1 / 9

Koulut ja kaupunki: PISA-Suomen putoavat kaupunkinaapurustot

Koulut ja kaupunki: PISA-Suomen putoavat kaupunkinaapurustot. Venla Bernelius Tiedekulma Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi 11.8.2014 . Koulujen erot nousevat alue-eroista – ja alue-erot kasvavat kiihtyen kaupungeissa.

jeneil
Download Presentation

Koulut ja kaupunki: PISA-Suomen putoavat kaupunkinaapurustot

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Koulut ja kaupunki: PISA-Suomen putoavat kaupunkinaapurustot Venla Bernelius Tiedekulma Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi 11.8.2014

  2. Koulujen erot nousevat alue-eroista – ja alue-erot kasvavat kiihtyen kaupungeissa • Perinteinen näkökulma alue-eroihin maan tasolla: ”köyhä periferia ja hyvinvoivat kaupungit” (vrt. perinteinen aluepolitiikka) • Uusi eriytyminen tihentyy kaupunkien sisällä • Koulujen sijaintialueiden väliset erot Helsingissä jopa suurempia kuin kuntien väliset erot • Myös kaupunkien erityiskysymykset, mm. etninen eriytyminen

  3. Koulujen alueyhteyden taustalla väestöerot: perhetausta vaikuttaa oppilaiden valmiuksiin • Oppilaiden tuloksiin vaikuttavat kaikissa OECD-maissa vanhempien koulutus- ja tulotaso sekä etninen tausta (erityisesti maahanmuuttajataustaisuus) • Koulun oppilaspohja muodostuu ensisijaisesti sijaintialueen koululaisista • Helsingissä lähikoulu määräytyy asuinpaikan (oppilasalueen) perusteella • Kouluvalinnat mahdollisia, mutta kaksi kolmesta alakoululaisesta ja noin puolet yläkoululaisista käy omaa lähikouluaan • Koulujen tuloksia on mahdollista ennustaa sijaintialueen ominaisuuksien perusteella

  4. Ennen 1990-luvun lamaa alueelliset erot vähäisiä ja kaupungissa käytännössä täystyöllisyys Mats Stjernberg 2013

  5. 1990-luvun lamasta alkanut eriytyminen on jatkunut erojen syvenemisellä ja samantyyppisten alueiden ryvästymisellä Mats Stjernberg 2013

  6. Helsingin metropolialue Normit ja sosiaalinen kontrolli: “Asuinalueeni aikuiset puuttuvat erittäin todennäköisesti alaikäisten juopotteluun ulkona.” Helsinki

  7. Alue-erot vaikuttavat kouluvalintoihin ja kouluvalinnat eriyttävät koulujen tuloksia • Torjutut koulut säännönmukaisimmin niitä, joissa alueen ja koulun sosioekonominen asema heikoin • Kouluvalinnat saavat aikaan koulujen välisten oppilas- ja tuloserojen kasvun: valitsijoiden tulokset keskimääräistä parempia, ja valinnat suuntautuvat tuloksiltaan parempiin kouluihin  koulujen välinen hajonta kasvaa, ääripäät korostuvat

  8. Eriytymisen uhkakuva: putoavat naapurustot ja koulut? • Kouluihin liittyvien paikallisten prosessien tarkastelu osoittaa, että samalla kun eriytyminen on alkanut tihentyä kaupunkiseuduilla, erojen kasvun logiikka on muuttunut • Ennen 2000-lukua sosiaaliset ja alueelliset erot kasvoivat pääsääntöisesti eliitin nousun kautta; jakauman yläpäässä (katso esim. Uusitalo 1999; Kortteinen ym. 2005) • Nyt erojen kasvu myös jakauman alapäässä selvää(esim. Kortteinen ym. 2006; Vilkama 2011; Helsingin tila ja kehitys 2013) ja eriytyminen etenee usealla ulottuvuudella, ilmiöstä toiseen syöttäen (mm. koulujen vaikutus lapsiperheiden muuttopäätöksiin, Yhteiskuntapolitiikka-lehti: Vaattovaara, Vilkama& Dhalmann 13)

  9. Kaupunki- ja koulusegregaation kehä: alikehityksen kierteet (Skifter Andersen 2003; Kortteinen ym. 2006) • Jos lähtökohtaiset erot ovat pienet, segregaatiokehä lähinnä ylläpitää olemassa olevia eroja. Alueellisten tai koulujen erojen saavutettua ”kriittisen pisteen” (kynnysarvot) kehitys voi kansainvälisten kokemusten mukaan kiihtyä ja alkaa tuottaa yhä lisääntyvää eriytymistä • ”Alikehityksen kierteiden” vastapainona toisilla alueilla vastaavat kehityskulut voivat synnyttää tai ylläpitää kumulatiivisesti paranevaa kehitystä

More Related