Ajankohtaiskatsaus koulutuspolitiikkaan
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 98

Mitä keväällä 2014 keskeistä koulutuspolitiikassa? PowerPoint PPT Presentation


  • 63 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Ajankohtaiskatsaus koulutuspolitiikkaan varhaiskasvatuslaki , esiopetuksen velvoittavuus, rakennepoliittinen ohjelma, työrauhalakiuudistus ja valtionosuusuudistus. Mitä keväällä 2014 keskeistä koulutuspolitiikassa?. Kehysriihi 24-25.3 Hallituksen rakennepoliittiset linjaukset

Download Presentation

Mitä keväällä 2014 keskeistä koulutuspolitiikassa?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

Ajankohtaiskatsaus koulutuspolitiikkaan varhaiskasvatuslaki, esiopetuksen velvoittavuus, rakennepoliittinen ohjelma, työrauhalakiuudistus ja valtionosuusuudistus


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

Mitä keväällä 2014 keskeistä koulutuspolitiikassa?

  • Kehysriihi 24-25.3

  • Hallituksen rakennepoliittiset linjaukset

    • Esiopetus velvoittavaksi

    • Uskonnonopetus

    • Avustajat osaksi opetushenkilöstöä

    • Kelpoisuudet

    • II asteen järjestäjäverkko ja rahoitus

    • Oppivelvollisuusiän pidennys

    • Opiskelijavalintauudistus

  • Varhaiskasvatuslaki

  • OPS uudistus – uusi oppilashuolto Opsissaoph sivuilla

  • Lukion tuntijako

  • Työrauha ja osallisuus 1.1.2014

  • Oppilashuolto 1.8.2014

  • Kuntauudistus

  • Valtionosuusuudistus


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

VARHAISKASVATUS ON INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN


Varhaiskasvatusta koskeva lakity ryhm ja oaj tavoitteet

Varhaiskasvatusta koskeva lakityöryhmä ja OAJ tavoitteet


Lakity ryhm n esitykseen sis ltyv t seuraavat oaj n tavoitteet

Lakityöryhmän esitykseen sisältyvät seuraavat OAJ:n tavoitteet

Subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy.

Opetushallitus laatii varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnalliset perusteet.

Kerhot ja avoin toiminta eivät ole mukana laissa.

Opetus ja pedagogia ovat lain tavoitteissa.

Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki vastaa kolmiportaisen tuen malliaja termistö sama.

Varhaiskasvatuksen opettajalta vaaditaan vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto.

Sosionomille (AMK) oman erillinen nimike: varhaiskasvatuksen sosionomi.


Esitykseen sis ltyv t oaj n tavoitteet

Esitykseen sisältyvät OAJ:n tavoitteet…

  • Päiväkodissa mitoituksesta poikkeamiselle enimmäiskestoksi kaksi päivää ilmenemispäivästä.

  • Osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen 3-5 vuotiaille 1:7 suhdeluku (ennen 1:13)

  • Perhepäivähoitoryhmässä voi olla enintään kahta perhepäivähoitajaa vastaava määrä lapsia.

  • Tietojen vaihto ja salassapito vastaa perusopetuksen säädöksiä ja mahdollistaa tarpeellisen tiedon kulkemisen lukuun ottamatta sähköistä tiedonsiirtoa.

  • Edellytetään 3 vuoden välein tehtävää tilojen ja toimintavälineiden seuraamista.

  • Valviran ei enää tulisi olla osa varhaiskasvatuksen hallinto- ja ohjausjärjestelmää.


Lakity ryhm n esityksest puuttuvat seuraavat oaj n tavoitteet

Lakityöryhmän esityksestä puuttuvat seuraavat OAJ:n tavoitteet

Nimi: Laki varhaiskasvatuksesta ja perhepäivähoidosta.

Varhaiskasvatuksen eron päivähoitoon on käytävä laista ilmi.

Varhaiskasvatuksen määritelmä on muutettava ja määriteltävä vuorohoito sekä perhepäivähoito.

Tavoitteista puuttuu koulutuksellinen tasa-arvo ja kestävä kehitys.

Lapsivaikutusten arvioinnista on säädettävä.

Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen tuntimäärä nostettava kuuteen.

Lisättävä säädös häirinnän, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi, siihen puuttumiseksi ja sen seuraamiseksi.

Kotihoidontuki ei saa rajoittaa yli kolmivuotiaan lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen.

Velvoitetta laatia suunnitelmia on muutettava.

Henkilöstön vastuista on säädettävä: Opettajalla oltava pedagoginen vastuu lapsiryhmästä.

Tehtävä selvitys siitä, millä aikajänteellä varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuudeksi määritellään maisterin tutkinto.


Lakity ryhm n esityksest puuttuvat seuraavat oaj n tavoitteet1

Lakityöryhmän esityksestä puuttuvat seuraavat OAJ:n tavoitteet

Erityisopettajan kelpoisuus muutettava.

Johtajalta on vaadittava maisterin koulutus.

Päiväkodin henkilöstön rakenne on muutettava ja turvattava yliopistollisen koulutuksen saanut opettaja joka lapsiryhmään koko toimintapäivän ajaksi.

Henkilöstömitoitusta ja ryhmäkokoa on tarkennettava: erityisryhmät ja vuorohoito.

Varhaiskasvatus muutettava vähitellen maksuttomaksi.

Lapsen oikeudesta tarvitsemiinsa terveydenhuollollisiin neuvola- tai psykososiaalisiin palveluihin on säädettävä osana oppilas- ja opiskelijahuoltolakia.

Aluehallintoviranomaiselle oma-aloitteinen puuttumisoikeus sekä tehokkaat sanktiot, jos lainsäädäntöä ei noudateta.

Esiopetus ja sitä ennen tai sen jälkeen annattava varhaiskasvatus on nähtävä yhtenä kokonaisuutena johon ei tule säätää järjestämispaikasta johtuvia eroja.


Mit nyt vakalaki

MITÄ NYT VAKALAKI?

  • Kehysriihi ma-ti

  • Lausuntokierros

  • Poliittinen käsittelyt

  • Hallituksen esitys

  • Lausuntokierros

  • Eduskuntaan


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

  • Voidaanko paikallisesti pohtia vastaava?

  • Oppimistulosten nostaminen

  • Motivaatio

  • Viihtyvyys

  • Opetusmenetelmät ja -välineet

  • Miten laatukriteerit näkyvät?


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

YHTEYDENPIDON VÄLINEET MUUTTUNEETTärkeää muistaa, että rehtori ja opettajakin ovat ammatteja. He tekevät työtä. Heillä on oma elämä ja vapaa-aika.

Nina Lahtinen, OAJ


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

ISAVI 2010-00775/OP-13

HUOLTAJAN TAVOITETTAVUUS

Tapahtuma:

  • Oppilaan huoltaja oli soittanut lehtorin työajan päätyttyä keskustellakseen oppilaaseen kohdistuneista kurinpitotoimista. Lehtori oli sulkenut puhelimensa. Myöhemmin vanhemmat olivat päässeet keskustelemaan asiasta.

    Aluehallintoviraston ratkaisu:

  • Opetushenkilökunnalle ei ole asetettu yleistä velvollisuutta päivystää oppilaiden vanhempien puheluita työajan ulkopuolella kaikkina viikonpäivinä ja vuorokauden aikoina.

