1/2 Yrityssaneeraus -> rehabilitaatiomenettely -> velallisyritys tervehdytetään -> voi jatkaa liiketoimintaa terveellä pohjalla (YSL 1.1 §) Konkurssi -> likvidaatiomenettely -> yleistäytäntöönpano Molemmat itsenäisiä, vaihtoehtoisia menettelyjä Velallis- tai velkoja-aloitteisesti (YSL 5 §) Velkojalla ei tarvitse olla ulosottoperustetta

78. Yrityssaneerausmenettely 2/2 Menettelyn aloittamisvaihe -> tuomioistuimessa päätetään, aloitetaanko saneerausmenettely Saneerauksen suunnitteluvaihe -> selvittäjä jättää saneerausohjelmaehdotuksen Menettelyn päätöksentekovaiheessa velkojat äänestävät ohjelmaehdotuksesta Vahvistamisvaiheessa tuomioistuin ratkaisee, vahvistetaanko ohjelmaehdotus -> jos, niin kaikkia velkojia sitova saneerausohjelma vuosiksi Saneerausvelka -> velat, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen vireilletuloa -> näihin kohdistuu saneerausohjelma, ei muihin Ohjelmalla on merkitystä täytäntöönpanon kannalta

79. Vakuusvelkoja yrityssaneerauksessa 1/ Vakuusvelkoja on muita velkojia paremmassa asemassa Vakuusvelan pääomaa ei voida alentaa sitä vastoin esim. maksuaikataulua voidaan muuttaa Velkojia sitova panttioikeus tai muu vakuus Saneerauslaissa puhutaan ”tehokkaasta esinevakuusoikeudesta” -> om.pid., takaisinotto-oikeus, etuoikeuden tuottava pidätysoikeus Vakuusvelaksi katsomiseen ei riitä, että velkojalla on tehokas panttioikeus

80. Vakuusvelkoja yrityssaneerauksessa 2/ Velkaa pidetään vakuusvelkana vain siltä osin, kuin pantin arvo menettelyn alkaessa olisi riittänyt kattamaan velkojan saatavan määrän rahaksimuuttokustannusten ja paremmalla etuoikeudella suoritettavien saatavien vähentämisen jälkeen Se osa velasta, jota vakuus ei riitä kattamaan, on yrityssaneerauslain järjestelmässä tavallista (pantti)velkaa, jota koskee velkajärjestely

81. Vakuusvelkoja yrityssaneerauksessa 3/ Arvioinnissa on otettava huomioon: Vakuuden arvo menettelyn alkaessa; Todennäköiset rahaksimuuttokustannukset; Pantinsaajan etuoikeusasema Vakuuden arvolla tässä tarkoitetaan todennäköistä realisointiarvoa menettelyn alkamisen ajankohtana Menettelyn alkamisen jälkeen tapahtuneella vakuuden arvon muutoksella ylös- tai alaspäin ei ole merkitystä sen kannalta, miltä osin velkaa on yrityssaneerauksessa pidettävä vakuusvelkana KouHO 1998:1 yrityskiinnitykseen perustuva vakuusvelka -> yritystoiminnan jatkumiseen perustuva käypä hinta (on going –periaate)

82. Esimerkki A on velkaa B:lle 500 000 € B:llä on hallussaan A:n kiinteistöön 3 panttikirjaa a’ 250 000 € = 750 000 € C:llä on hallussaan A:n kiinteistöön 100 000 € panttikirja 1. etusijalla Kiinteistön arvo yrityssaneerauksen alkaessa on 450 000 € -> deflaation tuoma riski 500 000 € saatavasta B:llä on vakuusvelkaa 350 000 € ja 150 000 € tavallista velkaa yrityssaneerauslain järjestelmässä 150 000 € velkaa voidaan järjestellä -> 75 000 €

83. Omaisuutta panttina sivullisen velasta velk.järj./yr.san. Pantin omistaja (yr.san.velallinen) ei voi puuttua sivullisten (pantinsaajan ja velallisen) väliseen velkasuhteeseen Voidaanko pantinsaajan objektikohtaiseen suorituksensaantioikeuteen puuttua? YSL 3:3 § -> jos velallisen om. on menettelyn alkaessa vakuutena kolmannen henkilön velasta, tästä aiheutuvaan vastuuseen sovelletaan vastaavasti, mitä velallisen vakuusvelasta säädetään VJL 3.2 § -> samoin sillä varaumalla, että velallisen omistusasunto on vakuutena kolmannen velasta -> käsitellään kuten vakuusvelkaa

84. Pantinsaajan objektikohtainen suorituksensaantioikeus 1/3 Yksityishenkilön velkajärjestely VJL 34.1 § -> pantin realisoinnista suoritetaan ensin rah.muuttokust. ja panttivelat -> loput tavallisille velkojille Jos ei realisoida panttiom., esim. asuntoa -> niin toimitaan maksuohjelman mukaan -> tässä tapauksessa myös objektikohtainen suorituksensaantioik. lakkaa: esim. A on velkaa B:lle 150 000 €,asunto-os. arvo menettelyn alkaessa 100 000 € -> maksuohjelma laaditaan niin, että leikataan 50 000 € tavallisesta velasta 20 000 € -> A:n on maksettava 130 000 € KKO 2006:14 -> pantinsaajalle edullinen ratkaisu -> sovellettiin VJL 34.1 §

85. Pantinsaajan objektikohtainen suorituksensaantioikeus 2/3 (2) Yrityssaneeraus YSL 45.2 §:n mukaan velkojen järjestely ei vaikuta velkojan esinevakuusoikeuden pysyvyyteen ja sisältöön Tulkinta-> vakuusoikeudella turvataan saneerausohjelman mukaista maksunsaantia Panttivelkoja voi vaatia suorituksen, joka vastaa hänen saneerausohjelmassa määrättyä maksunsaantioikeuttaan Vakuusvelan lisäksi voidaan vaatia myös sen tavallisena velkana käsitellyn osuuden, joka hänelle on saneerausohjelmassa määrätty maksettavaksi Voisiko yrityssaneerauksessa ottaa huomioon KKO 2006:14:ratkaisun, joka koski yksityishenkilön velkajärj.

