Viron kirjallisuus

Viron kirjallisuus PowerPoint PPT Presentation


  • 191 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

1. Virolaisen kirjallisuuden perusteet.2. Realistisen kirjallisuuden kehittyminen.3. Modernismin vaikutukset.4. Kirjallisuus Neuvosto-Virossa.5. Virolainen kirjallisuus eksiiliss

Download Presentation

Viron kirjallisuus

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


1. Viron kirjallisuus Anneli Saro

2. 1. Virolaisen kirjallisuuden perusteet. 2. Realistisen kirjallisuuden kehittyminen. 3. Modernismin vaikutukset. 4. Kirjallisuus Neuvosto-Virossa. 5. Virolainen kirjallisuus eksiilissä. 6. Nykykirjallisuus. 7. Tentti. Sisältö:

3. Virolainen kirjallisuus syntyi 1800-luvun kansallisuusaatteen aallonharjalla. Sen takana on kaksi virikettä: kansanrunous ja saksalainen latinan- ja saksankielinen kirjallisuus. Vironkielisiä tilapäärunoja häihin, hautajaisiin ja muihin tilaisuuksiin on säilynyt jo 1600-luvulta. Kuuluisin on Reiner Brockmann. Emotionaalisin on Käsu Hansin kirjoittama valituslaulu Pohjan sodan tuhoista Tartossa ”Voi minua köyhää Tarton kaupunkia…” (1708). Perusteet

4. Peterson syntyi Riiassa. Hänen isänsä oli syntyisin Viljantimaalta. Hän opiskeli vuodesta 1819 alkaen Tarton Yliopistossa. Peterson oli ensimmäisiä ylioppilaita, jotka korostivat virolaista syntyperäänsä. Käänsi Gananderin ”Mythologia Fennica” ruotsista saksaan. Hänen runoja on säilynyt 25: kolme saksaksi, loput vironkielisiä. Ne edustavat esiromanttista tyyliä, jossa pohditaan elämän sekä ihmisluonteen suuria kysymyksiä. Petersonin syntymäpäivä, 14 maaliskuuta, on äidinkielen päivä. Kristjan Jaak Peterson (1801-1822)

5. ”Kas siis selle maa keel laulu tuules ei või taevani tõustes üles igavikku omale otsida?” ”Eikö siis tämän maan kieli laulun tuulessa voisi taivaaseen saakka nousten ikuisuutta itselleen etsiä?” Petersonin ”Kuu”

6. 1839 esitti ajatuksen oman eepoksen kokoamisesta. Sai idean varmasti suomalaisilta. Hänen aloitteestaan perustettiin estofiilejä yhdistävä Viron Oppineiden Seura (Õpetatud Eesti Selts), jonka jäsenet kokosivat ja julkaisivat virolaista kansantieteellistä aineistoa. Kansanomaisen aineiston pohjalta ja antiikin sekä suomalaisen mytologian kaavojen mukaan hän kehitteli ns virolaista pseudomytologiaa: ”Koit ja Hämärätär” (”Koit ja Hämarik”), ”Väinämöisen laulu” (”Vanemuise laul”) ja ”Emajoen synty” (”Emajõe sünd”). Friedrich Robert Faehlmann (1798–1850)

7. ÕES-n jäsen ja sen valistusideologiasta lähtien julkaisi virolaista kansanperinnettä esitteleviä kirjoituksia saksaksi, myöhemmin enemmän opettavaisia artikkeleita ja kalentereita. Suurin osa hänen runoista ja jutuista olivat käännöksiä tai mukailua saksasta. Kreutzwaldin elintyö on varmasti kansalliseepos ”Kalevipoeg”. Kreutzwald julkaisi myös laajan kokoelman virolaisia satuja: ”Viron kansan vanhat sadut” (”Eesti rahva ennemuistsed jutud”, 1866 Helsingissä). Niidenkin pohjana oli kansanperinne, jota oli kirjallisesti muokattu romantiikan esikuvien (Grimmit, Andersen) hengessä. Friedrich Reinhold Kreutzwald (1803-1882)

8. Kansalliseepos ”Kalevipoeg” ilmestyi 1857-1861 tieteellisenä laitoksena saksankielisen käännöksen rinnalla ÕES-n toimituksissa. Kansanpainos painettiin Kuopiossa vuonna 1861. Teoksella on runsaasti yhtymäkohtia ”Kalevalaan” (1849): molemmat ammentavat itämerensuomalaisesta kansanperinteestä ja ovat kirjoitettu kalevalamitassa (regivärss), ”Kalevala” oli ”Kalevipoegin” esikuva. Virossa kansan suussa säilyneistä tarinoista ei muodostunut yhtenäistä sankaritarinaa ja sen vuoksi eepoksessa ei ole varsinaista koossa pitävää juonta. Kreutzwald katsoikin oikeudekseen itse sepittää lisäyksiä, joiden avulla runoelman osat voitiin liittää yhteen ja muokata kokonaisuudeksi. ”Kalevipoeg”

9. Lehtimies ja kansanvalistaja, julkaisi ensimmäistä virolaista aikakauslehteä (1848-1860), vuodesta 1857 sanomalehteä ”Perno Postimees”, josta sai ”Eesti Postimees” 1864 . Hän on kääntänyt ja muokkaillut hyvin paljon saksalaisia runoja ja tarinoita (200), jotka ovat antaneet aiheita nuorimmille kirjailijoille. Suurin osa niistä on didaktisia. Kirjoittanut Eestin Tasavallan hymnin sanat: hymni vuosina 1920-1940 ja 1991-… Johann Voldemar Jannsen (1819-1890)

10. Mu isamaa, mu õnn ja rõõm,

11. Jannsenin tytär, toimittaja, ensimmäinen merkittävä runoilija ja näytelmäkirjailija. Ensimmäinen runokirja ”Niittykukkia” (”Waino-Lilled”, 1866) sisälsi romanttista luontolyriikkaa. Tunnetuin on ”Emajoen satakieli” (”Emmajöe Öpik“, 1867), jossa on suurin osa isänmaallisia lauluja. Hän kirjoitti ja ohjaasi myös ensimmäiset virolaiset näytelmät. „Saarenmaan serkku“ („Saaremaa onupoeg“, 1870) on mukaelman saksalaisen farsin perusteella. Mutta alkuperäisteos oli hänen kolmas näytelmä „Sellainen moukka, eli sata vakkaa merisuola“ („Säärane mulk, ehk sada vakka tangusoola“, 1871). 1800-luvun yleinen linja kirjallisuudessa oli mukailu tai kaavamainen jäljittely. Lydia Koidula (1843-1886)

  • Login