  • Koulun tehtävä tiedottaa oppilaiden vanhemmille niistä keinoista, joilla vanhemmat voivat ottaa yhteyttä oppilaiden opettajiin. Näitä keinoja voivat olla mm. koulun yhteinen puhelinpalvelu, sähköposti sekä koulun verkkosivut, joihin vanhemmille myönnetään käyttäjätunnukset

Nina Lahtinen, OAJ


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

YHTEISTYÖ KODIN KANSSA


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

OAJ:n ryhmäkokokannanotto

Onko paikallisesti ollut tukea?

Onko ryhmäkoko haaste?


Rakennepoliittinen ohjelma ja kehysriihi

RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA JA KEHYSRIIHI


Varhaiskasvatus ja rapo

VARHAISKASVATUS JA RAPO

  • Esiopetus: oppivelvollisuus alkaisi 6-vuotiaana alkavalla esiopetuksella

  • Hallituksen esitys annetaan budjettilakina 2014.

  • Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015

  • Hallituksen esitys kotihoidon tuen muuttamisesta annetaan budjettilakina 2014.

  • Lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2015.

  • Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen osalta hallituksen esitys annetaan keväällä 2014.

  • Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015.

    • OKM:n mukaan säästö 16,4 milj e


Perusopetus ja rapo

PERUSOPETUS JA RAPO

  • Avustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta ( - 10 milj. e)

  • Koulunkäyntiavustajien huomioon ottaminen perusopetuksen opetusryhmiä muodostettaessa edellyttää perusopetuksen opetusryhmäkokoa koskevien säännösten muuttamista.

  • Lainsäädännöllä säädelty ryhmäkoosta vain erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien ja vaikeasti vammaisten oppilaiden opetuksen osalta

  • Perusopetuslain mukaan opetusryhmät tule muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.


Uskonnonopetus ja rapo

USKONNONOPETUS JA RAPO

  • Uskonnon opetus – 3 milj. e

  • Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukennus perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

  • Muiden kuin evankelisluterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoko 10 henkeä (nykyisin kolme).


Oppivelvollisuusik 1 3

OPPIVELVOLLISUUSIKÄ1/3

  • Oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen.

  • Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja valmistellaan siten, että sillä tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen.

  • Uudistus toteutetaan perustuslain reunaehtojen sisällä.

  • Varattu rahaa 15 milj.

  • Lakiehdotus annetaan eduskunnalle syksyllä 2014.

  • Hallituksen esitys annetaan budjettilakina 2014.

  • Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015.


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

2/3

HE laeiksi perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Tehtäisiin perusopetuslakiin muutokset oppivelvollisuuden pidentämiseksi alku- ja loppupäästä. Esiopetus säädettäisiin velvoittavaksi ja perusopetuksen jälkeen oppivelvollisuus jatkuisi vuodella toisen asteen tutkintoon johtavassa koulutuksessa tai niihin valmentavassa tai valmistavassa koulutuksessa, sekä mahdollisesti niihin rinnastettavassa koulutuksessa.

Lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin tehtäisiin tarpeelliset muutokset oppivelvollisten hakeutumiseen ja opiskelijavalintaan liittyen. Samalla säädettäisiin oppimateriaalien maksuttomuudesta oppivelvollisille.

hallitusneuvos Janne Öberg, puh. 0295 3 30348

kesäkuu (voimaan 1.1.2015)


Kansallisen osaamisperustan vahvistamisen hanke 3 3

Kansallisen osaamisperustan vahvistamisen hanke 3/3

  • Hankkeen tehtävänä on arvioida työmarkkinoiden ja monimuotoistuvan kansalaisyhteiskunnan aiheuttamat muutostarpeet koulutusjärjestelmän rakenteelle ja ohjaukselle.

  • Erityistä huomiota nivelvaiheen järjestämiseen siten, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon.

  • Hanke toteutetaan yhteistyössä oppivelvollisuuden pidentämistä koskevan työn, ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamistyön, lukion tuntijaon ja ylioppilastutkinnon kehittämistyön, ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskevan valmistelun sekä koulutustarpeen ennakointityön kanssa.

  • Toimikausi on 15.9.2013 - 31.8.2014.

  • Valmistellut esitykset jatkotoimenpiteistä käsitellään työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvostossa ja sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä elokuussa 2014.

Nina Lahtinen, OAJ


Ii aste ja rapo 1

II-ASTE JA RAPO (1)

Uudistukset (yht -260 milj e):

Rahoitusjärjestelmä:

  • rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan.

    • aiheutuu myös säästöjä tila- ja laitekustannuksissa.

  • Julkinen rahoitus tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen

  • Ei julkista rahoitusta

    • lukiokoulutuksen aineopinnot

    • ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomat koulutukset

  • Aikataulu: HE keväällä 2014, voimaan 1.1.2015


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

II-ASTE JA RAPO (2)

  • Järjestäjäverkkoatiivistetään siten, että vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata.

  • Toimenpideohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2014.

  • Koulutuksen järjestämisluvat uusitaan viimeistään 1.1.2017 lukien.


Lukiokoulutusta antavien oppilaitosten lukum r n kehitys 1999 2011

Lukiokoulutusta antavien oppilaitosten lukumäärän kehitys 1999—2011

Lähde: Tilastokeskus


Lukioiden koot

Lukioiden koot

Lähde: Tilastokeskus


Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistysty n rakenteellista uudistamista koskeva hanke

TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISTA UUDISTAMISTA KOSKEVA HANKE


Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen

Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen

  • Tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa: Rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittu 195 miljoonan euron leikkauksesta.

  • Koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään olennaisesti

    • ”järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus turvataan”

  • Tavoitteena 1.1.2017 voimaan tuleva ”vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkko”.

  • Ruotsinkielinen koulutus ja koulutusverkko mukana.

  • Rakenteellisen uudistamisen kokonaisuuteen liittyy ja siinä otetaan huomioon säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen.


Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminen suunniteltu aikataulutus

Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistaminenSUUNNITELTU AIKATAULUTUS

01-05/2014 pohjavalmistelu

02-05/2014järjestäjäverkon kriteerien valmistelu

02-04/2014Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset (OKM, siv. pol. min.tr, hallituksen iltakoulu)

4-8/2014 toimeenpanon edellyttämät mahdolliset säädösmuutokset toimintalainsäädäntöön, voimaan 01/2015.

09-11/2014 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa

1/2015 OKM kirje mm. järjestämislupien hakemisesta ja kriteereistä sekä koulutuksen järjestäjille tieto, millaisia tietoja niiltä tullaan pyytämään järjestämisedellytyksistä

01-03/2015 Vuoropuhelu koulutuksen järjestäjien kanssa.  

08/2015Hakemukset koulutuksen järjestäjiltä

09-11/2015 Hakemusten käsittely ja esitykset uusiksi luviksi

11-12/2015 Poliittinen käsittely

1-3/2016 OKM päätökset luvista

1.1.2017 järjestämisluvat voimaan


V apaan sivistysty n rakenne ja rahoitusuudistus

Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus

Tavoitteena toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset.

Hankkeessa tarkastellaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön muodostamaa kokonaisuutta.

Järjestäjäverkon ja rahoituksen uudistusta valmistellaan jo työryhmässä, jonka määräaika on 15.12.2014.

HUOM! OAJ:lla ei ole edustusta em. ryhmässä.