86. Pantinsaajan objektikohtainen suorituksensaantioikeus 3/3 KKO -> asunnon realisointitulon käyttö-> veloilla tarkoitettiin sekä vakuusvelkaa että tavallisena velkana käsiteltyä panttivelkaa Eli esinevastuu pysyisi saneerausohjelman kestoajan ennallaan, vaikka henkilökohtaista maksuvelvollisuutta olisi rajoitettu velkajärjestelymääräyksin On puollettu yrityssaneerauksessa myös vakuusvelkojien erilaista kohtelua realisointitilanteessa -> koska panttivelkojien asema voisi vaihdella sattumanvaraisesti -> myydäänkö vai säilytetäänkö panttina oleva omaisuus velallisyrityksellä ja milloin myynti tapahtuu

87. Erilaiset kiellot panttauksen näkökulmasta 1/2 Kiellot tulevat voimaan, kun tuomioistuin tekee järjestelyä koskevan aloittamispäätöksen -> rauhoitus Vakuudenasettamiskielto -> ei saa asettaa vakuutta velkajärjestelyn piiriin kuuluvasta velasta Kiellonvastainen panttaus on tehoton Pantinsaaja on oikeutettu bf-suojaan Maksukielto -> velallinen ei saa maksaa velkajärjestelyn alettua velkajärjestelyn piiriin kuuluvaa velkaansa; toisin korot + luottokustannukset Maksukiellon vastainen suoritus pitää palauttaa Velallinen ei saa maksaa myöskään pantinsaajan velkaa

88. Erilaiset kiellot panttauksen näkökulmasta 2/2 Perintäkielto -> estää lähtökohtaisesti kaikki velkojan perintätoimet, kuten vakuuden realisointitoimet, luoton irtisanomiset Perintäkiellosta on lukuisia poikkeuksia -> velkoja voi hakea tuomioistuimelta velallisen asettaman vakuuden realisointilupaa Velkajärjestelyn alkaminen ei estä velkojaa perimästä velkaa takaajalta tai vierasvelkavakuuden arvosta Menettelyn alettua velallisen omaisuutta ei myöskään saa ulosmitata maksukiellon piiriin kuuluvasta saneerausvelasta (YSL 21 §)

89. Panttaus ja takaisinsaanti Pätevä ja sivullisia sitova oikeustoimi on peräytettävissä tietyin TakSL:n edellytyksin Määräpäivä -> konkurssihakemus sisään Takaisinsaantiaika = kriittinen aika ennen määräpäivää, jolloin toimi on tehty Yleinen takaisinsaantiperuste -> subjektiivinen, mf (5 §) -> sopimattomasti suosittu velkojaa, siirretty om. pois velkojilta, lisätty velkoja velkojien vahingoksi Erityiset takaisinsaantiperusteet -> objektiivisia (6-14 §) -> lainsäätäjä on arvioinut etukäteen tyypilliset tilanteet, kuten maksun suoritus ja vakuuden antaminen sekä lahjoitus

90. Vakuuden peräyttäminen TakSL 14 §:n nojalla TakSL 14 § koskee omasta velasta annettua vakuutta Vieraasta velasta annettuun vakuuteen voi tulla sovellettavaksi TakSL 6 § lahjasta, jos vakuudenantaja ei ole saanut mitään vastiketta tai ylipäänsä hyötyä ja luotonantaja tiesi tai piti tietää tämä (TakSL 20 §) Peräyttäminen mahdollista -> (1) vakuudesta ei ollut sovittu velan syntyessä eli vanhasta velasta annettu vakuus ja (2) pantin hallintaa ei ollut luovutettu tai muita vakuusoikeuden syntymisen vaatimia toimia tehty ilman aiheetonta viivytystä velan syntymisen jälkeen eli julkivarmistuksen tekemiseen käytetyn ajan pituus TakSL 14 § soveltuu analogisesti panttaukseen puhtain esinevastuin julkivarmistuksen viivästyessä Velallisen läheinen -> kriittinen aika 2 vuotta 3 kk sijasta

91. Maksun peräyttäminen TakSL 10 §:n nojalla Kriittinen aika on 3 kk Epätavallinen maksuväline Ennenaikainen maksu Velka maksettu määrällä, jota pesän varoihin nähden on pidettävä huomattavana -> maksua verrataan pesän varoihin Maksua ei kuitenkaan peräytetä -> jos sitä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisena Velallisen läheinen -> kriittinen aika 2 vuotta -> läheiselle vastanäyttöoikeus -> ei maksukyvytön

92. Pantinsaajan saaman maksun peräyttämisestä 1/2 (1) Kolmannen asettama pantti TakSL 19 § -> pääsääntö: kun maksu peräytyy -> panttaus tulee uudestaan voimaan -> panttiobjekti tallella / arvo Panttioikeus lakkaa -> jos maksu olisi suoritettu kolmannelle velkojana, sitä ei voitaisi tuomita peräytymään ja velkoja ei maksun saadessaan tiennyt eikä hänen pitänyt tietää velallisen maksukyvyttömyydestä -> tässä tapauksessa velkoja on suorituksen peräytyessä velvollinen palauttamaan vain vakuuden arvon ylittävän osuuden

93. Pantinsaajan saaman maksun peräyttämisestä 2/2 (2) Konkurssivelalliselle kuulunut pantti TakSL 15.2 § -> konkurssipesän on palautettava vastasuoritus Esim. pesä vaatii B:ltä 50 000 € suorituksen peräytystä -> pesän tulee palauttaa 100 000 € panttina olleet asunto-osakkeet B voi torjua vaatimuksen vetoamalla, ettei vahinkoedellytys täyty muiden velkojien kannalta, kun velka maksetaan velkojalle (B), jolla on saamisen turvaava esinevakuus Osapuolet voivat sopia pantinsaajalle edullisista sopimusmääräyksistä panttauksen voimassaolosta päävelan maksusta huolimatta ja siitä, ettei panttia luovuteta pantinantajalle, kun peräyttämisvaara on olem.

94. Negative pledge-sitoumus Panttauskieltositoumus -> pätevä osapuolten välillä MK 2:11 kiellot kiinteistön luovutuksen yhteydessä MK 3:8 -> erityinen oikeus sitoo sivullista, jos tämä kauppaa tehtäessä tiesi oikeudesta -> tietoisuus sitovuusperuste Negatiivisella ehdolla -> ei lähtökohtaisesti sivullissitovuutta -> onko kyse erityisestä oikeudesta? Systemaattisesti voidaan selittää vallinnanrajoitukseksi -> kirjauskelpoisuus ? Sivullissitovuutta tulee arvioida eri varallisuusobjektien erityispiirteet huomioiden -> esim. arvo-osuusjärjestelmässä kielto voidaan kirjata -> sitovuus

95. Panttaus lex commissoria -ehdoin Saatetaan sopia -> jos velkaa ei makseta määrätyssä ajassa -> panttikohde siirtyy pantinsaajan omistukseen (menettämisehto) Ehto, jonka mukaan sitoumuksen vakuudeksi annettu pantti tai muu vakuus on menetetty, jos sitoumusta ei täytetä -> on tehoton (OikTL 37 §) Luovuttaja saa om.oikeuden takaisin itselleen tekemällä velkaansa vastaavan suorituksen RahVakL 6.2 § -> pantinsaaja saa om.oik. arvop Menettämisehto liittyy ehdolliseen luovutukseen Voidaan sopia tilitysmenettelystä panttiobjektin yliarvon osalta -> tilitetään pantinantajalle

