Suomen autonomian ajan aate ja tieteenhistoria
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 43

Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria PowerPoint PPT Presentation


  • 65 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria. ti 12.3. klo 14-16 HU206 to 14.3. klo 14-16 HU206 ti 19.3. klo 14-16 HU206 to 21.3. klo 14-16 HU206 ti 26.3. klo 14-16 HU206 to 4.4. klo 14-16 HU206 ti 9.4. klo 14-16 HU206 to 11.4. klo 14-16 HU206 ti 16.4. klo 14-16 HU206

Download Presentation

Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Suomen autonomian ajan aate ja tieteenhistoria

Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria

ti 12.3. klo 14-16 HU206

to 14.3. klo 14-16 HU206

ti 19.3. klo 14-16 HU206

to 21.3. klo 14-16 HU206

ti 26.3. klo 14-16 HU206

to 4.4. klo 14-16 HU206

ti 9.4. klo 14-16 HU206

to 11.4. klo 14-16 HU206

ti 16.4. klo 14-16 HU206

to 18.4. klo 14-16 HU206

ti 23.4. klo 14-16 HU206

tentti: ti 7.5. klo 14-16 HU206


Luentorunko

luentorunko

12.3. tapahtumahistoriallinen katsaus autonomian aikaan

14.3. yliopistolaitos autonomian aikana

19.3. 1800-luvun alun johtavat aatteet: uushumanismi ja romantiikka

21.3. fennomania

26.3. liberalismi / svekomania

4.4. historiankirjoitus autonomian aikana

9.4. kansanrunouden tutkimus

11.4. suomen kielen tutkimus ja kehittäminen

16.4. teologia

18.4. kansanliikkeiden synty

23.4. poliittinen aktivoituminen 1900-luvun alussa


Oheislukemisto

oheislukemisto

  • Karl-Erik Michelsen: Viides sääty, s. 75-207

  • Anto Leikola: Naurun biologiaa, s. 161-200

  • Zachris Topelius: Onko Suomen kansalla historiaa?


Muuta lukemista

Muuta lukemista

  • Matti Klinge: Helsingin yliopisto 1640-1990, 2. osa.

  • Suomen tieteenhistoria 1

  • Suomen kulttuurihistoria 3 (2003)


Suomen valloitus

Suomen valloitus

  • venäläiset aloittivat hyökkäyksen helmikuussa 1808

  • venäläiset valloittivat Turun 22.3.1808

  • 18.2.1808 Venäjän keisarin julistus; kohdistettu säätyläisiin

  • Suomen viranomaiset nopeasti yhteistyöhön; ei luotettu Ruotsin haluun eikä kykyyn puolustaa Suomea

  • aatelisto myös myötämielinen; paljon yhteistä Venäjän aateliston kanssa

  • papisto Jacob Tengströmin johdolla myöntyväinen

  • Turun akatemia alistui tilanteeseen


Porvoon valtiop iv t

Porvoon valtiopäivät

  • maaliskuussa 1809 säädyt koolle Porvooseen

  • Suomessa voimassa Ruotsin vallan aikaiset säädökset

    • vuoden 1772 hallitusmuoto

    • yhdistys- ja vakuuskirja (1789)

  • Suomea koskevat asiat esiteltävä suoraan keisarille venäläisen virkamiesten ohi

  • kiista valtiopäivien todellisesta luonteesta:

    • Porvoossa luotiin perusta Suomen valtiolliselle olemassaololle

    • valtiopäivät pelkkä juhlallinen seremonia; siellä tehdyt lupaukset eivät sitoneet myöhempiä hallitsijoita


Yhteiskunnalliset olot autonomian alussa

Yhteiskunnalliset olot autonomian alussa

  • Pyhä allianssi (1815):

    Venäjä, Itävalta, Preussi

    • taattiin Napoleonin edeltänyt poliittinen

      tilanne Euroopassa

    • yhteiskuntarauhan säilyttäminen

  • 1812 Venäjän ja Ruotsin välille rauha

    • Ruotsi tunnusti Suomen kuuluvan Venäjälle

  • Suomen hallinto hoidettiin virkamiesvoimin

    • keisarin asetukset

    • virkamiehet suurelta osin alempaa aatelia

  • venäläiset halusivat ehkäistä kumouksellisen toiminnan

    • ulkomaisten lehtien sensuuri ja ulkomaanmatkojen rajoitukset

    • elinkeinoelämän tukeminen rahastojen avulla


Nikolai i n suomen politiikka

Nikolai I:n Suomen politiikka

  • Nikolai I (1825-1855)