Vapaan sivistysty n rakenne ja rahoitusuudistus

Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus

01/2014rakenne- ja rahoitustyöryhmän valmistelu käynnistyy

06/2014 Kehittämisen suuntaviivat ja poliittiset linjaukset  

10/2014kentän kuuleminen  

15.12.2014rakenne- ja rahoitustyöryhmä jättää ehdotuksensa OKM:lle

12/2014 – 1/2015

Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän raportin lausuntokierros

01/2015Poliittinen käsittely

01/2015OKM:nkirje ylläpitäjille

02-08/2015 mahdolliset säädösmuutokset  

03-04/2015Vuoropuhelu ylläpitäjien kanssa.  

04-09/2015 Ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehtopäätökset

08/2015 ylläpitämislupahakemus

09-11/2015 Ylläpitämislupahakemuskäsittely ja esitys uusiksi ylläpitämisluviksi

11-12/2015 Poliittinen käsittely

1.1.2016 rahoitus voimaan

1-3/2016 OKM päätös ylläpitämisluvista

1.1.2017 ylläpitämisluvat voimaan


L ukiokoulutus

Lukiokoulutus

Hallitusohjelman kirjaukset:

  • ”toisen asteen koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi edistetään oppilaitos- ja korkeakoulurajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä”.

  • ” Uudistetaan lukioiden rahoituspohja siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. Sisällytetään lukiorahoituksen perusteisiin tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä”.


Mihin indikaattoreihin lukion rahoitus voisi pohjautua

Mihin indikaattoreihin lukion rahoitus voisi pohjautua?

Osa olisi opiskelijamäärään perustuvaan perusrahoitusta.

Suoriteperuste: Osa olisi määräajassa suoritettuihin tutkintoihin perustuvaa rahoitusta (esim. 3 vuodessa yo-tutkinnon suorittaneiden lukumäärä).

Tuloksiin perustuva rahoitusosuus (esim. oppimistulokset, jatkokoulutukseen sijoittuminen, vähäinen keskeyttäminen). (vrt. vaikuttavuusrahoitus amm.työryhmässä), opiskelijapalaute

Kysymyksiä: Miten saavutettavuutta tuetaan? (pienen lukion lisä poistunee) Miten huomioidaan erityisen koulutustehtävän saaneet lukiot?


Lukio ja indikaattorien ongelmat

Lukio ja indikaattorien ongelmat

  • Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä pohti tuloksellisuusindikaattoreita sellaisia löytämättä

  • Pahimmillaan tuloksellisuusrahoitus voi olla haitallista (lukiossa ei juuri keskeytetä, yo-tulokset riippuvat sisäänottokeskiarvoista jne.)

  • Lisärahoitus voisi ohjautua jo ennestään hyväosaisille ja huonojen indikaattoreiden vuoksi voi moni hyvää työtä tekevä menettää rahoitusta

  • Laatuun liittyvistä indikaattoreista voisi löytyä jotain (opiskelijatyytyväisyys, opettaja – opiskelija-suhde jne.)

  • Mitä muita mahdollisia riskejä?

  • OAJ EDELLYTTÄNYT LAATUKRITEEREITÄ ENNEN TULOKSELLISUUSRAHOITUSTA MUTTA TÄTÄ EI OLE TEHNYT

  • VATT TOTEAA ETTÄ TULOKSELLISUUS SOPII HUONOSTI LUKIOON


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

Työryhmässä esillä ollut ehdotus uudeksi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusmalliksi


Amkien rahoitusmalli 2014

AMKien rahoitusmalli 2014


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

Yliopistojen

rahoitusmalli

v.2013

14 %

6 %

12 %

*

*v. 2015 julkaisut 13 % (julkaisufoorumin tasot 0-3, eri kertoimilla

Punaisella v. 2015 muutokset


Lukiokoulutuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen

Lukiokoulutuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen

  • Lukion tavoitteita ja tuntijakoa valmisteleva työryhmä luovutti ehdotuksensa 17.12.2013

  • Tavoitteissa korostuvat integrointi, ilmiöpohjaisuus, oppiainerajojen ylittäminen, kokonaisuuksien hallinta, TVT:n opetuskäyttö, yhteisöllisyys, joustavat opintopolut jne

  • Tuntijaosta työryhmä esitti kolme erilaista mallia, jotka ovat herättäneet laajaa keskustelua.

  • Opetusministeri on sanonut, ettei mikään malleista sellaisenaan ole hyvä.

  • Lukiolain avaamisesta voi tulla poliittinen kiista.

  • Tuntijakopäätöksen viivästyminen vaikuttaa opetussuunnitelmien valmistelun aloittamiseen ja niiden käyttöön ottoon (2016->2017). OAJ haluaa riittävästi aikaa valmistelulle.

  • OAJ haluaa turvata riittävän yleissivistävän pohjan ja toivoo tuntijaosta nopeaa päätöstä.


Ylioppilastutkinnon uudistaminen

Ylioppilastutkinnon uudistaminen

Ylioppilastutkinnon äidinkielen toisesta kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Uudistus siirtyi sähköistämisen yhteyteen (2015/2016→s.2018).

Ylioppilastutkinnon sähköistäminen: alkaa asteittain kolmella, kirjoittajamäärältään pienellä kokeella s. 2016 ja päätyen koko tutkinnon sähköisyyteen k. 2019

www.digabi.fi ja facebook-ryhmä tietokoneet yo-kirjoituksissa

Tutkinnon koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen


Kuntien teht v t ja velvoitteet

KUNTIEN TEHTÄVÄT JA VELVOITTEET

  • Uusien kuntien menoja lisäävien tehtävien/velvoitteiden osalta päätettävä:

    • karsia pois yhtä paljon muita tehtäviä/velvoitteita

    • uusien tehtävien/velvoitteiden täysi rahoitus

  • Kehyksessä olevat hankkeet: kriittinen arviointi kehyspäätöksen yhteydessä

  • Kuntakokeiluja 2015-2016

  • lakimuutokset eduskunnalle kevät 2014

    • hyvinvoinnin integroitu toimintamalli,

    • koulutuspalvelukokeilut,

    • palveluasumisen toimintamalli,

    • valvonnan toimintamalli,

    • kuntien ja Kelan yhteistyö,

    • nuorisotakuu.


17 kuntaa jatkoneuvotteluihin

17 KUNTAA JATKONEUVOTTELUIHIN

Kuntakokeiluihin haki tammikuun loppuun mennessä 28

Espoon kaupunki, Forssan kaupunki, Helsingin kaupunki,  Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan ja Janakkalan kuntien muodostama kuntaryhmä, Joensuun kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Järvenpään kaupunki ja muut Keski-Uudenmaan kaupunki -liitosselvitysalueen kunnat, Kouvolan kaupunki, Kuopion kaupunki, Lahden kaupunki, Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ja Lemin, Luumäen, Savitaipaleen, Taipalsaaren, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kuntien muodostama kuntaryhmä, Oulun kaupunki, Riihimäen kaupungin ja Hausjärven ja Lopen kuntien muodostama kuntaryhmä , Rovaniemen kaupunki, Tampereen ja Ylöjärven kaupunkien muodostama kuntaryhmä,  Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan muodostama kuntaryhmä sekä Vantaan kaupunki.