96. Oikeus pantin tuottoon 1/4 Luontoperusteinen (esim. varsa) ja siviilinen (esim. vuokra) tuotto Esineen omistaja saa lähtökohtaisesti myös tuottoesineen omistukseensa Omistaja voi määrätä myös tuotosta, esim. vuokrasaatavasta -> panttaus, VKL 31.1 § -> siirtoilmoitus saamisvelalliselle Jos vuokrakohde myydään panttauksen jälkeen kolmannelle -> syntyy kollisio VKL 31.2 § -> aikaprioriteetti / sekundus: bf + ilm. ensin

97. Oikeus pantin tuottoon 2/4 Hypotekaarinen eli hallinnaton panttioikeus Odotusvaiheessa Pantin tuotosta voidaan sopia Ellei asiasta ole sovittu -> päälinjaukset ovat seuraavat: 1. Kiinnityspantti eli pantin hallinta on pantinantajalla (omistajalla) * omistaja saa tuoton: vuokratuotto/ luontoperäinen tuotto 2. yrityskiinnityspantti * YrKiinL 3 §: tuotto kuuluu pantinsaajalle Selvitysvaiheessa * muuttunut intressitilanne * tuotto kuuluu pantinsaajalle Reaaliesineen käteispanttaus * hallinta pantinsaajalla -> esim. ravihevonen: kysymys varsan kuulumisesta pantin piiriin vai ei * ellei asiasta ole sovittu -> tuotto kuulunee pantin piiriin * tilitysvelvollisuus omistaja-pantinantajaa kohtaan

98. Oikeus pantin tuottoon 3/4 (3) Saamis- ja osakeoikeudet Arvopaperi ja arvo-osuus * oikeus korkoon * oikeus osinkoon * oikeus osakeantiin tai osakepääoman palautukseen arvo-osuustililaki 6.2 § * jollei toisin ole sovittu tai määrätty, suoritetaan - osinko, korko tai muu sellainen tuotto tilinhaltijalle eli omistaja-pantinantajalle - lyhennykset, merkintä- ja optio-oikeudet, oikeus saada uusi osake ja muut sellaiset pantattujen arvo-osuuksien pääomana pidettävät suoritukset pantinhaltijalle (tai ao. ulosottoviranomaiselle)

99. Oikeus pantin tuottoon 4/4 Odotusvaiheessa pääomatuoton luontoiset erät (korko/osinko) kuuluvat panttirasituksista vapaina pantinomistajalle Selvitysvaiheessa tilanne muuttuu -> tällöin panttioikeus käsittää myös tuoton KauppaL 80-81 §: ostajataho on oikeutettu tuleviin osinko- ja korkotuottoihin, jollei muuta ole sovittu Panttivelkojalla on oikeus osakkeen pääoma-arvoon kuten rahastoantiin, pääomapalautuksiin Informointivelvollisuus/myötävaikutusvelvollisuus

100. Tuotto pantin omistajan konkurssissa KKO 2003:113 -> yhtiö oli pantannut kiinteistöosakeyhtiön osakkeet pankille -> panttaus käsitti myös tuoton, tapauksessa vuokratulon -> yhtiö konkurssiin -> vuokralainen maksoi pankille -> KKO: pankilla pantinsaajana parempi oikeus kuin pesällä konkurssin alkamisen jälkeen kertyneisiin vuokriin -> VKL 10 ja 31.1 § Nyttemmin KonkL 17:6 -> nettotuotto kuuluu panttivelkojalle -> päältä maksetaan pesän pantin hoitokulut yms. pantin arvosta Jos pesä jatkaa liiketoimintaa ja käyttää tässä yhteydessä kiinnitettyä autoa/alusta -> tästä tuleva tulo ei ole KonkL 17:6:ssa tarkoitettua tuottoa -> toisin, jos pesä vuokraa kiinnitetyn auton/aluksen -> tuotto p.velkoj.

101. Panttioikeus ja surrogaatti Oikeus lunastuskorvaukseen (LunL 67 §) Oikeus vahingon- ja vakuutuskorvaukseen Esim. AutoKiinL 5.1 §-> kiinnitys tuottaa panttioikeuden myös korvaukseen, jonka omistaja on oikeutettu saamaan autoa kohdanneen vahingon johdosta vakuutuksen nojalla tai muulla perusteella VakSopL 62 § -> panttioikeuden haltija saa oikeuden omistajalle kuuluvaan vakuutuskorvaukseen -> pantinsaajalla on itsenäinen oikeus korvaukseen

102. Julkivarmistuskelvottoman varallisuusobjektin panttauksesta Erotettava asianosais- ja sivullissuhde Esimerkki 1: rakennus toisen maalla Ei julkivarmistuskeinoa -> pantattavissa asianosaissuhteessa -> hypoteekkikanne -> KK 10:2 -> sovitaan myyntivallasta Esimerkki 2: tekijänoikeus Erityissääntelyä TekijänoikeusL 28 ja 42 § Panttaus mahdollinen -> pantinsaaja on muita velkojia paremmassa asemassa, koska 42 §:n ulosmittauskielto ei koske häntä Kollisio pantinsaajan ja myöhemmän luovutuksensaajan välillä -> epäselvä -> panttaus sitonee luov.saajaa, joka tiesi luovutushetkellä aiemmasta panttauksesta

103. Pidätysoikeudesta yleisesti Pidätys- eli retentio-oikeus -> henkilön oikeutta pitää toiselle kuuluvaa esinettä hallussaan, kunnes hänelle tehdään tietty suoritus (pakote) Kohteena esine, ei aineeton varallisuusobjekti Kyseessä esineoikeus -> ei vanhene Pidätysoikeuden haltijan oikeusasema monessa tapauksessa voi olla hyvin lähellä ko. kohteen pantinsaajan asemaa Voitaneen puhua legaalisesta panttioikeudesta Kaksi ryhmää: 1) varsinaiset pidätysoikeudet ja 2) legaalisen panttioikeuden luontoiset pidätysoikeudet -> realisoimisvalta -> suoritus myyntikohteen arvosta

104. Pidätysoikeuden syntyminen 1/2 Tahdonilmaisuperusteinen pidätysoikeus mahdollinen, mutta ei käytännössä juurikaan esiinny, koska panttioikeus parempi (ks. YrKiinL 4.3 §) (2) Pidätysoikeus lain nojalla konneksiteettivaatimus: saatava – esine Korjaajan ja valmistajan pidätysoikeus, KK 12:12.1 Tilaustyö -> kenen tarveaineista työ tehdään (KauppaL 2.1 ja 10 §) Asiakirja pidätyksen kohteena (KKO 1989:145) Säilyttäjän pidätysoikeus, KK 12:8 -> KKO 1981 II 87 autokorjaamo, KKO 1978 II 70 taidekauppias Esineen lainansaajan pidätysoikeus, KK 11:3 -> suostumus kustannuksia vaativaan toimeen