  • dekabristikapina 1825

  • Puolan valtiopäivät koolle 1830

    → Nikolai I viralta Puolan kuninkaana

    → Nikolai I ei ollut halukas kokeilemaan samaa muualla

  • Nikolain aika rauhan ja tasaisen taloudellisen kehityksen aikaa

  • Suomesta muodostui oma taloudellinen alue

  • 1840 Ruotsin valuutta pois käytöstä, oma raha 1860

  • tekstiiliteollisuus nousuun 1840-luvulla

    • 1841 puuvillan tuontia helpotettiin


Liikenneyhteyksien kehitys

Liikenneyhteyksien kehitys

  • 1844 ryhdyttiin rakentamaan Saimaan kanavaa; valmistui vuonna 1856

    • yhdisti järvi-Suomen Venäjän markkinoille ja ulkomaille

    • ulkomaankaupan painopiste siirtyi Pohjanlahden rannikolta Viipuriin

    • yhteydet Ruotsiin vähenivät

  • rautatie: Helsinki–Hämeenlinna 31.1.1862

    • yhteydet sisä-Suomesta etelärannikolle

    • hyödynsi suomalaisuutta ja lisäsi säätykiertoa

  • höyrylaivaliikenne

    • 1840-luvun alussa matkustajaliikenne Pietari-Helsinki-Turku

    • tavaraliikenteessä purjelaivat säilyttivät asemansa 1800-luvun lopulle

      → Suomi tipahti kehityksestä


Yhteiskunnallinen kriisi 1840 luvulla

Yhteiskunnallinen kriisi 1840-luvulla

  • tilanne Keski-Euroopassa levoton

    • 1846 Ranskassa vallankumousyritys

    • 1846 Puolassa kapina

  • Suomessa lakkautettiin pari lehteä ja kiellettiin jäsenyys salaseuroissa

  • 1848 Euroopan ”hullu vuosi”

    • vallankumous ´Pariisissa

    • vallankumousaalto vyöryi yli Euroopan, mm. Wienissä ja Berliinissä

  • 6.4.1848 Upsalassa skandinaavinen juhla

    • kritisoitiin Venäjän konservatismia

      → Helsingin yliopiston opettajilta ja opiskelijoilta kiellettiin ulkomaanmatkat

  • Floran-päivän juhlat Helsingissä 13.5.1848

    • osoitti suomalaisten uskollisuutta Venäjälle


Krimin sota 1853 1856

Krimin sota 1853-1856

  • ensimmäinen suursota Wienin kongresin jälkeen

  • Venäjä vastaan Ranska, Englanti, Turkki ja Sardinia

  • kyse Turkin salmien hallinnasta; näkyvänä syynä Venäjän halu suojella Turkin alueen kreikkalaiskatolilaisia

  • sodan painopiste Mustallamerellä; Sevastopolin piiritys

  • englantilainen laivasto Itämerellä

    • Bomarsundin linnoituksen valtaus

    • Viaporin pommitus elokuussa 1855

    • Pohjanlahden satamien vahingoittaminen

    • taloudelliset tappiot huomattavat

    • Suomen kauppalaivaston menetykset 60%


Aleksanteri ii n uudistuspolitiikka

Aleksanteri II:n uudistuspolitiikka

  • Aleksanteri II (1855-1881)