Kelpoisuuksien purku 2015

KELPOISUUKSIEN PURKU 2015

  • Tavoitteena vähentää kuntien menoja 165 milj. e 2017 tasolla

  • OKM ( 20 milj e) ja STM ( 145 milj. e) esitys 28.2.2014

  • väljennetään liian yksityiskohtaisia henkilöstönormeja ja kapea-alaisia kelpoisuusvaatimuksia, jotka vaikeuttavat palvelujen tehokasta järjestämistä sekä tehtävien ja työnjaon uudistamista

    Ministeriön esitystä täydennetään siten, että

  • se kytketään johdonmukaisesti yhteen toimenpiteiden 1.6 ja 3.2 kanssa.

  • ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin.


Okm n alustavia esityksi

OKM:N ALUSTAVIA ESITYKSIÄ

  • Ammatillisen koulutuksen henkilöstön kelpoisuutta koskevia erivapauksia (voimaan 1.8.2015)

  • Vapaan sivistystyön opettajina toimivien kelpoisuusvaatimukset

  • Aikuiskoulutuksen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksia

  • Eräiltä osin perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuuden tarkastelua

  • Ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintorakenteen suhdetta sosiaali- ja terveysalan kelpoisuusvaatimuksiin

  • Ammattikorkeakouluja ja korkeakoulututkintoon liittyviä kelpoisuusvaatimuksia

  • Budjettivaikutukset: ei merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, voivat jossakin määrin tuoda oppilaitoksille säästöjä palkoissa.

  • Kestävyysvaikutukset: Muutokset helpottaisivat henkilöstön rekrytointia ja sitä kautta joustavoittaisivat ja tehostaisivat työmarkkinoiden toimintaa.


Okm esitys kelpoisuuksista

OKM ESITYS KELPOISUUKSISTA

Laajennetaan AMK tutkinnon tuottamaa kelpoisuutta:

  • Kelpoisuus sosiaalityöntekijän tehtäviin:

    sosionomi (AMK)-tutkinto tuottaa kelpoisuuden sosiaalipalvelutehtäviin. Vaativiin sosiaalipalvelutehtäviin edellytetään YAMK.

  • Kelpoisuus lastentarhanopettajan tehtäviin:

    Lastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sosionomin tutkintoon sisältyvät varhaiskasvatuksen tai sosiaalipedagogian opinnot tuottavat pätevyyden myös esiopetukseen.

    Säädökset valmistellaan

  • osana päivähoitoa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta

  • HE kevätistuntokaudella 2015 ja voimaan vuoden 2016 aikana


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

TALOUDELLISESTI VAIKEAA


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

Koulutus liittyy keskeisesti henkilön terveyteen ja hyvinvointiin sekä aikuisuudessa taloudelliseen toimeentuloon (THL 2013).

KOULUTUKSEEN SATSAAMINEN SÄÄSTÄÄ MUIDEN HALLINNON ALOJEN MENOJA


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

Pekka Myrskylä: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

KUNTAUUDISTUS

Kasvatus- ja opetuspalvelut keskiöön

Koulutustasomittari, mitä vaaleampi väri sitä vähemmän koulutusta

Lähde: Aluehallintovirastojen keskeiset

arviot peruspalvelujen tilasta 2011. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja.

07

05


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

Enintään 10 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä

asuvien 16-vuotiaiden osuus

(%) ikäluokasta vuonna 2011.

”Kartassa oli 109 kuntaa,

joissa yhdelläkään 16-vuotiaasta ei ollut alle 10 kilometrin

etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteitä… Koko maassa vain 32 kunnassa oli yli 90 prosentilla

16-vuotiaista hyvät valintamahdollisuudet ammatillisessa

koulutuksessa.”

%-osuus ikäluokasta

50 – 100 (53)

30 – 89,9(112)

10 – 29,9(19)

1 – 9,9(24)

0 – 0(109)

Lähde: Aluehallintovirastojen keskeiset

arviot peruspalvelujen tilasta 2011. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja.

07

05


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

Enintään 10 kilometrin etäisyydellä ammatillisen koulutuksen opetuspisteestä

asuvien 16-vuotiaiden osuus

(%) ikäluokasta vuonna 2011

ja koulutustasomittarin yhdistelmä.

Keltaisella etäisyys pitkä ja alhainen koulutustaso.

Koulutustasomittari alle 2,5 vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta

KUNTAUUDISTUS

Kasvatus- ja opetuspalvelut keskiöön

Lähde: Aluehallintovirastojen keskeiset

arviot peruspalvelujen tilasta 2011. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja.

07

05


Ty rauha ja osallisuus lakiuudistukset

TYÖRAUHA JA OSALLISUUS LAKIUUDISTUKSET


Perusopetus lukio ammatillinen koulutus ammatillinen aikuiskoulutus

PERUSOPETUSLUKIOAMMATILLINEN KOULUTUSAMMATILLINEN AIKUISKOULUTUS


Osallisuus ei koske aikuiskoulutusta

OSALLISUUS- EI KOSKE AIKUISKOULUTUSTA

  • oppilaskunta ja opiskelijakunta oltava:

    • Kuultava ennen OPS:nja siihen liittyvien suunnitelmien sekä järjestyssääntöjen vahvistamista sekä ennen muita oppilaiden tai opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä tehtäessä

  • oppilas ja opiskelija:

    • annettava mahdollisuus osallistua koulun tai oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden tai opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista.

    • järjestettävä mahdollisuus osallistua OPS:nja siihen liittyvien suunnitelmien ja järjestyssääntöjen valmisteluun

  • osallisuus suunniteltava OPS:nja vuosisuunnitelman laadinnan osana

  • määräajoin selvitettävä oppilaiden, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä koulun ja opetuksen järjestäjän toiminnasta.


Vahingonkorvaus ja sotkujen siivoaminen

VAHINGONKORVAUS JA SOTKUJEN SIIVOAMINEN

Vahinkoon sovelletaan vahingonkorvauslakia.

PERUSOPETUKSESSA

vahingoista ja siivoamisesta ilmoitettava huoltajalle

koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan siivoamaan sotkun tai epäjärjestyksen, jonka hän on tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheuttanut.

Valvottava kesto enintään 2 tuntia

Tehtävä ei saa olla iän ja kehitystason huomioon ottaen oppilaalle vaarallinen tai raskas.

Ei saa jäädä pois opetuksesta.

Otettava huomioon jos määrätään rangaistus tai vahingonkorvaus.


Vaaralliset esineet ja aineet

VAARALLISET ESINEET JA AINEET

Tuonti ja hallussapito koulussa kielletty:

1. Laissa kiellettyjä esineitä tai aineita:

  • alaikäiseltä kielletty alkoholilain sekä tupakkalain mukaiset tuotteet

  • kaikilta kielletty vahingoittamiseen tai lyömiseen soveltuvat esineet tai aineet, syövyttävät sekä lamauttamiseen soveltuvat aineet, ampumiseen soveltuvat esineet…

    2. Omaa tai toisen turvallisuutta vaarantavia tai erityisesti omaisuuden vahingoittamiseen soveltuvia esineitä tai aineitaellei hallussapidolle ole hyväksyttävää syytä. Näistä sekä niiden säilytyksestä koulupäivän aikana voidaan määrätä koulun järjestyssäännöissä.


Poisotto voimank ytt ja tarkastusoikeus 1

POISOTTO-, VOIMANKÄYTTÖ- JA TARKASTUSOIKEUS (1)

Ei velvollisuus, nämä oikeudet eivät velvoita opettajia ja rehtoreita toimimaan.