105. Pidätysoikeuden syntyminen 2/2 Oikeudenkäyntiasiamiehen pidätysoikeus, OK 15:12 -> oikeus pidättää oikeudenkäyntiasiakirjat -> tulkittu varsin laajasti Säännös tultaneen kumoamaan (HE 70/2008) -> voidaan korvata ennakkomaksuilla Kauppaedustajan pidätysoikeus, KEL 21 § -> päämiehelle kuuluvat tavarat, näytteet jne. Rahdinkuljettajan pidätysoikeus MeriL 13 luvun, Montrealin sopimuksen ja TieKSL 20.2 ja 25 §:n nojalla Kaupan purun yhteydessä syntyvä pidätysoikeus toiselle kuuluvaan esineeseen, KauppaL 64.2 §

106. Pidätysoikeuden haltijan kelpoisuus myyntiin Jos haltija on elinkeinonharjoittaja -> niin yleensä oikeus pidätyskohteen myyntiin myyntilain nojalla Jo esineen noutamatta jättäminen oikeuttaa myyntiin (esim. etukäteen maksettu korjaus) Myyntilain säännökset tahdonvaltaisia, paitsi jos huononnetaan kuluttajan asemaa Toimeksianto tehty -> ilmoitettu -> ilmoituksessa mainittu aika on kulunut -> oikeus myydä Otettava selko rekistereiden tiedoista -> esim. panttioikeudesta tai omistaja on muu kuin tilaaja Ei oikeutta myyntiin, jos parhaillaan on oikeusriita myyntioikeudesta tai saatavasta taikka sen määrästä

107. Pidätysoikeuden haltijalla ei myyntivaltaa Velkojan oikeus omistajaan nähden -> velkomuskanne -> ulosottoperuste -> ulosmitataan pidätysoikeuden kohde Jos saatava on vanhentunut -> ei ole mahdollista velkomuskanne Mahdollista hypoteekkikanne -> hyväksyvä tuomio -> haetaan ulosmittausta, joka kohdistetaan pidätysoikeuden kohteeseen -> pääsee näin yleensä eroon esineestä -> suoritus myyntivastikkeesta Vrt. KauppaL 75 § -> myyjällä oikeus saada korvaus huolenpidosta aiheutuneista tarpeellisista kuluista ja muista kustannuksista -> saa pidätysoikeuden -> KauppaL 76 § -> kelpoisuus myyntiin tiettyjen edellytysten täyttyessä

108. Pidätysoikeus ulosmittauksessa Pidätysoikeus ei estä kohteen ulosmittausta Ulosmittaus ei lakkauta pidätysoikeuden haltijan objektikohtaista suorituksensaantioikeutta Ei enää oikeutta omatoimiseen myyntiin Sama etusija-asema kuin pantinsaajalla MJL 3 §:n nojalla Tosiasiallisen hallinnan vaatimus Jos esineeseen kohdistuu toisen henkilön panttioikeus -> esim. autoon kiinnityspanttioikeus -> autoon kohdistuu korjaamon pidätysoikeus ->ulosmittaus ->etusijakysymys -> ensin pidätysoikeus, sitten panttioikeus (AutokiinnitysL 5.2 §) -> esim. KKO 1989:112 lentokone

109. Pidätysoikeus konkurssissa Pidätysoikeuden haltija, jolla on legaalinen panttioikeus hallussaan olevaan esineeseen on verrattavissa käteispantin haltijaan omistajan konkurssissa Otetaan huomioon KonkL 17 luvun säännökset panttivelkojasta KonkL 12:9 -> selvitys KonkL 17:11.2 -> ilm. myynnin ajasta ja paikasta Jos ei myyntivaltaa -> kuitenkin MJL 3§:n mukainen etusija -> luovutettava esine pesälle -> pesä tilittää jakoluettelon mukaan aikanaan Onko valvottava saatavansa? Konkurssilaki vaikenee Voi valvoa saatavansa ja pyytää samalla pidätysoikeuden nojalla etuoikeutta (KonkL 12:6 ja 7)

110. Kysymys vilpittömän mielen suojasta 1/2 Tilanteissa, joissa toiselle kuuluva esine on annettu toisen haltuun sitä varten, että tämä suorittaa esineeseen kohdistuvia toimenpiteitä: korjausta, muutostöiden tai kuljettamista varten Toimeksiantajana lainaaja tai vuokralleottaja (sitoutunut maksuvelvelvolliseksi) esim. auto -> korjaamolle maalattavaksi tai korjattavaksi Voiko pidätysoikeus syntyä, vaikka korjaaja tiesi toimeksiantajan esineen lainaajaksi tai vuokralleottajaksi (omistajan etunäkökohta) Perusteita löytyy myös vastakkaisille ratkaisuille Varovasti puollan kantaa, jonka mukaan pidätysoikeus voi syntyä, vaikka sivulliskorjaaja tietäisi, että toimeksiantaja ei ole omistaja Pidätysoikeutta ei synny, jos toimeksiantajana on esineen lainaaja tai vuokralleottaja -> toimeksisaaja voi kuitenkin monissa tapauksissa pitää omistajan suostumusta presumoituna Kyse on tarpeellisesta korjauksesta -> aiheutuvat kustannukset järkevässä suhteessa esineen arvoon nähden

111. Kysymys vilpittömän mielen suojasta 2/2 2) Toimeksiantajana osamaksuostaja KKO 1962 II 56 -> pid.oikeus syntyi autokorjaamolle Pidätysoikeus syntyy samoin kuin yleensä omistajan ollessa toimeksiantajana 3) Toimeksiantajana varas tai vastaava henkilötaho Jos korjaaja tietää esineen varastetuksi -> ei pidätysoikeutta vaikka korj. Tarpeellinen Jos korjaaja bf -> ei liene pid.oik. Jos oikeudeton hallinta -> korjattavaksi esiintyen omistajana -> korjaaja saa bf-suojaa

112. Omistuksenpidätys- ja takaisinottoehdot Omistuksenpidätyksen käyttötarkoitukset 1) vakuuskeino (myyjän kauppahintasaatavan vakuuskeino) KauppaL 54.4 § 2) hallinnoimiskeino (esim. perustajaurakointirakentaminen) 3) ohjaamis- ja kontrollikeino (sukulaisten välinen kauppa; eläinkauppa) Jatkossa tarkastelen vain vakuustarkoitusta Luottokauppa om.pid.-/takaisinottoehdoin Aikaisempi selitystapa liitti po. ehdon vahvasti omistusoikeuden luovuttamiseen Ehdon sivullissitovuus johdettiin omistusoikeudesta; vahva oikeus Ehtoa ei tarvitse kytkeä omistusoikeuden luovutukseen, vaan pyritään selittämään ehtoa sen funktion avulla eli mitä varten turvaudutaan ehdon käyttöön luottokaupassa Ehto tuottaa myyjälle oikeuden purkaa kauppa, jos ostaja lyö laimin maksuvelvollisuutensa Sopimuksen purkuoikeudesta seuraa esineen takaisinotto-oikeus täyttämistoimena