  • Krimin sodan jälkeinen aika uudistusten

    aikaa koko valtakunnassa

    • maaorjuus lakkautettiin 1861

    • Venäjä halusi lähentyä Ranskaa ja tämä

      edellytti olojen liberalisointia

    • 1863 Puolan kapina → loppu uudistuksille

    • slavofiilia nousuun

  • 1857 Suomen asian komitea uudelleen toimintaan

  • valtiopäivät koolle keväällä 1863 säätypohjalla

    • aluksi joka viides vuosi, 1880-luvulta lähtien joka kolmas vuosi


Taloudellinen kehitys 1800 luvun j lkipuolella

Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella

  • 1867-1868 nälkävuodet

    • 8 % väestöstä kuoli

    • kuolleisuus keskittyi Hämeeseen ja Pohjois-Savoon

    • osoitti maanviljelyvaltaisen talouden haavoittuvuuden

  • muuttoliike

    • elinkeinovapaus 1879

    • naiset enemmistönä: kaupunkeihin palveluammatteihin ja teollisuuteen

    • kaupungistuminen 1860-luvulta lähtien

    • työväestön ja uuden keskiluokan voimakas kasvu

  • muuttoliikkeen suunnat

    • Kaakkois-Suomesta Viipuriin ja Pietariin

    • Keski-Suomesta Helsinkiin ja muualle etelärannikolle

    • Pohjanmaalta Amerikkaan


Taloudellinen kehitys 1800 luvun j lkipuolella1

Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella

  • merkantilistisesta talouspolitiikasta luovuttiin

  • 1857 höyrysahojen perustaminen vapaaksi

  • 1861 Englannin suojatullit sahatavaralle pois

  • Länsi-Euroopan voimakas teollistuminen lisäsi puutavaran kysyntää

  • 1850-luvulla kehitettiin puuhiokkeen valistusmenetelmä, puu lumpun tilalle paperin raaka-aineena

  • 1870-luvulla selluloosan valmistusmenetelmä

  • 1860-luvulla ensimmäiset puuhiomot Suomeen

  • 1880 ensimmäinen selluloosatehdas Valkeakoskelle

  • varhainen paperin vienti kokonaan Venäjälle

  • myös muuta teollisuutta: tekstiili, rauta, laivanrakennus, keramiikka, nahka


I sortokausi

I sortokausi

  • Venäjällä nationalismi voimistui koko ajan: slavofiilia, panslavismi

    • Suomen erityisasema herätti närkästystä

    • pyrkimyksiä Suomen venäläistämiseen

  • Nikolai II valtaistuimelle 1894

    → panslavismin vaikutus voimistui

    • Nikolai Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi

  • helmikuun manifesti 1899

    • valtakunnallisia asioita koskeva päätöksenteko valtakunnallisiin elimiin

    • Bobrikovin voimakkaat venäläistämistoimet

    • asevelvollisuuslaki 1901

    • herätti voimakkaan reaktion Suomessa

    • myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillinen suunta

    • suuri adressi 1902

    • kutsuntalakko → asevelvollisuuslaki peruttiin suomalaisten osalta

    • 1904 Eugen Schauman ampui Bobrikovin


Ven j n japanin sota ja suurlakko

Venäjän-Japanin sota ja suurlakko

  • Venäjän-Japanin sota 1904-1905

    • Venäjä kärsi murskatappion

    • Verisunnuntai: tammikuussa 1905 työläisten mielenosoitus Pietarissa Talvipalatsin edessä; 200-2000 ihmistä kuoli

  • suurlakko

    → olot vapautuivat

    • Suomessa opiskelijoiden ja työväen kaarteja

    • Viaporin kapina

  • eduskuntauudistus 1906

    • yksikamarinen eduskunta

    • yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 24 vuotta täyttäneille


Ii sortokausi

II sortokausi

  • 1909 Frans Albert Seyn kenraali-

    kuvernööriksi

  • 1910 laki yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä

  • 1912 yhdenvertaisuuslaki

  • herätti vastustusta; useat virkamiehet eivät toteuttaneet lakia → karkotuksia Siperiaan


Turun akatemian organisaatio

Turun Akatemian organisaatio

hallitsija

kansleri

varakansleri

rehtori

pieni

konsistori

konsistori

lääke-

tieteellinen

tdk

oikeus-

tieteellinen

tdk

teologinen

tdk

filosofinen

tdk


Turun akatemian professorit

Turun akatemian professorit

  • Teologinen tiedekunta

    • I teologian professori

    • II teologian professori

    • III teologian professori

  • Lääketieteellinen tiedekunta

    • lääketieteen professori

    • anatomian, kirurgian ja eläinlääketieteen professori (1778)

  • Oikeustieteellinen tiedekunta

    • oikeustieteen professori

  • Filosofinen tiedekunta

    • moraalifilosofian, valtio-opin ja historian professori

    • kaunopuheisuuden professori

    • logiikan ja runouden professori

    • fysiikan ja kasviopin professori

    • matematiikan professori

    • pyhien kielten professori

    • runouden professori (1655-1747)

    • talousopin professori (1747)

    • kemian professori 1755


Humboldtilainen yliopistoihanne

Humboldtilainen yliopistoihanne

  • Wilhelm von Humboldt (1767-1835)

  • Humboldtin ajatukset otettiin käyttöön

    Berliinin yliopistossa 1810

  • keskeiset periaatteet:

    • tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun

      tulee olla vapaita, autonomisia

    • tutkimus, opetus ja opiskelu kuuluvat erottamattomasti yhteen

    • sivistyksellinen koulutus on ensisijaista suhteessa ammatilliseen koulutukseen


Uudet yliopistoaatteet

Uudet yliopistoaatteet

  • uuden tiedon tuottaminen keskeistä; tieteellinen toiminta osaksi opetusta

  • yliopisto osaksi kouluhierarkiaa: ylioppilastutkinto (das Abiturium)

  • korostettiin asioiden suuria yhteyksiä, filosofiaa sekä intellektuaalista ja moraalista viisaus

  • tuomittiin hajanaiset pikkutiedot ja mekanistinen maailmanjärjestys

  • nämä ajatukset tulivat Venäjän kautta Suomeen; uudistukset otettiin käyttöön vähitellen


Muutokset yliopistossa 1810 luvun alussa

Muutokset yliopistossa 1810-luvun alussa

  • 6 professuuria

    • 1 teologiseen

    • 1 oikeustieteelliseen

    • 1 lääketieteelliseen

    • historian ja moraalifilosofian oppituoli jaettiin

    • pyhien kielten oppituoli Kreikan ja itämaisen kulttuuri professuureiksi

    • oppihistorian professuuri

  • 9 uutta apulaista

  • määrärahoihin lisäystä: palkankorotukset ja lisää stipendejä

  • yliopiston talous osaksi valtionbudjettia


Yliopisto helsinkiin

Yliopisto Helsinkiin

  • Helsingistä pääkaupunki 1812; senaatti Helsinkiin 1819

  • strateginen syy: yliopisto kauemmaksi Ruotsista

  • virkamieskoulutuksessa yhteys virastoihin tärkeää

  • yliopiston siirto perustui ajatukseen, että yliopisto tuli olla pääkaupungissa

  • Turun palo 4.-5.9.1827

  • vauriot akatemian rakennuksissa kohtuulliset: kirjasto tuhoutui

  • yliopiston siirto kivutonta: porkkanana raha


Uusi aktiivisuus

Uusi aktiivisuus

  • Suomen autonomia aktivoi opiskelijoita

  • 1815 perustettiin Selma-förbundet Aura, jonka lehti Aura  Mnemosyne

  • kirjallisia vaikutteita romantiikasta

  • 1817 ensimmäiset mielenosoitukset

     nopeuttivat uusien sääntöjen laadintaa


Vuoden 1828 statuutit i

Vuoden 1828 statuutit I

  • yliopiston hallinnon uudelleen järjestäminen

    • Venäjän kruununperillinen kansleriksi

    • sijaiskansleriksi keskushallinnon virkamies

    • kiinteä yhteys kirkkoon katkesi

  • opiskelijoiden valvontaa tiukennettiin

    • erityinen opinto- ja kurikomissio

  • uudet professuurit kirjattiin statuutteihin, nyt oppituoleja yhteensä 21; samalla oppituolien aloja tarkennettiin:

    • teologia: dogmatiikka, eksegetiikka, kirkkohistoria, teologinen moraali

    • oikeustiede: roomalaisen ja Venäjän lainoppi, Suomen lainoppi, valtio- ja kansainoikeus ja kansallistalous

  • lisäksi venäjän kielen ylimääräinen professuuri

  • uusien virkojen haltijoille rahapalkka


Vuoden 1828 statuutit ii

Vuoden 1828 statuutit II

  • tieteiden eriytyminen

    • 1817 keisarillinen asetus oikeuslaitokseen ja muihin siviilihallinnon virkoihin valmistavista tutkinnoista

      • maanmittaritutkinto

      • oikeustutkinto: senaatin oikeusosaston ja oikeuslaitoksen virkoihin

      • kameraalitutkinto: senaatin talousosaston ja sen alaisten laitosten virkoihin sekä verohallinnon virkoihin

      • vuoritutkinto: vuorihallinnon virkoihin

      • korkeampi tutkinto: valtiosihteeriviraston virkoihin Pietarissa. Antoi lisäksi saman pätevyyden kuin oikeus- ja kameraalitutkinto

    • 1800-luvun kuluessa eriytettiin myös lääketieteellinen koulutus, pappiskoulutus, opettajainvalmistus, farmasiaopetus sekä maa- ja metsätieteellinen opetus