Käytä vain, jos välttämätöntä sekä riittävän turvallista.

Pois ottaminen, tarkastaminen ja voimakeinojen käyttö ovat viimesijaisia ja poikkeuksellisia keinoja.

Ensin käytettävä kaikki mahdolliset lievemmät keinot.

Pääsääntöisenä menettelynä uhkaavissa tilanteissa poliisin hälyttäminen paikalle.


Poisotto voimank ytt ja tarkastusoikeus 2

POISOTTO-, VOIMANKÄYTTÖ- JA TARKASTUSOIKEUS (2)

Ohjeistettava ja suunniteltava

Haltuun ottamisessa ja oppilaan tai opiskelijan tarkastamisessa on noudatettava hienotunteisuutta.

Käytettäessä voimakeinoja on annettava kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle.

Oppilaan tai opiskelijan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee aina kirjata.

Haltuun ottamisesta ja tarkastamisesta on ilmoitettava alaikäisen oppilaan tai opiskelijan huoltajille. Suositeltavaa on olla yhteydessä huoltajaan ennen toimenpidettä, jos se on mahdollista.


Opettajan ja rehtorin tarkastusoikeus 1

OPETTAJAN JA REHTORIN TARKASTUSOIKEUS (1)

MITÄ VOI TARKASTAA?

Oppilaan tai opiskelijan

  • mukana olevat tavarat (mm. kassit, penaalit),

  • hallinnassaan olevat koulun tai oppilaitoksen säilytystilat (mm. kaapit, pulpetti) ja

  • päällisin puolin vaatteet (mm. taskut, lompakko)

    MILLOIN VOI TARKASTAA?

    Kielletyn tai vaarallisen esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisten turvallisuutta, jos

  • esineen tai aineen hallussapito on ilmeistä JA

  • oppilas tai opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.


Opettajan ja rehtorin tarkastusoikeus 2

OPETTAJAN JA REHTORIN TARKASTUSOIKEUS (2)

Tarkastamisessa ei saa käyttää voimakeinoja.

Ilmoitettava tarkastuksen syy ja sen perustelu.

Tarkastajan oltava samaa sukupuolta.

Läsnä oltava myös oppilaan valitsema toinen täysi-ikäinen koulun tai oppilaitoksen henkilö.

Näistä vaatimuksista voi poiketa, mikäli asian kiireellinen luonne ja turvallisuus ehdottoman välttämättömästi sitä vaativat.

Tarkastusoikeus ei ulotu häiritsevän esineen tai aineen etsintään.


Opettajan ja rehtorin poisottooikeus 1

OPETTAJAN JA REHTORIN POISOTTOOIKEUS (1)

  • Pyydä kielletty tai vaarallisena pidetty esine itselle.

  • Jos ei esinettä tai ainetta anneta, sen voi ottaa pois.

  • Jos turvallisuutta vaarantavan esine tai aineen poisottamista vastustetaan tekemällä vastarintaa, voidaan käyttää välttämättömiä voimakeinoja.

    • Välttämättömien voimakeinojen on oltava oikeassa suhteessa oppilaan tai opiskelijan ikään ja tilanteen uhkaavuuteen tai vastarinnan vakavuuteen sekä tilanteen kokonaisarviointiin.  Käytä esim. kiinnipitoa.

  • Mikäli vastarinta on voimakasta ja poisottaminen välttämätöntä on suositeltavaa pyytää poliisi paikalle.

  • Poisottaminen on aina voitava toteuttaa turvallisesti.

  • Ei saa käyttää voimankäyttövälineitä


Opettajan ja rehtorin poisottooikeus 2 h iritsev esine perusopetus

OPETTAJAN JA REHTORIN POISOTTOOIKEUS (2)HÄIRITSEVÄ ESINE PERUSOPETUS

Voidaan ottaa pois oppilaalta, jos ei pyynnöstä anna.

Voidaan käyttää välttämättömiä voimakeinoja.

Häirinnän on oltava tosiasiallista, pois ei voi ottaa mahdollisesti häirintää aiheuttavaa esinettä tai ainetta.

Palauta oppilaalle oppitunnin päätyttyä. Vain jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, voidaan palauttaa työpäivän päättyessä.

Toisella asteella häiritsevän esineen poisotto-oikeutta ei ole: pyydettävä häiritsevää opiskelijaa poistumaan esineineen ja aineineen.


K nnyk t

KÄNNYKÄT

Opettaja antoi luvan omien kännyköiden käyttöön oppitunnilla oppimisen tukena. Oppilas pudotti puhelimensa ja se särkyi.

Kuka korvaa?

Ope ei ole tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa tätä vahinkoa ja siksi ei ole velvollinen korvaamaan. (VahL 2 luku 1 § 4 luku 1 §)

Kunta työnantajana ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa,  koska tässä puhelimen hajoaminen ei ole johtunut opettajan virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttamasta teosta. (VahL 3 luku 1 - 2§)

Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttäisi tahallisuutta tai tuottamusta (esim. valvontavelvollisuuden laiminlyönti).


Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovottaminen ja h vitt minen

HALTUUN OTETTUJEN ESINEIDEN JA AINEIDEN LUOVOTTAMINEN JA HÄVITTÄMINEN

Mahdollisimman pian, viimeistään työpäivän lopuksi.

Huoltajalle: alaikäiseltä pois otetut tupakkatuotteet ja alkoholi sekä tuotteet, joiden luovuttamisen ei arvioida olevan turvallista alaikäiselle.

Poliisille: huumausaineista, ampuma-aseista, aseen osista tai muusta vastaavasta, kuten lainsäädännössä julkisella paikalla tai muutoin kielletyksi säädetyistä aineista ja esineistä.

Säilyttää huolellisesti.

Kolmen kuukauden kuluttua ilmoituksesta voidaan todisteellisesti hävittää.

Luovuttaminen ja hävittäminen tulee aina kirjata.


Suunnitelmat

SUUNNITELMAT

Opetussuunnitelman yhteydessä laadittava ja ohjeistettava suunnitelma kurinpitokeinojen ja perusopetuksessa myös kasvatuskeskustelun käyttämisestä sekä niihin liittyvistä menettelytavoista.

OPH antaa OPSissa määräykset suunnitelmien laatimisesta siten, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjä voi ottaa suunnitelman käyttöön viimeistään 1.8.2016.


J rjestyss nt jen p ivitt minen

JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN PÄIVITTÄMINEN

Voidaan määrätä vaarallisista tai kielletyistä esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä koulun tai oppilaitoksen toiminnassa.

Perusopetuksessa voidaan antaa määräyksiä koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta.

Järjestyssäännöt ovat voimassa ajan, jolloin oppilas tai opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän vuosisuunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan.

Sivistysvaliokunta esitti lisäksi mietinnössään, että Opetushallitus laatisi valtakunnalliset mallijärjestyssäännöt. Mallijärjestyssäännössä pitäisi ohjeistaa myös kännyköiden käytöstä koulun ja oppilaitoksen toiminnassa.


Toimivalta muutoksia

TOIMIVALTA MUUTOKSIA

  • Koulusta, oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamista ja opiskelusta pidättämistä koskevat päätökset voi tehdä vain monijäseninen toimielin.

  • Kirjallisen varoituksen antamisesta voi opetuksen tai koulutuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös koulun tai oppilaitoksen rehtori.