113. Omistuksenpidätyksestä sopiminen asianosaissuhteessa 1/2 Tarkastelun kohteena -> irtaimeen tai kiinteään esineeseen kohdistuva omistusoikeus luovutetaan omistuksenpidätysehdoin Kiinteän osalta MK 2:2.1 ja 2 -> ehto otettava kauppakirjaan ja max 5 vuotta kaupantekopäivästä Irtaimen osalta muotovapaus eikä aikarajoitusta (vrt. kuitenkin MK 14:4.1 1-k) OsamKL 1a § -> osamaksusopimus tehtävä tiettyä muotoa (lomaketta) noudattaen -> jos ei noudateta -> seurauksena virka-avun saannin puute myyjän kannalta OsamKL 9 § Myyjällä näyttötaakka omistuksenpidätysehdosta

114. Omistuksenpidätyksestä sopiminen asianosaissuhteessa 2/2 KKO 1994:113 -> laskuun merkitty om.pid. -> ei sitonut ostajaa, koska kaupoista sovittaessa ei ollut puhetta om.pid.ehdosta (suullinen sopimus) Om.pid.ehto voi sisältyä myyjän käyttämiin vakioehtoihin -> ei yleensä yllättävä tai ankara; KKO 1993:45 tilausvahvistuksessa viitattu yleisiin ehtoihin -> ei sitonut, koska ehdot eivät olleet käsillä sopimusta tehtäessä KKO 2001:126 -> ehto on tullut osaksi sopimusta, koska ostajalla on ollut riittävä mahdollisuus selvittää yleisehtojen sisältöä (3 viikkoa)

115. Omistuksenpidätyksen synnyttämä välitila 1/2 Omistajan oikeusaseman eri elementit: - omistajan hallintaoikeus, omistajan kompetenssimuodot ja tietynasteinen dynaaminen suoja Eri selitystapoja Käytännössä ostaja saa esineen tosiasialliseen hallintaansa ja käyttöönsä välittömästi (osamaksu)kaupan perusteella -> on luontevaa lähteä siitä, että ostaja saa omistajan hallintaoikeuden esineeseen välittömästi em. kaupan teon jälkeen -> eli ostaja hallitsee esinettä omistajan hallintaoikeuden subjektina

116. Omistuksenpidätyksen synnyttämä välitila 2/2 Omistuksenpidätysehdon todellinen merkitys -> tuottaa myyjälle oikeuden kaupan purkuun, jos ostaja laiminlyö suoritusvelvollisuutensa (=sopimusrikkomus) Omistuksenpidätys on vain yksi tapa sopia myyjän purkuoikeudesta - omistuksenpidätys - takaisinotto-oikeus - purkuoikeus

117. Osapuolten oikeudet välitilan aikana A ------------------------? B ?-------------------------------- V Myyjä om.pid.ehto ostaja velkoja Sopimuksen - omistajan hallintaoik. purkuoikeus - muotoamisoikeus Esineen takaisin- maksamalla kauppah. otto Myyjän näkökulmasta on tärkeätä, että sopimuksen purku- ja esineen takaisinotto-oikeus sitovat paitsi ostajaa (B), myös ostajan sivullisseuraajaa sekä konkurssi- ja ulosmittausvelkojia (V)

118. Ostajan sivullisseuraajan asema Esimerkki: oik.om. Vindikaatio/saantosuoja ostaja X --------------? A ---------------------? B om. pid. Myyjä kauppa hall + bf/mf KK 11:4 ja 12:4 ->selonotto Ompelukone (uusi kone -> maksukuitti) Auto -> rek.ote (x omistaja/A hallinta) Esimerkki KKO 1992:13 (ään) ---- vindikaatiovaatimus -? X -------------------? A --------------------------? B hall. Autoliike om.pid. Autoliike kauppa asiakas (kuluttaja) B:llä ei erityistä selonottovelv.,kun hän osti auton autoliikkeestä B:n ei tarvinnut tarkastaa auton rekisteriotetta -> siitä huolimatta bf sopimuksen tehdessään + auton hallinnan saadessaan (KK 11:4) Autot voidaan luokitella: (i) rekisteröimätön uusi ajkoneuvo (asiakirj + kilvet), (ii) esittelyauto (rekisteröity) ja (iii) käytetty auto (rekisteröity)

119. Ostajan konkurssi 1/2 KonkL 5:6 -> velallisen hallinnassa oleva sivullisen omaisuus ei kuulu konkurssipesään KonkL 5:7 -> sanottu 6 § koskee myös irtainta omaisuutta, johon omaisuuden luovuttajalla (myyjällä) on omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoon perustuva (purku)oikeus ostajan ollessa konkurssivelallinen Om.pid.ehdolla ei tarkoiteta tässä tapauksessa vain sellaista ehtoa, jossa omistusoikeuden siirtyminen kytketään kauppahinnan maksamiseen Konkurssilaissa edellytetään, että em. ehdosta on todella sovittu -> ei riitä kauppatapa (toisin esim. Saksassa) KonkL 5:7 koskee vain irtainta omaisuutta Om.pid.ehdoin myyty kiinteistö -> ei kuulu konk.pesään

120. Ostajan konkurssi 2/2 KonkL 5:7 koskee myös takaisinottoehtoa Merkitsee uudistusta -> aikaisemmin ehdon sivullissitovuus kytkettiin omistusoikeuden konstruktioon -> sanan magia -> KKO 1983 II 132 -> taksiautoilijan auto ulosmitattiin verottajan hakemuksesta -> tak.ottoehto -> myyjän kauppahintasaatavaa ei suojattu Nyt (KonkL voimaan 2004) ehdon sitovuus seuraa suoraan KonkL 5 luvun 7 §:stä

121. Omistuksenpidätysehdon sivullisitovuuden edellytykset 1/2 KonkL 5:7.2 Ehdosta sovittava ennen esineen hallinnan luovutusta, esim. Hgin HO 2.3.1983 Lahden lasitehtaan konkurssi Ostajalla ei ole oikeutta luovuttaa omaisuutta edelleen ehdon vallitessa myyjän oikeudet lakkauttavin vaikutuksin, esim. KKO 1986 I 2 huonekaluliikkeen konk. Ostajalla ei ole oikeutta liittää omaisuutta edelleen muuhun omaisuuteen (aksessio, ainesosa/tarpeisto), esim. KKO 1977 I 4 (ään. 16-8) rak.liikkeen konkurssi MK 14:4.1 1 kohta -> ehdon kirjausmahdollisuus Ostajalla ei oikeutta muutoin määrätä omaisuudesta omistajan tavoin -> esim. panttioikeuden tai muun rajoitetun esineoikeuden perustaminen omaisuuteen

122. Omistuksenpidätysehdon sivullissitovuuden edellytykset 2/2 Rajoittamaton lupa panttioikeuden perustamiseen -> ehto ei sido -> koska realisoinnin kautta mahdollista omistajanvaihdos Koneiden, ajoneuvojen ja laitteiden lyhytaikainen vuokraus -> ehto sitoo Ongelmallisempi kysymys, jos ostaja perustaa pitkäaikaisen, luottoaikaa pitemmän leasingvuokrasopimuksen -> ei sitone, koska vuokrasopimus vaarantaa myyjän oikeuden toteuttamisen, mikäli ostaja joutuu maksuvaikeuksiin

