VILJAKAUPAN KEHITTYMINEN ENSIO HYTÖNEN

1. VILJAKAUPAN KEHITTYMINENENSIO HYTÖNEN Pellervo-Seura Loimaan alueseminaari 17.8.2006

2. 1 Viljakaupan muutokset ja kehitys • Viljakaupan kustannustehokkuus parantunut • Henkilöstö pienentynyt 30% EU-jäsenyyden aikana • Panostukset palveluun, analysointiin ja uusiin kaupankäyntitapoihin • Viljan välivarastoinnista suoriin toimituksiin ja teknisen laadun hallintaan • Suuria vaatimuksia logistiikka-prosesseille – toimituksista sovitaan aiempaa aikaisemmin – tilaus/toimitusviive kasvaa • Muutokset ja kansainvälisen kaupan kehittyminen jakaa entistä selvemmin toimijat • ulkomaan kauppaa tekevät • käyttävät pääomaa viljakaupan positioihin ja ottavat riskejä • nämä toimijat takaavat viljamarkkinoiden toiminnan ja myös markkinahinnat eri tilanteissa • myös kotimaassa takaavat viljaraaka-aineen kokonaistoimituksia

3. 2 Viljakaupan muutokset ja kehitys • kotimarkkinoilla toimijat - välittäjät • eivät käytä pääomaa – ei riskinottoa – ei juuri markkinavaikutuksia • panostavat viljan välitykseen Suomen markkinoilla • tilojen välinen kaupankäynti – lihatalojen yritykset • viljan kunnostukseen erikoistuvat pienet yritykset • Viljamarkkinat ja mitkään markkinat eivät toimi jos markkinoilla ei ole toimijoita, jotka ovat valmiita investoimaan nopeasti suuriakin pääomia tuottonäkemysten mukaan • Korjaavat ”väärät” markkinanäkemykset markkinoiden mukaisiksi toimenpiteillään • Pörssimarkkinaperiaatteet • Kaupankäyntitavat jatkavat kehittymistä ja mm. johdannaiskauppa tuovat toimialan ulkopuolista rahaa viljamarkkinoille • Pörssijohdannaiset tulevat Eurooppaankin, mutta vielä ei oikein Euroopassa ole hyvin toimivia markkinapaikkoja • Öljykasvit ehkä toimivat parhaiten • Bioenergia muuttaa viljamarkkinoiden tilannetta • Investoinnit tehdään ja tehtaat käynnistyvät • Erilaisilla sopimuksilla ja kauppamuodoilla varmistetaan tehtaiden raaka-aineen saanti

4. 3 Viljakaupan muutokset ja kehitys • Termiinihintoja on tuotu Suomen ja Euroopan markkinoille • Ei juuri kauppaa • Lähinnä apuna myyjälle näkemyksen muodostumisessa • Koska takana ei aitoa kaupankäyntiä vielä, hinnat ”varman päälle” asetettuja hintoja • Raaka-aineen varmistukseen ja tuotannon ohjaamiseen kehitetään toimivampia malleja kotimaan markkinoille • Bioenergia tuo vauhtia kehitykseen • Hinta vs. markkinahinta – viljelijän ja ostajan yhteinen näkemys • Tavoitteena toimitusvarmuus ja tehokas logistiikka • Toimituksesta sopiminen tärkeää • Sähköinen tiedonkulku osapuolien välillä • Parhaiden lajikkeiden ja viljelymenetelmien hakeminen • Kasvuohjelma-yhteistyö alkua kehitykselle • Satotason kehittyminen on tärkein kehityksen kohde • Kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen viljantuotannossa

5. 4 Viljasato-ennuste TIKE 15.7

6. 5 Viljatase-ennuste satokaudelle 2006/2007 • Interventiovarastoissa Suomessa lisäksi noin 50.000 tn vehnää ja 50.000 tn ohraa (myynnissä kolmansiin maihin 200.000 tn ohraa) • Niitä voidaan myydä myös Suomen markkinoille, jos sato jää arvioita heikommaksi

7. 6 Arvioita viljakaupan toimijoista

8. 7 Viljaa tuottavat tilat

9. 8

10. 9

11. Suomen viljamarkkinat Ensio Hytönen Vahvuudet ja mahdollisuudet Heikkoudet ja uhat • Puhtaat tuotanto-olot, jotka mahdollistavat • sekä tosiasioihin että positiivisiin mielikuviin • perustuvanviljan laatumerkin luomisen. • Dokumentoitavissa oleva, läpinäkyvä tuotantoketju • Mahdollisuus koko viljaketjua hyödyntävän • lisäarvon saamiseen kuivaamalla ja varastoimalla • vilja maatilalla ja ohjaamalla se suoraan oikeaan • käyttökohteeseen. • Kuluttajien myönteinen suhtautuminen • kotimaisiin viljatuotteisiin. • Hyvät lähtökohdat luomutuotteiden tuottamiseen. • Hyvät lähtökohdat terveysvaikutteisten ja muiden • erikoistuotteiden tuottamiseen. • Vahva tutkimuspanostus etenkin kauraan, • rukiiseen ja mallasohraan. • Lähialueiden ja unionin sisämarkkinoiden • hyödyntäminen. • Logistiset vahvuudet; vilja liikkuu pääosin • suoraan tilalta teollisuudelle. • Heikko kannattavuus ja kilpailukyky • alkutuotannossa. • Heikko kannattavuus ja kilpailukyky viljaa • jalostavassa teollisuudessa. • Matala satotaso, pieni yksikkökoko sekä • peltolohkojen pieni koko ja hajanainen sijainti. • Tuotannon määrään ja laatuun sitomattomien • tukien suuri osuus ja siitä aiheutuva • ”kannustinloukku”. • Viljelysmaan rakenneongelmat. • Lyhyt kasvukausi ja siitä aiheutuvat suuret • tuotantovaihtelut laaturiskeineen. • Viennin kannalta syrjäinen sijainti. *Kansallinen viljastrategia