1 / 30

Elokuvan maagiset attraktiot & elokuvan ekspansio

Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi. Elokuvan maagiset attraktiot & elokuvan ekspansio. Thomas Alva Edison ja W.K.L. Dickson. Edisonin (1847-1931) varhaisempia keksintöjä olivat muun muassa fonografi ja hehkulamppu

hye
Download Presentation

Elokuvan maagiset attraktiot & elokuvan ekspansio

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Elokuvan maagiset attraktiot & elokuvan ekspansio

  2. Thomas Alva Edison ja W.K.L. Dickson • Edisonin (1847-1931) varhaisempia keksintöjä olivat muun muassa fonografi ja hehkulamppu • Dickson (1860-1935) oli hänen apulaisensa, joka teki suuren työn elävien kuvien tuottamiseen ja esittämiseen liittyvien keksintöjen parissa • Edison ja Dickson suunnittelivat laitteen, joka tekee silmälle saman minkä fonografi tekee korvalle • Vuosien 1889 ja 1990 taitteessa Edison Company valmisti ensimmäiset testielokuvansa • Vuonna 1891 yhtiö patentoi kinetografin ja kinetoskoopin • Kinetografi on Edisonin elokuvakamera • Kinetoskooppi puolestaan tirkistyskaappia muistuttava katselulaite, jolla elokuvia esitetään yhdelle katsojalle

  3. Kinetoskooppi

  4. Black Maria -elokuvastudio

  5. Edison Manufacturing Company • Elokuvat aluksi kestoltaan noin 20 sekuntia pitkiä • Kinetoskooppi rajoitti esitettävien filmien pituutta, sillä esitettävän filmin oli mahduttava laitteen sisälle • Elokuvien aiheet ja esiintyjät vaudevillestä ja muista suosituista viihdemuodoista • Jo varhaistuotannossa tarinaelokuvien esimuotoja • Ensimmäinen kinetoskooppisali avattiin New Yorkissa huhtikuun 14. päivä vuonna 1894 • Laitetta oli esitelty julkisesti jo edeltävänä vuonna • Edison pyrki alusta alkaen yhdistämään fonografin ja kinetoskoopin • Kinetofoni valmistui vuonna 1895 • Kuvan ja äänen synkronoinnissa vaikeuksia • Vitaskooppilla elokuvat saatettiin heijastaa valokankaalle • Käytössä vuodesta 1896

  6. Kinetoskooppisali

  7. Kinetofoni

  8. Louis ja Auguste Lumière • Louis (1864-1948) ja Auguste (1862-1954) kehittivät kinematografiksi nimeämänsä laitteen, jolla voi kuvata, printata ja projisoida elokuvia • Keksintö patentoitiin helmikuun 13. päivä 1895 • Veljekset kehittivät kinematografin Edisonin kinetoskoopin pohjalta sen ”vikoja” korjaten • Työläiset lähtevät tehtaasta (Sortie d’usine) kuvattiin oletettavasti maaliskuussa 1895 • Myös tarinaelokuvia • Maksullinen elokuvanäytös Pariisin Grand Cafessa joulukuun 28. päivä vuonna 1895 • Nähty usein elokuvan syntyhetkenä • Lumière-elokuvien aiheet keskiluokkaisempia kuin Edison Companylla • Kinematografista kansainvälinen kaupallinen menestys

  9. Cinématographe Lumière -mainosjuliste

  10. Kinematografi

  11. Kinematografi

  12. Robert William Paul • Englantilainen sähköinsinööri R.W. Paul (1869-1943) valmisti kinetoskooppikopioita vuoden 1894 jälkeen • Edisonin patentti ei kattanut kuin Yhdysvallat • Paul’s Kinetoscope • Paul ja valokuvaaja Brit Acres kehittivät vuonna 1895 elokuvakameran Mareyn kameran pohjalta • Lumière Companyn ja Edison Companyn toimintaperiaatteista poiketen Paul myi laitteita niiden vuokraamisen sijaan • Nopeutti elokuvien leviämistä • Muun muassa Georges Méliès sai elokuvakameran Paulin avulla