123. Omistuksenpidätyksen merkitys ostajan konkurssissa Myyjä voi saada esineen takaisin omistukseensa purkamalla kaupan KonkL 3:9 -> saatava katsotaan erääntyneeksi konkurssissa -> esineen takaisinotto ja tilitys mahdollinen, vaikka näiden edellytykset eivät OsamKL:n tai KSL:n säännösten nojalla täyttyisi Kiinteistön osalta MK 2:29 (ostajan ennakkoviivästys) <-> KonkL 3:9 Asiallisesti olisi perusteltua soveltaa MK 2:28 konkurssissa (= ostajan viivästys)

124. Konkurssipesän sijaantulo-oikeus 1/2 KonkL 3:8 -> yleissäännös Soveltunee kiinteän omaisuuden kauppaan-> vakuuden asettaminen Jos ostajan konkurssipesä sitoutuu kauppaan -> KonkL 3:9 menettää merkitystään Irt.om. osalta on erityissäännös sijaantulo-oikeudesta KonkL 5:8 -> pesä sitoutuu sopimukseen maksamalla aikaisempien ehtojen perusteella erääntyneen kauppahintavelan viivästyskorkoineen

125. Konkurssipesän sijaantulo-oikeus 2/2 KonkL 5:8 soveltuu vain tilanteisiin, joissa ehtoa käytetään kauppahinnan vakuuskeinona Jos myyjä on jo purkanut kaupan ennen ostajan konkurssia -> ei pesällä ole sijaantulo-oikeutta eikä myöskään KonkL 5:7 enää ole sovellettavissa Konkurssipesän ei tarvitse asettaa vakuutta silloin, kun sijaantulo määräytyy KonkL 5:8:n nojalla

126. Ulosmittaus ostajan velasta 1/2 UK 4:15.1 -> omaisuus, jonka velallinen on sopimuksen mukaan saanut ehdollisesti, saadaan ulosmitata ostajan muusta velasta -> koskee sekä irtainta että kiinteätä omaisuutta Jos ehto on sivullisia sitova (KonkL 5:7.2) -> myyjän oikeus otetaan huomioon myynnissä UK 5:26:n mukaisesti -> alin hyväksyttävä tarjous Omaisuus myydään ehtoa säilyttämättä

127. Ulosmittaus ostajan velasta 2/2 Kiinteistön myynti ehtoa säilyttämättä edellyttää, että myyjä on vaatinut maksua asianosaiskeskustelussa Jos ulosmittauksen hakijalla on panttioikeus kiinteistöön, myydään se ehtoa säilyttämättä (UK 5:26.3) -> turvataan panttioikeuden haltijan asema UK 5:34 -> säännös alimmasta hyväksyttävästä tarjouksesta irt.om. huutokaupassa -> myyjän oikeus saada suoritus etuoikeuksin

128. Myynti- ja ostokomissiot 1/3 Myyntikomissiossa on kyse tietynlaisesta välillisen edustuksen muodosta -> edustaja, komssionsaaja, toimii omissa nimissään mutta päämiehensä, komissionantajan lukuun Suomessa ei omaa lainsäädäntöä (vrt. Ruotsi) Myyntikomissiota voidaan käyttää funktionaalisesti rahoituskeinona tuotteen myynnissä varastointiajan, esim. tehdas toimittaa kauppiaalle varastoon myytävää tavaraa komissiosopimuksella

129. Myynti- ja ostokomissiot 2/3 Myyntikomission kohteena on yleensä irtainta omaisuutta -> polttoainetta, taideteoksia, ajaneuvoja, kirjoja yms. ja ostokomission kohteena yleensä raaka-aineita, kuten metsää tms. Myyntikomission rakenne: komissiosuhde kauppa P ----------------------? E --------------------? A Komission- komission- asiakas antaja saaja - tavaravarasto

130. Myynti- ja ostokomissio 3/3 Komissiotavara jää komissionsaajan E:n konkurssipesän ulkopuolelle, jos (1) esineen myytäväksi antaneella P:llä on myyntitulosintressi ja jos (2) esineen myytäväksi saaneella E:llä on palautusoikeus ja tähän liittyy esineen myytäväksi antaneen kannalta todellinen palautusriski (KonkL 5:6) KonkL 5:7.2 on tarkoituksenmukaista tulkita siten, että siinä on otettu kantaa vain ”tavanomaiseen” tapaukseenm jossa kauppahinnan velaksi jääneelle ostajalle on annettu lupa luovutukseen ennen kauppahinnan maksamista KKO:n käytäntöä ei vielä ole KonkL 5:7 soveltuvuudesta komissioon/konsignatioon -> kirjakauppaketjun konkurssipesä hakenee valituslupaa

131. Ruotsalaismallinen luottokonsignaatio Esimerkki: Maahantuoja konkurssi asiakas 1. toimitus piirimyyjä tilaus M ---------------? O -------------? A 2. osto-optio kauppa --------------? ------------? kauppa kaupintavarasto KonkL 5:6 Ennen osto-option käyttöä -> O:lla on palautusoikeus / -velvollisuus -> M:llä on erottamisoikeus * Po.luottokonsignaatio voidaan hyväksyä myös Suomessa

132. Myynninrahoitus 1/2 Taustalla rahoitusyhtiön ja myyjäyrityksen välinen rahoitussopimus (puitesopimus) Rahoitusyhtiö sitoutuu rahoittamaan M:n osamaksusopimuksia tiettyyn määrään saakka -> ts. kyse osamaksukaupan rahoituksesta ammattimaisesti Kyse on kolmikantajärjestelystä myyjän M, rahoittajan R ja ostajan O välillä -> R voi olla esim. pankin omistama rahoitusyhtiö tai ns. in house -yhtiö Diskonttaus -> myyjän osamaksusopimukseen perustuvien saatavien siirto R:lle vakuudeksi M:lle annetusta luotosta (=saatavan panttaus) + osam.sop. perustuva sopimuksen purkuoikeus Saamisvelallisena on O (M:n ostaja-asiakkaat)

133. Myynninrahoitus 2/2 M vastaa suhteessa R:aan O:n maksukyvystä M vastaa suhteessa O:aan, että suoritus tapahtuu oikeassa ajassa ja on sopimuksen mukainen O:n väitteentekomahdollisuus (VKL 27 §) -> samat väitteet kohdistettavissa R:aan kuin M:ään nähden -> rahoittaja ei siis saa parempaa asemaa kuin mitä myyjällä oli Siirtoilmoitus eli denuntiaatio R:ltä O:lle (pankkisiirtolomakkkeet) - > ei maksusuojaa (VKL 29 §) -> kuittausmahdollisuus katkeaa (VKL 28 §) -> vaihdantasuoja M:n velkojia vastaan On myös mahdollista, että M myy osamaksusopimukseen perustuvat oikeutensa R:lle -> tällöin riski O:n maksukyvystä siirtyy R:lle, koska oikeusasema siirtyy kokonaisuudessaan