  • Perusopetuslaissa lisäksi:

    • Oppilaan opettajan sijaan käytetään termiä koulun opettaja.

    • Rehtorille TULOSSA jälki-istunnon antamista koskeva toimivalta, joka tähän asti rehtorilta on laista puuttunut.


Lukioon 3 p iv n ep misoikeus

LUKIOON 3 PÄIVÄN EPÄÄMISOIKEUS

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä vastaavasti lukiossa voidaan opiskelijan osallistuminen opetukseen evätä turvaamistoimena enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.


Perusopetus

PERUSOPETUS


Tieto kotiin h irinn st

TIETO KOTIIN HÄIRINNÄSTÄ

Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Koululla ei ole toimivaltaa määrätä rangaistuksia eivätkä järjestyssäännöt ole voimassa koulumatkoilla.

Suositeltavaa, että huoltajat ratkovat koulumatkojen tapahtumat.

Koulun henkilökunta voi tukea huoltajia tarjoamalla esimerkiksi psykologin tai kuraattorin osaamista tueksi asian kokonaisvaltaiseen selvittämiseen, jos koulu arvioi sen tarpeelliseksi.


Kysymys

KYSYMYS

Koulumatkojen "tapahtumien" selvittely ei välttämättä ole opettajan homma. Jos sitten tapahtuu jotakin ikävää ja vanhemmat alkavat itse juttua selvitellä ja he kyselevät mahdollisten osallistujien nimiä koululta. Saako heille koululta nimiä tai muita yhteystietoja antaa?

  • Suositeltavaa on ohjata kysymään maistraatista

  • Julkiset yhteystiedot voi antaa

  • Toimiva käytäntö: Kysy lukukauden alussa luokan vanhempien yhteystiedot, jotka saa jakaa kaikille


Esisijainen puuttumiskeino kasvatuskeskustelu

ESISIJAINEN PUUTTUMISKEINO: KASVATUSKESKUSTELU

Käyttö: jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti

Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä enintään 2 tunniksi

suoritus osissa tai kerralla mahdollisimman pian tapahtuneesta koulupäivän aikana, ennen tai jälkeen.

Yksilöitävä teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa.

Selvitettävä tarvittaessa laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot, joilla käyttäytymistä ja oppilaan hyvinvointia voidaan koulussa parantaa.

Keskusteluun voivat osallistua myös muut oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvat henkilöt.

Keskustelu tulee kirjata, ja siitä on ilmoitettava oppilaan huoltajille, joille varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi.


J lki istunto

JÄLKI-ISTUNTO

voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, jotka ovat kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia

voidaan edelleen velvoittaa istumaan hiljaa

Jälki-istuntoa ei voida miltään osin järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muiden koulun suunnitelmien mukaisesta opetuksesta.


Seurantavelvoite

SEURANTAVELVOITE

Opetuksen järjestäjän tulee seurata kasvatuskeskustelun, kurinpidollisten toimien, häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisen, esineiden ja aineiden haltuunotto-oikeuden sekä oppilaan tavaroiden haltuunotto-oikeuden käyttöä ja toimien kehittymistä.

Koulukohtaiset tiedot suositellaan käsiteltäväksi määräajoin koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä.

TAULUKKO JÄSENSIVUILTA


Erikoissairaanhoidon oppilaan opetus

ERIKOISSAIRAANHOIDON OPPILAAN OPETUS

Sairaalassa potilaana oleva oppilas saa opetusta sairaalassa.

Avohoidossaolevan oppilaan opetus järjestetään pääsääntöisesti oppilaan omassa koulussa.

Jos se ei ole koulun omista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta ja oppilaan opetuksen järjestäjä sekä oppilaan kotikunta sopivat yhdessä oppilaan opetuksen järjestämisestä.

Pääsääntönä on, että tällöin hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta järjestää oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua.

Myös kunnat, joissa sijaitsee erikoissairaanhoidon muu toimintayksikkö, voivat järjestää opetusta avohoidossa olevalle oppilaalle.

Ennen päätöstä on kuultava oppilasta, tämän huoltajia, oppilaan opetuksen järjestäjää sekä oppilaan oppilashuollosta vastaavia henkilöitä.

Jos ei päästä sopimukseen, päätöksen tekee hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta.

Muutoksenhakuoikeus oikaisuvaatimuksella ja kunnallisvalituksella.


Opetuksen j rjest j n muistilista

Opetuksen järjestäjän muistilista

  • Tiedota lakimuutoksista ja niiden johdosta tehdyistä omista toimintaohjeista oppilaita, huoltajia ja henkilökuntaa.

  • Kouluta henkilöstö lakimuutoksista sekä luo säännöllinen harjoittelukäytäntö kuinka tarvittaessa käytetään tarkastus-, poisotto- ja voimankäyttöoikeutta.

  • Ohjeista järjestyssääntöjen sisältö ja päivittäminen (mm. vaarallisten esineiden tuominen kouluun ja niiden säilyttäminen koulussa).

  • Suunnittele ja ohjeita tarkastus-, poisotto- ja voimankäyttöoikeuden käyttäminen, niihin liittyvä kirjaaminen ja alaikäisen huoltajille ilmoittaminen.

  • Ohjeista poisotettujen esineiden ja aineiden säilytys, luovuttaminen ja hävittäminen.


Opetuksen j rjest j n muistilista1

Opetuksen järjestäjän muistilista

  • Laadi OPS yhteydessä suunnitelma kurinpitokeinojen ja perusopetuksessa myös kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja ohjeista niihin liittyvät menettelytavat. OPH OPSissa antaa tarkemmat määräykset ohjeista ja menettelytavoista. Suunnitelma otettava käyttöön viimeistään 1.8.2016.

  • Luo kirjaamissysteemi annetuista rangaistuksista sekä perusopetuksessa myös kasvatuskeskusteluista. Päätä kuinka alaikäisten oppilaiden huoltajille ilmoitetaan vastaavat asiat.

  • Päivitä toimivaltasäännökset. Koulusta tai asuntolasta erottamista ja opiskelusta pidättämistä koskevat päätökset voi tehdä vain monijäseninen toimielin. Kirjallisesta varoituksesta voi päättää koulun tai oppilaitoksen rehtori. Perusopetuksen osalta jälki-istuntoa saavat antaa koulun opettaja sekä rehtori.


Opetuksen j rjest j n muistilista2

Opetuksen järjestäjän muistilista

  • Perusta oppilas- ja opiskelijakunnat sekä luo niille ja jokaiselle oppilaalle mahdollisuus vaikuttaa laissa säädettyihin asioihin. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta on edistettävä ja se on suunniteltava opetussuunnitelman ja vuosisuunnitelman laadinnan osana. Opetuksen järjestäjän on määräajoin selvitettävä oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä koulun ja opetuksen järjestäjän toiminnasta.

  • Linjaa prosessi, jonka mukaisesti oppilaan vahingonkorvausvelvollisuus koulun toiminnassa tapahtuneissa vahingoissa ratkaistaan vahingonkorvauslain mukaisesti. Perusopetuksessa vahingoista tulee lisäksi ilmoittaa oppilaan huoltajalle.


Lukioissa opetuksen j rjest j n on lis ksi

Lukioissa opetuksen järjestäjän on lisäksi:

  • Linjattava prosessi ja päätettävä kenellä on toimivalta koskien oikeutta evätä opiskelijan osallistuminen opetukseen turvaamistoimena enintään kolmen työpäivän ajaksi.