  13. Suomen ensimmäinen elokuvaesitys • Suomessa ensimmäinen julkinen elokuvaesitys Helsingin Seurahuoneella kesäkuun 28. päivä vuonna 1896 • Kallis esitys houkutteli varakkaampaa väkeä • Lumière Companyn edustaja Arthur Günewald suuntasi Suomeen Venäjältä • Maailman metropoleihin verrattuna 70 000 hengen Helsinki oli marginaalinen esityspaikka uudelle keksinnölle • Elokuvaseurueen oli tarkoitus viipyä Helsingissä vain pari päivää, mutta se poistui suuren suosion takia vasta heinäkuun 5. päivä • Seuraavan kerran Suomessa nähtiin elokuvia vasta vuonna 1898 • Vuosisadan taitteessa elokuvia esiteltiin kiertue-näytäntöinä, mutta esimerkiksi yhdysvalloissa erityisesti osana vaudevillea ja muuta viihdeohjelmistoa

  14. Elokuvan synnystä • Elokuvakeksinnön lähtökohdat eivät palaudu vain pariin selittävään tekijään • Elokuva-apparaatin ja sen käyttötarkoituksien synnyssä on kyse monimuotoisista merkityssuhteiden verkoista, jotka juontavat kaukaa menneisyydestä • Elokuvan synnyssä oli ennen kaikkea kyse näön fysiologiaa koskevan tiedon sekä varhaisempien keksintöjen yhteen saattamisesta sekä kaupallisesta hyödyntämisestä • Tarkan syntyajankohdan määritteleminen ei ole järin mielekästä • Viimekädessä kyse on siitä mitä haluamme elokuvalla tarkoittaa

  15. Attraktioiden elokuva • Tom Gunning ja André Gaudreault lanseerasivat käsitteen attraktioiden elokuva vuonna 1986 • Attraktioiden elokuva on enemmän spektaakkelia, yllätyksiä ja shokkeja kuin tarinankerrontaa • Alkuun elokuva-apparaatti itsessään oli attraktio • Yleisöt olivat kiinnostuneita koneen toiminnasta • 1900-luvun taitteessa attraktiivisuus siirtyi laitteesta valkokankaille yleisön kiinnostuksen ylläpitämiseksi • Amerikkalaisessa elokuvassa narratiivisuus ohitti attrkatiivisuuden vuosien 1906 ja 1907 vaihteessa • Eri tutkijat ajoittavat siirtymän eri vuosiin • Tämän jälkeen attraktiivisuus on ollut narratiivisuudelle alisteista

  16. Aktualiteetit (actualities) • Ennen vuosien 1903 ja 1904 taitetta useimmat elokuvat olivat aktualiteetteja: ajankohtais-, paikallis- ja maisemaelokuvia • Elokuva oli ”visuaalinen sanomalehti” • Ohjelmistojen merkittävänä osana 1910-luvun taitteeseen • Elokuvantekijät kuvasivat tapahtumia, joiden olettivat kiinnostavan aikalaisia: kruunajaisia, vesillelaskuja, kilpailuja, kaupunkinäkymiä jne. jne. • Uutistapahtumia saatettiin lavastaa studioissa • Aikalaisia kiinnosti suurissa määrin myös tuttujen asioiden sekä itsen näkeminen elokuvallisena representaationa • Monet kiinnittivät elokuvissa huomiota seikkoihin, jotka tuntuvat monista nykykatsojista yhdentekeviltä kuten lehtien värinään tuulessa

  17. Varhaiset tarinaelokuvat • Tarinaelokuvia valmistettiin jo elokuvahistorian varhaisvuosina • L’Arroseur arrosé (Lumière, 1895) • Tällaiset pilaelokuvat olivat suosittuja vuosisadan taitteen molemmin puolin • Tarinat olivat attraktiivisuudelle alisteisia • Yksi otos on yksi elokuva • Varhaisissa tarinaelokuvissa ei juuri syvyysulottuvuutta • Taustakulissien käyttö • Tasainen ylhäältä tuleva valaistus • Kameran pysyminen paikoillaan • Horisontaalinen eteenpäin suuntautunut näyttämöllepano • Näyttelijöiden asemointi kauas kamerasta • Tarinaelokuvien suosio kasvoi rajusti 1900-luvun ensimmäisinä vuosina