134. Leasingjärjestelyt Operating leasing -> tavallinen vuokraus Rahoitusleasing -> rahoitusjärjestely, joka eroaa funktionaalisesti tavallisesta vuokrauksesta Sale and lease back -> myynti ja takaisinvuokraus joko rahoitusjärjestelynä tai ulkoistamiskeinona Hyvitysleasing -> rahoitusleasingin yksi muoto esimerkiksi autoalalla Cross-border –leasing -> valtion rajat ylittävää rahoitusleasingiä

135. Rahoitusleasing 1/6 Ominaista kolmikantasuhde: myyjä (M), rahoittaja-vuokralleantaja (R) ja vuokralleottaja (A) Rakenne on seuraavanlainen: R kauppa leasingvuokra esineen toimitus M ---------------------------------? A oikeussuhteet: M – R kauppa ja R – A vuokra M – A relaatiossa ei oikeussuhdetta

136. Rahoitusleasing 2/6 Edelleen järjestelylle on ominaista, että A käy hankintaneuvottelut tarvitsemastaan esineestä M:n kanssa -> A valitsee (i) tavarantoimittajan ja (ii) itse esineen R on puhtaasti rahoittajan asemassa, kun tämä (1) ostaa A:n tarvitseman esineen ja (2) vuokraa esineen A:lle määräajaksi Määräaika määräytyy yleensä esineen teknis-taloudellisen käyttöiän mukaan esim. 2-10 vuodeksi

137. Rahoitusleasing 3/6 Perusvuokra-aikana vuokrasopimusta ei saa irtisanoa eikä vuokralleottaja purkaa Leasingvuokrasopimuksen ehdoista on säännöllisesti sovittu vakioehtojen muodossa -> ne on yleensä rahoitusyhtiöiden laatimat Ks. KKO 2008:53 ja KKO 1997:130 Em. kiellon tarkoituksena on varmistaa, että R saa vuokra-aikana (luottoaikana) vuokrien muodossa A:lta maksamansa kauppahinnan, sille tuottokoron ja muut kustannukset ja kohtuullisen katteen

138. Rahoitusleasing 4/6 Jos vuokrakohteessa on virhe -> vuokralleottajalla on säännöllisesti sopimusperusteella oikeus ja velvollisuus kääntyä myyjän (tavarantoimittajan) puoleen, joka vastaa normaalisti KL:n säännösten nojalla kohteesta Esineen korjaus, hinnanalennus, vahingonkorvaus ja purku Vuokranmaksu jatkuu normaalisti Kaupan purku voidaan jäsentää kahdella tavalla: (1) R valtuuttaa A:n omissa nimissään, mutta R:n lukuun purkamaan kaupan ja vaatimaan vahingonkorvausta; tai (2) R siirtää ostajan oikeutensa A:lle tämän hyväksi ja käytettäväksi -> A käyttää oikeutensa suoraan omaksi hyväkseen

139. Rahoitusleasing 5/6 Jälkimmäisessä tapauksessa purun seurauksena A palauttaa esineen M:lle, joka suorittaa A:lle 1) kauppahinnan ja 2) mahdollisesti vahingonkorvauksen -> tämän jälkeen A suorittaa R:lle tämän jäljellä olevan vuokrasaatavan korjattuna ennenaikaisen suorituksen perusteella KKO:n oikeuskäytännöstä on mainittava tässä yhteydessä tapaukset KKO 1997:130 ja 2008:53 (ään. 3-2) Leasingvuokrasopimuksen päättyminen: (1) vuokraesineen palautus myyjälle takaisinostositoumuksen perusteella (esim. 7 % arvosta hankintahinnasta) (2) vuokraesineen uudelleenvuokraus vuodeksi kerrallaan (1/12 osan hinnasta) (3) vuokraesineen lunastus käyvästä hinnasta vuokrasuhteen päättyessä (aito osto-optio; ei velvollisuutta)

140. Rahoitusleasing 6/6 Rahoitusleasing on yrityksen käyttökelpoinen suunnitteluväline Ei käsirahaosuutta, ei erillistä reaalivakuutta, yrityksen taloudellinen balanssi: likviditeetti ja vakavaraisuus; leasingobj. jälkiarvon hyöd., investointikohteen uusiminen (esim. ATK-laitteet) Erotettava yksityisoikeudellinen, verotuksellinen ja kirjanpidollinen kohtelu Esineoikeudellinen sitovuus perustuu R:n esineen omistukseen -> mahdollistaa rahoituskeinon Verotuksellinen -> elinkeinonharjoittaja-vuokralleottaja saa vähentää vuokramaksut tuloverotuksessaan, kun taas vuokralleantaja tekee poistot Kirjanpidollinen kohtelu -> esineen omistus ja poistot -> vuokranmaksut käyttöoikeudesta -> IFRS -> julkiset pörssinoteeratut konsernit -> poistot tekee vuokralleottaja ”taloudellisena omistajana”

141. Hyvitysleasing Käytössä erityisesti autojen rahoituksen yhteydessä R rahoittaja 26 000 € autoleasingsopimus kauppa 2 v 10 000 € + rahoituskulut toimitus: auto Myyjä M -----------------------------------? V vuokralleottaja Sovitaan 2 vuoden vuokrakaudesta Jäännösarvo 16 000 € 2 vuoden päästä auto myydään sivulliselle markkinahintaan 19 500 € 19 500 € - 16 000 € = 3 500 € -> V:lle Jos hinta on 13 000 €, niin V:n on maksettava R:lle 3000 €

142. Sale and lease back 1. kauppa leasingyhtiö ?-------------- Yritys 2. vuokra ---------------? (3. puitesopimus) ?-------------? Yleensä kaksiasianosaissuhde käyttöpääoman hankintaa Verosuunnittelun väline True sale / vakuusluovutus -> sovelletaan panttausta koskevia säännöksiä -> erotettava sopimussuhde / sivullissuhteet - kauppahinnan suuruus esineen arvoon nähden - OikTL 37 § lex comissoria –kielto ainesosa/tarpeisto -> MK 14:4.1 1-kohta ei sovellu Erotettava irtain omaisuus ja kiinteä omaisuus

143. Factoring 1/5 Factoring on liikeyritykselle esimerkiksi myynnistä syntyvien laskusaatavien suunnitelmallista välitöntä rahaksi muuntamista rahoitusyhtiön (R) avulla Järjestelyssä myyjä/valmistaja saa R:ltä osan laskun mukaisesta myyntisaamisesta etukäteen Myyjän (M) saamisoikeus ostajalta (O) muodostaa vakuuden R:ää kohtaan Factoringrahoitusta harjoitetaan usealla eri tavalla: (1) vallitseva käytäntö on ollut saatavien panttaus -> rahoittajan asiakasyritys M velvoittautuu laskusaatavien panttaukseen -> sovelletaan VKL 3 luvun säännöksiä (2) saatavien kauppa -> tarkoituksena on tällöin, ettei rahoittajan asiakas M vastaa saatavan hyvyydestä (riski on rahoittajalla; vrt. VKL 9.2 §)

