Verkostoseminaari 23.3.2011 Kotka

1. Verkostoseminaari23.3.2011 Kotka Esteettömyys Kotkan kaupungissa 23.3 Tero Kierikka Jarmo Kangas

2. Hyvät seminaarin osanottajat. • Tervetuloa Kotkaan myös omasta puolestani. • Pyrin lyhyesti selvittämään miten Kotkassa on asiassa edetty.

3. Miten Kotkassa on edetty • Kotkassa esteettömyyttä on tutkittu jo vuodesta 1980 mutta parantaminen oli jäänyt vähälle huomiolle. • Valtioneuvoston päätös sosiaali- ja terveyshuollon tavoite- ja toimintaohjelmaksi kunnille vuosille 2000-2003 tavoitteena hyvinvointia tukeva ympäristö sai kunnat liikkeelle.

4. Alkutaipaletta • Vammaisneuvosto päätti vuoden 2001-2002 toimintasuunnitelmassaan käynnistää projektin • Vuoden 2001 syksyllä valittiin ns. kuntokartoitusryhmä asiaa selvittämään • Projektiin ei kuitenkaan oltu varauduttu ennakkoon joten määrärahaa ei ollut käytettävissä toteutukseen.

5. Virallisesti projekti käynnistyi v.2003 Esteetön Kotka hankkeella. Kaupunginhallitus hyväksyi hankkeen ja myönsi määrärahaa korjauksiin ja projektisihteerin palkkaan. • Aluksi projektisihteeriksi valittu ins Erkki Mäkelä teki 4kk/vuosi työtä projektin hyväksi. • Siirtyessään osa-aikaeläkkeelle työ oli päätoimista.

6. Työryhmää veti Matti Paavola ja mukaan kutsuttiin myös edustajat vanhusneuvostosta. • Hankkeen alussa selvitettiin korjaustarpeet laaja-alaisesti ja annettiin korjausehdotuksia. • Loppuvuonna v.2005 painatettiin Esteetön Kotka opas liikuntavammaisille. • Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA –tutkimusohjelma toteutettiin v 2005 Kotkassa. • mm.Karhulan jäähalliin. Karhuvuoren Urheilutalolle ja Santalahden uimarannalle saatiin parannuksia aikaan

7. Projektisihteerin jäädessä eläkkeelle vuosi 2007 hoidettiin toimikunnan vetämänä. • V 2008 saatiin projektisihteeriksi teknikko Jarmo Kangas. Työ hoidettiin oman päätyön ohella.Työryhmän puheenjohtajana toimi Päivi Norhio. Pitkään haaveena ollut Esteettömyysoppaan saanti nettiin toteutettiin ja korjattu uusintapainos,5000kpl, painettiin vuoden vaihteessa jaettavaksi eri kohteisiin.

8. Nyt ollaan taas toimittu puoli vuotta ilman projektisihteeriä. • Työryhmään kuuluvat • Tero Kierikka Pj (VYT:n pj) • Liisa Valtonen (vammaisneuvoston varapj) • Eva Pukkila(VYT hallitus) • Leena Heino (Liikuntalautakunta) • Seija Jokinen(Kulttuurilautakunta) • Liisa Piri(Vanhusneuvosto) • Esa Tähti(Vanhusneuvosto) • Jarmo Kangas(Tekn.asiantuntija)

9. Vaikuttaminen Kotkassa • Vuosittain saatavalla 20 000 Euron määrärahalla on korjattu luiskauksia suojateiden kohdalta. • Hankkeista on laadittu suunnitelma toteutettavaksi. Osa korjauksista toteutuu kadunrakentamisen yhteydessä mutta vanhojen graniittisten reunakivien korjaus on kallista. Määrärahalla saadaan vuosittain 1-2 risteysaluetta korjattua

10. Kotkassa on paljon käytetty nupukiveä , joka on huono alusta liikuntarajoitteisille epätasaisuuden takia. • Vanhoissa rakennuksissa on kadun puolella usein kiviportaat jotka ovat este palveluiden saatavuuteen. Taloyhtiöt eivät helpolla tee korjauksia koska luiskaaminen mahdoton kapeiden jalkakäytävien takia. • Museovirasto on usein korjauksen esteenä.

11. Rautatieaseman edusta

12. Apteekki ja nupukivitori

13. Rakennusluvat • Esteettömyys kuuluu kaikille vauvasta vaariin sanotaan. Valitettavasti aina vedotaan toteutuksen kalleuteen. Esteetön ympäristö palvelee kaikkia käyttäjiä. Puistojen, virkistys- ja liikunta-alueiden suunnittelussa huomioidaan esteettömyyskriteerit mahdollisuuksien mukaan. Asemakaavoista pyydetään lausuntoja ennakkoon. • Aistivammaisten asiaan on yritetty vaikuttaa julkisten rakennusten lupakäsittelyn yhteydessä. Kuuloliiton kanssa on kartoitettu induktiosilmukoiden ja IR-laitteiden toimivuutta. Laitteiden olemassaolosta ei usein ole mitään informaatiota kuulolaitteiden käyttäjille vaan omalla toiminnalla asiasta saadaan selkoa. Värien käyttöön pitäisi myös panostaa. Esim uimahalleissa liikkuu paljon käyttäjiä jotka normaalisti tarvitsevat silmälaseja mutta uimaan mennessään jättävät ne kaappiin.

14. Viime vuosina on alettu pyytää lausuntojaVammaisneuvostolta palvelukotien rakennuslupiin. Lait ja asetukset ovat olemassa mutta jotenkin niitä ei kaikilta osin oteta huomioon. Vastuu on työn tilaajalla • Olemme saaneet muutoksia ja parannuksia mutta kodinomaisuutta ei vielä täysin ymmärretä arkkitehtien parissa. Myös henkilökunnan esteetön liikkuminen esim. keittiötiloissa on jäänyt vähälle huomiolle. • Karhula Uimahallin perusparantamisen yhteydessä saimme paljon muutoksia aikaan. • Myös käyttäjäryhmät olivat aktiivisesti mukana

15. Erilaisia toteutuksia

16. Luiska ja reunakiviä

17. Hyvät seminaarin osanottajat • Esteettömyys palvelee meitä kaikkia .Tehtävää on paljon mutta pienilläkin parannuksilla saadaan paljon aikaa. • Tehtävä vaatii jatkuvia ponnisteluja meiltä kaikilta. • KIITOS • Esteettömyys on iloinen asia. • Kuvassa pyörätuolitanssi -esitys Esteetön Kotka päiviltä 2010