Peruskoulussa opetuksen j rjest j n on lis ksi

Peruskoulussa opetuksen järjestäjän on lisäksi:

  • Linjattava yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa kuinka avohoidossa olevalle oppilaalle sovitaan opetuksen ja tuen antamisesta ja mitä esimerkiksi erikoissairaanhoidon antama opetus ja tuki voivat olla tilanteissa, joissa avohoidossa olevan oppilaan oman lähikoulun antama opetus ja tuki eivät riitä.

  • Seurattava kasvatuskeskustelun, kurinpidollisten toimien, häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisen, esineiden ja aineiden haltuunotto-oikeuden sekä oppilaan tavaroiden haltuunotto-oikeuden käyttöä ja toimien kehittymistä. Koulukohtaiset tiedot suositellaan käsiteltäväksi määräajoin koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä.


Peruskoulussa rehtorin tai opettajan uudet velvollisuudet

Peruskoulussa rehtorin tai opettajan uudet velvollisuudet:

  • Ilmoitettava koulussa tai koulumatkalla tapahtuneet tietoon tulleet häirintä, kiusaus ja väkivalta tapaukset kaikkien osapuolien huoltajille..

  • Ilmoitettava huoltajalle kasvatuskeskustelusta ja mahdollistettava huoltajan osallistuminen siihen tarvittaessa sekä kirjattava käyty keskustelu.

  • Ilmoitettava oppilaan aiheuttamasta vahingosta huoltajalle.

  • Valvottava ja ilmoitettava huoltajalle, jos määrää oppilaan puhdistamaan oppilaan itse aiheuttaman epäjärjestyksen.


Perusopetuksen julkisuus

PERUSOPETUKSEN JULKISUUS


Perusopetuksen julkisuus 1 kho 2013 159

PERUSOPETUKSEN JULKISUUS (1) - KHO 2013:159

REHTORIN PÄÄTÖS

Oppilaan vanhemmalla

ei ole oikeutta seurata lapsensa oppitunteja, koulun liikuntatunteja eikä -tapahtumia, jotta turvataan lapsen ja luokkatovereiden häiriötön koulutyö

on oikeus osallistua koulun vanhempainiltoihin, avoimien ovien päiviin sekä muihin vanhemmille tarkoitettuihin tilaisuuksiin

on oikeus osallistua sellaisiin joulu- ja kevätjuhliin, jotka on tarkoitettu vanhemmille.

Päätöksen mukaan muutoksenhakija saa tietoa lapsensa koulunkäynnistä tämän luokanopettajalta.


Perusopetuksen julkisuus 2 kho 2013 159

PERUSOPETUKSEN JULKISUUS (2) - KHO 2013:159

MUUTOKSENHAKUOIKEUS

  • Päätös rajoitti jokaiselle kuuluvaa oikeutta seurata opetusta.

  • Perustuslaki 21 §: voitava hakea muutosta

  • Opetus on julkista.

  • Perustellusta syystä voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta rajoittaa.

    • ulkopuolisten mukanaolosta voi olla käytettävän opetusmenetelmän tai tilojen ahtauden vuoksi haittaa opetustyölle tai

    • jos on ilmeistä, että ulkopuolisten mukanaolo voi häiritä oppilaiden ja opettajan työskentelyä.


Perusopetuksen julkisuus 3 kho 2013 159

PERUSOPETUKSEN JULKISUUS (3) - KHO 2013:159

KHO

Rehtori sai rajoittaa vanhemman oikeutta seurata lapsensa oppitunteja, koska

  • saapuminen aiheutti levottomuutta ja huolta

  • ei rajoittanut osallistumista vanhemmille tarkoitettuihin tilaisuuksiin tai juhliin

  • Opetuksen julkisuus

    • korostaa koulutuksen avoimuutta

    • ei tarkoita lapsen ja vanhemman välisen muun kuin koulunkäyntiin liittyvän yhteydenpidon turvaamista

  • Rajoitus voi KHO mukaan olla voimassa vain määräajan, tapauksen olosuhteissa enintään lukuvuoden loppuun.


Oppilaan seisottaminen luokassa

Oppilaan seisottaminen luokassa


27 8 2012 dnro 3013 4 11 apulaisoikeusasiamies

27.8.2012 Dnro 3013/4/11Apulaisoikeusasiamies

7. luokan oppilaan piti itsenäisesti lukea historiaa, mutta oli lukivaikeuden ja koulun alun jännityksen vuoksi väsynyt.

Opettaja lähetti pienluokkaan, jossa erityisluokanopettaja sanoi: ”Seisot siinä, ettet vaan nukahda”.

Oppilas oli seissyt koko tunnin 

Kokemus oppilaalle nöyryyttävä ja aiheuttanut ahdistusta.

huoltaja selvitti asiaa vs. rehtorin kanssa

erityisluokanopettaja oli tavannut oppilaan ja todennut muiden kuullen: ”Ei sitä nyt tuolla tavalla pidä ruveta itkemään siitä, että joutuu vähän seisomaan”.

 Rehtorin mukaan erityisluokanopettajan kanssa oli aiemminkin keskusteltu, koska toiminta ei ollut kaikilta osin asianmukaista.

Nina Lahtinen OAJ


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

Koulun selvitys

  • oppilas nukahteli tunnilla ainakin kolmesti

  • puolen oppitunnin jälkeen oppilas vietiin erityisluokanopettajan (LO) luokkaan

  • ErityisLO

    • kertoi ettei ole istumapaikkaa

    • Ilmoitti oppilaalle, että koulussa totellaan opettajaa eikä nukuta

  • oppilas oli vähitellen alkanut puolittain maata pöydällä

  • määrättiin avoimen ikkunan viereen saamaan raitista ilmaa

  • ErityisLO kiisti toimineensa kiusaavasti tai alistavasti.

  • ErityisLO mukaan koko tilanne kestänyt n. 10–15 minuuttia.

  • ErityisLOanteeksipyyntö oppilaalle ei ollut vastannut rehtorin antamaa oheistusta.

  • Rehtorin mukaan erityisLOosalta oli pitkään ilmennyt joitakin ongelmia tavassa puuttua asioihin, mutta kehittynyt.

Nina Lahtinen OAJ


Ratkaisu

Ratkaisu

erityisLO menetteli sopimattomasti n. 15 minuutin ajan oppilasta kohtaan sekä anteeksipyyntönsä yhteydessä

erityisLo loukannut erityisoppilasta toisten oppilaiden nähden perusteetta

AOAM ei pidä perusopetuslain 36 §:n sallimat kurinpitokeinot huomioon ottaen nykyisin hyväksyttävänä sitä, että oppilasta seisotetaan ja nöyryytetään toisten oppilaiden nähden

EOA dnro 4367/2/10: tamperelainen sijaisopettaja oli seisottanut joitakin minuutteja oppilaitaan kovan metelin ja tottelemattomuuden takia ulkona kovassa talvipakkasessa. Tämä ei ollut asianmukainen kurinpitokeino.