144. Factoring 2/5 Asiakasyritys M ilmoittaa omille asiakkailleen (O) panttauksesta ohjein, että lasku on maksettava rahoittajalle (R) -> denuntiaatio (VKL 31.1 §) KKO 1982 II 77 -> laskuun leimasimella R maksaa hyväksymistään laskuista esim. 80 % saatavan nimellisarvosta ensimmäisessä vaiheessa ja loput vähennettynä omilla kuluilla ja katteilla sen jälkeen, kun O on maksanut R:lle, mikä riippuu sovitusta maksuajasta -> voi olla esim. 90 päivää Factoringjärjestely perustuu R:n ja M:n väliseen luottamukseen, koska edellytetään, että saatava on todellinen eikä O:lla ole kuittauskelpoista saatavaa M:ltä

145. Factoring 3/5 Factoringjärjestelyn kuvaus: Rahoittaja myyjäyritys velkojat R ?-- rah.sop. -? M -------------- V ? laskujen kop.— Maksut laskut + siirtoilm. O1 O2 O3..On ostajia

146. Factoring 4/5 Factoringpanttauksessa M on rah.sop. nojalla velkaa R:lle sen määrän, mitä R on suorittanut + rahoituskustannukset R:llä on oikeus saada velkaa vastaava suoritus sille siirrettyjen saamisoikeuksien arvosta (O1 … On) M kantaa riskin velallisten (O) maksukyvyttömyydestä -> jos ei suoritusta -> R:llä oikeus poistaa erääntynyt maksamatta jäänyt saatava luototuksen piiristä -> velotetaan maksutiliä -> jatkuva konttokurattisuhde R --- M välillä Sovellettava normisto -> analogisesti VKL:n tavallista velkakirjaa koskevia säännöksiä -> rahoittajalla ei parempaa oikeutta velallisiin (O) kuin myyjällä (M) Rahoittajan velkojasuoja VKL 31.1 § -> denuntiaatio saamisvelalliselle O:lle ennen M:n konkurssia/saatavan ulosmittausta O:n maksusuoja (VKL 29 §) -> bf -> denuntiaatio O:lle katkaisee M suorittaa säännöllisesti sopimuksen mukaan denuntiaation eikä R

147. Factoring 5/5 Ei vielä ansaitun saatavan panttaus Factoringrahoitussopimuksessa edellytetään säännöllisesti, että siirretty saatava on jo ansaittu -> ei myöskään kuittausta Jollei, niin saamisvelallinen voi esittää väitteen siitä rahoittajalle; samat väitteet esitettävissä kuin sopijakumppanille M KKO 1996:128 ja KKO 1998:49 suorittamattomat tullimaksut -> velallisella oikeus vaatia takaisin suoritus rahoittajalta; Töölön matkatoimiston case Factoring ja takaisinsaanti -> TakSL 5 § ja 14 § Rahoitussopimus rahoittajan ja myyjäyrityksen välillä Vaihtuvamääräinen konttokuranttisuhde TakSL 14 §:n viivästyssäännös -> vakuusvajausta tasapainottavat myöhemmät laskujen siirrot ilman rahoittajan vastaavaa suoritusta

148. Arvopaperistaminen 1/2 Saatavakannan arvopaperistaminen Kyse on lukumääräisesti suuren suhteellisen homogeenisen saatavakannan kokoamisesta yhteen -> näin muodostetun saatavapoolin muuttamisesta markkinakelpoiseksi arvopaperiksi ja -> kyseisen arvopaperin myymistä vakuuksineen erillisyhtiölle -> joka puolestaan laskee ennen kauppaa liikkeelle joukkovellakirjalainan sijoittajia varten -> sijoittajien saatavan turvana on erillisyhtiön varallisuus eli saatavat ja niiden vakuutena olevat panttiobjektit -> jvk ratingluokitetaan ennen myyntiä sijoittajille -> sijoittajia edustaa trust tai vastaava (esim. välillinen edustaja) erillisyhtiötä kohtaan Säätiö yleensä omistaa erillisyhtiön

149. Arvopaperistaminen 2/2 2. Liiketoiminnan arvopaperistaminen Kohteena -> yrityksen liiketoiminnasta tulevaisuudessa syntyvät kassavirrat Yhtiöitetään arvopaperistettava liiketoiminta Arvopaperistamisessa käytetään hyväksi erillisyhtiötä, joka laskee liikkeelle jvk, josta saatavat varat se lainaa (vakuudellinen velkasopimus) yhtiölle, joka omistaa arvopaperistettavan liiketoiminnan -> yhtiö maksaa takaisin lainan liiketoimintansa tuottamilla kassavirroilla

150. Projektirahoitus 1/2 Projekti -> neljä vaihetta: suunnittelu-, rakentamis-, valmistumis- ja toimintavaihe Projektilainat maksetaan takaisin projektista kertyvillä tulovirroilla Erityispiirteenä on sopimuspohjainen riskinjako ja projektikohtainen vakuusajattelu -> projektiin liittyvien riskien jakaminen ja siirtäminen Riskinjaossa käytetään hyväksi sopimuksiin sisällytettyjä kovenanttimääräyksiä (erityisehtoja) Projektin toteuttamista varten perustetaan erillinen projektiyhtiö, joka suunnittelee, hankkii rahoituksen, toteuttaa rakentamisen ja voi myös toimia valmiin kohteen operaattorina Operaattori voi toimia tietyn ajan, esim. 15-25 vuotta), jonka jälkeen kohde luovutetaan julkisessa infrahankkeessa esim. julkishallinolle Projektiyhtiö on yleensä osakeyhtiö Projektiyhtiön osakkaina projektinomistajat (sponsorit)

151. Projektirahoitus 2/2 Projektiyhtiö solmii projektin toteuttamiseen ja toimintaan liittyvät projektisopimukset ja rahoitussopimukset Projektiyhtiöllä keskeinen asema riskienhallinta-organisaattiona projektitahoituksen sopimusjärjestelyissä Projektin rahoitussopimukset -> oman ja vieraan pääoman ehtoinen rahoitus Projektiluotonannossa projektiin kuuluva koko varallisuus ja projektista myöhemmin saatava tuotto ovat luoton vakuutena Myös projektiyhtiön osakkeet voidaan vierasvelkapantata Elinkaarirahoitusmalli (PPP) on projektirahoituksen muoto, jossa yksityinen taho toimii yhteistyössä julkisen vallan, esim. kunnan/valtion kanssa, tuottaen palveluja

  • Login