  18. The Gay Shoe Clerk (1903)

  19. Tinttaus

  20. Toonaus

  21. Sininen toonaus & vaaleanpunainen tinttaus

  22. Kaavaimella väritetty

  23. Varhaisen elokuvan esityskäytännöt • Varhaisilta elokuvilta puuttui teosluonne • Esittäjät ostivat haluamansa filmit ja koostivat niistä mieleisensä esityskokonaisuuden • 1900-luvun puoliväliin saakka elokuvia esitettiin ennen kaikkea kiertuenäytäntöinä, vaudevilleissa sekä huvipuistoissa • Elokuvien taustalla saatettiin soittaa musiikkia, laulaa tai luennoida • Esityksen suosio saattoi riippua muusikon suosiosta • Elokuvan ei ollut tarkoitus tulla toimeen omillaan • Varhaisia elokuvia on tutkittava valkokankaiden konteksteissa

  24. Ranskalainen elokuva • Lumière-veljekset eivät olleet elokuvantekijöinä yhtä innovatiivisia kuin keksijöinä • Muiden yhtiöiden elokuvat alkoivat kiehtoa aikalaisia • Lumière-yhtiö lopetti elokuvatuotannon 1905 • Georges Méliès’n perustama Star Film Company • Charles Pathén perustama Pathé Frères • Perustettiin 1894 fonografiyrityksenä • Elokuvaprojektoreiden myyntiä 1896 • Systemaattista elokuvatuotantoa vuodesta 1901 • Lèon Gaumontin perustama Gaumont-yhtiö • Perustettiin 1895 • Elokuvatuotantoa vuodesta 1897

  25. Georges Méliès (1861-1938) • Taikuri Georges Méliès tutustui kinematografiin vuonna 1895 ja halusi ostaa vastaavan laitteen • Robert-Houdini -teatterissa käytti taikalyhtyjä esitystensä osana • Ymmärsi elokuvan avaavan uusia mahdollisuuksia • Méliès’n perustama Star Film aloitti tuotannon 1896 • Méliès osti kinetoskoopin R.W. Paulilta ja rakensi kameran tämän pohjalta • Yhtiö valmisti satoja elokuvia vuosien 1896 ja 1912 välillä • Menestyvällä yhtiöllä oli useita levitystoimistoja ulkomailla • Méliès tunnetaan trikkielokuvistaan (vrt. aktualiteetit & tarinaelokuvat) • Elokuvallisia taikatemppuja • Star Film Company sulki ovensa 1913 ja Méliès unohdettiin vuosikausiksi • Méliès’n elokuvien suosio oli alkanut hiipua vuoden 1908 paikkeilla yleisön kiinnostuttua tarinaelokuvista

  26. Georges Méliès (1861-1938)

  27. Ranskalaisen elokuvan kukoistus • 1900-luvun alussa Ranskasta kasvoi nopeasti maailman suurin elokuvien tuottaja • Elokuvatuotanto monipuolista • Pathé Frères maailman ensimmäisiä vertikaalisesti integroituneita elokuvayhtiöitä • Tuotanto-, levitys- ja esitystoimintaa • Yhtiöllä kuusi elokuvantekijää, joista kukin valmisti elokuvan viikossa • Erityisesti tarinaelokuvatuotantoa • Yhtiön suosituimman elokuvat Max Linderin komedioita • Yläluokkaiseen miljööseen sijoitettua fyysistä komediaa (slapstick) • Film d’Art -tuotantoyhtiö 1908 • Taide-elokuvia ylempiluokkaisille katsojille • Huomattava vaikutus myös ulkomaiseen tuotantoon • L’ Assasinat du duc de Guise (1908) • Yhtiö lopetti toimintansa kannattamattomana 1911

  28. Ranskalaisen elokuvan genret ja syklit • Ulkoilmanäkymät • Koomiset sketsit • Trikkielokuvat • Urheilu ja akrobatia • Historialliset kohtaukset, uutiset, sotilaalliset kohtaukset • "Scènes grivoises d'un caractère piquant" (pehmoporno) • Tanssit ja baletit • Dramaattiset ja realistiset kohtaukset • Sadut ja Féeries:t (satumainen melodraama) • Uskonnolliset ja raamatulliset aiheet • Kinefotograafiset kohtaukset (yritys yhdistää ääni kuvaan)

More Related