    • kaikille yhteinen filosofisen tiedekunnan opetus poistui


Vuoden 1828 statuutit iii

Vuoden 1828 statuutit III

  • tohtorin arvo myös filosofiseen tiedekuntaan ja tohtorista oppiarvo

  • väitökset tutkimukselliselle pohjalle

  • luentokieliksi ruotsi ja venäjä

  • yliopistoon kirjoittautumisehtoja tarkennettiin


Opiskelijaradikalismi

Opiskelijaradikalismi

  • 1840-luvun alusta opiskelijaliikehdintää ympäri Eurooppaa

    • kirjoituksissa kritisoitiin kansallisten vähemmistöjen sortoa

    • skandinavismi

  • 1848 Floran päivän juhla

    • tarkoitus kanavoida vallankumouksellinen innostus nationalismiksi

    • Pacius & Runeberg: Maamme laulu

    • Fredrik Cygnaeus: ylistyspuhe isänmaalle ja kansleri-

      suurruhtinaalle

    • jälkikäteen propagandaselostuksia tilaisuudesta

  • opiskelijoiden mielenilmaukset kuitenkin jatkuivat


Vuoden 1852 statuutit

Vuoden 1852 statuutit

  • konsistorin jäsenmäärää rajoitettiin

  • osakunnat lakkautettiin

  • opiskelijoille univormupakko

  • lukion todistus pakolliseksi

  • ylioppilastutkinto Helsingissä,

    pääsykoe yliopistoon


Yliopistoon p sy

Yliopistoon pääsy

  • Turun Akatemiassa filosofisen tiedekunnan dekaani tenttasi pyrkijän koulutiedot

  • 1828 erityinen valiokunta

    • koulutodituksella hakeva: kaikki kouluaineet

    • yksityisoppilas: uskonto ja kirkkohistoria, logiikka ja moraali, aritmetiikka ja geometria, historia ja maantiede, latina tai jokin uusi kieli

  • 1830-luvulla vaatimuksia kiristettiin

     ylioppilastehtaat

  • 1852 ylioppilastutkinto Helsingissä, pääsykoe yliopistoon

    • äidinkielen kirjallinen koe ja käännös ruotsista tai äidinkielestä

    • suullinen koe muissa aineissa

  • erilliset sisäänpääsykokeet 1930-luvulta lähtien


Naiset yliopistoon

Naiset yliopistoon

  • 1870 kauppaneuvos Tschetschulin anoi tyttärelleen lupaa ylioppilastutkintoon

  • 1873 Emma Åström sai saman luvan; 1882 maisteriksi

  • vapautus sukupuolesta

  • 1901 naisille vapaa opiskeluoikeus

  • 1927 Alma Söderhjelm Åbo Akademin professoriksi

Maria Tschetschulin

Emma Åström


Uushumanismi i

Uushumanismi I

  • Herculaneum 1713, kaivaukset 1737

  • Johann Winckelmann: kaivaukset Roomassa

    • antiikki konkreettisesti läsnä

  • Johann Gesner (1691-1761), Göttingenin yliopiston professori

    • antiikkia ei tule jäljitellä, vaan sitä pitää ymmärtää


Uushumanismi ii

humanismi

antiikin jäljittely

paluu menneeseen kulta-aikaan

pimeän keskiajan unohtaminen

esikuvana Rooma

uushumanismi

antiikkiin ei paluuta

antiikista moraalisia esikuvia

esikuvana Kreikka

Uushumanismi II


Uushumanismi iii

Uushumanismi III

  • 1760-luvulla myssyt valtaan

    • merkantilismista siirryttiin fysiokratismiin

    • fysiokratismi: perustuotanto, erityisesti maatalous keskeiseksi, säästäväisyys ja yksinkertaisuus; ihanteet antiikista

    • yleellisyystavaroille korkea verot

  • Kustaa III:n aikana (1772-1795) yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ollut suotavaa

    • harmittomammat tutkimusaiheet suosioon


Uushumanismi iv

Uushumanismi IV

  • Henrik Gabriel Porthan (1739-1804)

  • Sigfrid Porthan (1741-1798)

  • Matthias Calonius (1737-1817)

  • kielitiede, historia, taidehistoria

  • uudenlainen pedagoginen visio: latinan ulkoa opettelemisesta sen luovaan käyttöön ja ymmärtämiseen

  • latinalaisista teksteistä esikuvia hyveelliselle ja kohtuulliselle elämälle


Uushumanismi 1800 luvulla

Uushumanismi 1800-luvulla

  • poliittinen jako Euroopassa

    • konservatiivinen itä (Venäjä, Itävalta, Preussi)

    • liberaali länsi (Ranska, Englanti, Skandinavia)

  • aatteellisesti: uushumanismi ↔ romantiikka

  • uushumanismi: kansalliset korostukset yhdistettynä antiikin esteettisiin ja moraalisiin arvoihin