Nina Lahtinen OAJ


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

”Vaikka erityisLO:nluokassa paikalla olleiden kouluavustajien mukaan tilanne ei ollut nöyryyttävä, on se luki- ja muista vaikeuksista kärsivän erityisoppilaan kannalta saattanut olla hyvinkin sitä. Seisottaminen eristettynä omasta luokastaan toisen luokan oppilaiden ja vieraan opettajan edessä voi lapsesta hyvinkin tuntua subjektiivisesti nöyryyttävältä. ”

Nukahteluun tunnilla voivat olla syinä paitsi haluttomuus oppia myös psyykkiset keskittymisvaikeudet tai suorastaan fysiologiset syyt

OH ja kouluterveydenhuollon tulee perehtyä oppilaan ongelmiin ja selvittää opetussuunnitelman puitteissa ja opetusjärjestelyihin liittyvän tuen avulla nämä ongelmat.

Nina Lahtinen OAJ


Toimenpiteet

Toimenpiteet

Annettu tiedoksi käsitys erityisluokanopettajan sopimattomasta ja virheellisestä menettelystä hänen tietoonsa.

Perusopetuksen järjestäjän on annettava opettajille jatkuvasti ammatillista koulutusta ja työnjohdollista opastusta.

Tässä tarkoituksessa lähetetty jäljennös päätöksestä myös koulun rehtorille.

Nina Lahtinen OAJ


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

ÄÄRITAPAUS: LÄHESTYMISKIELTO


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

Häirinnän tai epäasiallisen kohtelun käsittely työpaikalla

  • Ilmoita epäasiallisen kohtelun kokemuksestasi sen aiheuttajalle mahdollisimman pian

  • Ilmoitus asiaperusteisesti (todelliset faktat asiasta)

  • Pyydä häntä lopettamaan häirintä-ja epäasiallisen kohtelun teot

  • Jos tilanne vakava, vältä kahdenkeskisiä tilanteita ko. henkilön kanssa

Jos kokemus aiheuttaa terveydellisiä oireita, käänny työterveyshuollon puoleen

Tilanne ei korjaantunut, häirintätekoja tulee lisää

Tilanne korjaantuu

  • Ilmoita kokemuksistasi esimiehelle

  • esimiehellä velvollisuus selvittää tapahtuneet ja ryhtyä sen perusteella toimenpiteisiin terveyttä vaarantavan häirinnän poistamiseksi

  • tee asiassa kirjallinen ilmoitus ja pyydä esimieheltä toimenpiteitä asiassa

  • jos esimies ei ryhdy asiaa selvittämään kohtuullisessa ajassa, käänny asiassa esimiehen esimiehen puoleen

  • Yhteinen asian käsittely työpaikalla

  • Läsnä esimies ja asianosaiset, tarv. työsuojeluvaltuutettu, työterveyshuolto

  • tapahtuneiden käsittely

  • palaverissa sovitaan siitä, miten jatkossa toimitaan (kirjataan muistioon)

  • jos muistiossa sellaista, mikä ei ole tapahtuneen mukaista, jätä kirjallisesti erimielisyys

  • hyvä sopia tilanteen seuranta esim. 6 kk:n päähän

  • Saata asia työsuojeluvaltuutetun tietoon

  • Keskustele

  • neuvoja, ohjeita

Tilanne korjaantuu

  • Saata asia luottamusmiehen tietoon

  • jos sisältää palvelussuhteeseen liittyviä asioita

Tilanne ei korjaantunut, häirintäteot jatkuvat (työnantaja ei toiminut riittävästi)

Työsuojeluvaltuutettu, päätyösuojeluvaltuutettu tukenasi

  • Työsuojelutarkastus

  • Muistutusmahdollisuus tarkastuksesta (2 kk)

  • Tutkinta

  • Ilmoitus asiasta työsuojeluviranomaiselle, jos työnantajan toimissa puutteita

  • myös rikosilmoitus poliisille mahdollinen

OAJ:n toimisto tarvittaessa apunasi

Tilanne korjaantuu

Riina Länsikallio, OAJ


Mit kev ll 2014 keskeist koulutuspolitiikassa

Väkivalta- tai väkivallan uhkatilanteet

  • Pyri toimimaan väkivaltatilanteessa rauhallisesti niin, että et omalla toiminnallasi kasvata tilannetta. Tarvittaessa pakene ja suojaudu.

  • väkivaltaa tai sen uhkaa ei pidä sietää opettajan tai opetusalan johtajan työssä tai työympäristössä. Henkinen ja fyysinen väkivalta ovat yhtä kiellettyjä työssä.

  • ei ole merkitystä sillä, kenen taholta (oppija, huoltaja, työyhteisö, ulkopuolinen), millä tavoin tai millaisilla välineillä väkivalta Sinuun tai työyhteisöösi kohdistuu. (TtL 27 §)

Jos tilanne aiheutti terveydelli-siä oireita, käänny työterveys-huollon puoleen

  • Ilmoita tilanteesta työnantajan edustajalle eli esimiehellesi

  • tee väkivalta- tai väkivallan uhkatilanneilmoitus (TtL 19 §)

  • esimiehellä on velvollisuus selvittää tapahtuneet ja ryhtyä sen perusteella toimenpiteisiin väkivallan tai väkivallan uhan poistamiseksi ( TtL 8, 10, 27 §)

  • jos esimies ei ryhdy asiaa selvittämään kohtuullisessa ajassa, voit kääntyä esimiehen esimiehen puoleen (TtL 8, 10 §)

  • Yhteinen tapahtuneiden tutkinta mahdollisimman pian

  • läsnä esimies ja työntekijät (osalliset, todistajat), työsuojeluvaltuutettu ja tarv. työterveyshuolto (TtL 10, 17 §, TtHL 12 §)

  • tapahtuneiden läpikäyminen (TtL 10, 27 §), tarvittaessa opettajan voimakeinojen käytön selvitys (POL 36b§)

  • arvioidaan, onko korjattavaa (TtL 10, 17, 27 §)

    • työpaikan väkivalta- ja uhkatilanteiden ehkäisyyn liittyvissä menettelytapaohjeissa tai toimintatavoissa ml. pelastautumis- ja kriisisuunnitelmaja järjestyssäännöt,

    • työpaikan väkivallan torjumiseen ja rajoittamiseen liittyvissä turvallisuusjärjestelyissä ja –laitteissa,

    • mahdollisuudessa avun hälyttämiseen sekä

    • menettelytapojen noudattamisessa ja osaamisessa tilanteissa toimimiseen (TtL 14, 17 §).

  • arvioidaan tarve oppilashuoltoryhmän kokoontumiselle, lastensuojelu- ja rikosilmoituksen tekemiseen, oppijan kurinpitorangaistukseen sekä uhrin jälkihoitotarve (TtL 8, 10, 27 §, TtHL 12 §, THL 16,17 §, POL 29, 31a, 36a §, LSL 25 §)

Saata asia myös työsuojelu-valtuutetun tietoon neuvojen saamiseksi

Työsuojelu-valtuutettu tukenasi

  • Ilmoitus asiasta työsuojeluviranomaiselle, jos työnantajan työoloja koskevissa toimissa puutteita

  • myös rikosilmoitus poliisille mahdollinen

Työnantaja ja esimies toteuttavat tarvittavat korjaustoimenpiteet työoloissa.

Opetuksen järjestäjä ja esimies ryhtyvät oppijan kannalta tarpeellisiin toimenpiteisiin.

  • Työsuojelutarkastus

  • muistutusmahdollisuus tarkastuksesta (2 kk)

  • Tutkinta

OAJ:n toimis-

to tarvittaessa apunasi

RLä 27.7.2012


  • Login