  • kurinalaisuus, selkeys, ennakoitavuus

  • uushumanismi ilmeni arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa ja kuvataiteissa


Helsingin uudelleenrakentaminen

Helsingin uudelleenrakentaminen

  • Venäjällä empire-uusklassinen tyyli:

    • rapattu tiilirakennus

    • värit: keltainen, vihreä, harmaa

    • pienet yksityiskohdat puusta kiveä matkien

    • pylväspääty ja päätykolmio

  • Helsinki paloi 1808

  • → uusi asemakaava 1812:

    Johan Albrekt Ehrenström (1763-1847)

    • keskusta rakennettiin kivestä

    • keisarillinen residenssi, senaatti, kuvernöörin talo,

      kasarmi, luterilainen ja ortodoksikirkko vierekkäin

    • keskustaa hallitsee julkiset rakennukset

    • väljä ruutukaava; puistoalueet (paloturvallisuus)

    • Senaatintori keskeiseksi paikaksi


Senaatintori

Senaatintori

  • symboloi suurruhtinaskuntaa

  • keskeiset mahdit edustettuna: kirkko, senaatti, yliopisto, esivalta (päävartio)

  • muotosymboliikkaa pylväistöissä

  • varsinaisena arkkitehtina Carl Ludvig Engel

    • suunnitellut rakennuksia ja asemakaavoja ympäri Suomea


Klassisismi kirjallisuudessa

Klassisismi kirjallisuudessa

  • Johan Ludvig Runeberg

    • kaunopuheisuuden dosentti (klassilliset kielet)

    • 1831 Helsingfors Lyceum

    • 1837 Porvoon gymnaasin Rooman kirjallisuuden lehtori

    • 1842 Porvoon gymnaasin Kreikan kirjallisuuden lehtori

    • runouden vaikutteet antiikista (muoto ja aatemaailma)

      • Dikter (1830), Hirvenhiihtäjät (1832), Hanna (1836), Vänrikki Stoolin tarina (1848)

      • kansa nöyrää, lainkuuliaista, uskollista, jumalaapelkäävää

      • sivistyneistö kansan huoltaja


Valistuksen kritiikki

Valistuksen kritiikki

  • valistus selitti kaiken järkiperäisesti → tieto ja usko erillään toisistaan; tunteelle ei sijaa

  • David Hume:

    • uskontokritiikki: uskonnolliset ihmeet kyseenalaisiksi

    • empirismikritiikki: emme voi olla varmoja havainnoistamme; emme tiedä varmasti, mikä on syy ja mikä seuraus, mikä substanssi ja mikä sen väliaikainen ominaisuus

  • Immanuel Kant (1724-1804):

    • saamme tietoa vain siitä, mitä aistimme

      → tietomme ulkomaailmasta, oliosta sinänsä, on rajallista

  • Johann Gottlieb Fichte (1762-1814)

    • emme voi olla varmoja olion sinänsä olemassaolosta

    • maailma on se, mitä aistimme

    • transsendentaalinen idealismi


Romantiikka

Romantiikka

  • syntyi Saksassa reaktiona valistukselle

  • romantiikka ei merkinnyt rationalismista luopumista, vaan uskosta tieteen ja järjen kaikkivoipaisuuteen

  • romantiikka kytkeytyi keskiluokan nousuun

  • pietismi ja herrnhutilaisuus valmistivat tietä romantiikalle

    • henkilökohtaiseen uskonkokemukseen perustuva uskonnollisuus

    • pyrkimys irtautua kirkon ja valtion kontrollista

  • romantiikan ydinjoukko akateemisen koulutuksen saaneet virkamiehet ja papisto

    • yhteiskunnan byrokratisoituminen levitti romantiikkaa ja yleensäkin sivistystä


Turun romantiikka

Turun romantiikka

  • Turussa 1810-luvulla

  • opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden heterogeeninen liike

  • alkoi kansanrunouden keruusta, laajeni historian ja kielitieteen alueelle

  • kaksi erilaista korostusta:

    • taiteellis-kirjallinen

    • kansallismielinen


Turun romantiikan edustajia

Turun romantiikan edustajia

K.A. Gottlund

A.J. Sjögren

A.I. Arwidsson

  • Kirjallinen suuntaus: Abraham Poppius, Reinhold von Becker, Zacharias Topelius (vanh.), Gustaf Renvall

  • Kansallismielinen suuntaus: J.J. Tengström, J.G. Linsén, E.G. Ehrström


  • Login