Oulun yliopiston KESKUSTELU- JA TIEDOTUSTILAISUUS YLIOPISTOUUDISTUKSESTA 9.3.2009

1. Oulun yliopiston KESKUSTELU- JA TIEDOTUSTILAISUUS YLIOPISTOUUDISTUKSESTA9.3.2009 Rehtori Lauri Lajunen

2. Yliopistouudistuksen taustaa • Yliopistojen sisältä noussut vaatimus (useita raportteja ja selvityksiä) • Suuntaviivat uudistuksesta 2007 (lausunnot yliopistoilta, henkilöstöjärjestöiltä ja ylioppilaskunnilta) • Yliopistojen koulutuksen ja tutkimuksen sekä innovaatiotoiminnan ja kehitystyön merkitys suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ja talouden kilpailukyvyn kannalta on noussut keskeiseen asemaan • Vastaavanlaisia uudistuksia useissa Euroopan muissa maissa (esim. Tanska, Ruotsi, Itävalta, Italia, Espanja, Ranska, Saksa) • Myös Kiina, Intia, Korea ja Japani kehittävät yliopistojaanvoimakkaasti

3. Yliopistouudistuksen elementit • Uusi yliopistolakiesitys Eduskunnalle (laki voimaan 1.8.2009) • Yliopistot eivät enää opetusministeriön alaisia tilivirastoja vaan julkisoikeudellisia laitoksia (1.1.2010–) tai säätiöyliopistoja (Aalto-yliopisto: TKK+HKKK+TaiK ja TTY 1.8.2009–) • Rakenteellinen kehittäminen (yliopistojen väliset fuusiot, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen konsortiot, yliopistojen sisäiset rakennemuutokset) • Valtion tuottavuusohjelma (palvelukeskukset) • Kansallinen innovaatiostrategia (innovaatiokeskittymät, SHOk:it) • Kansainvälistymisstrategia

4. Yliopistouudistuksen yleiset tavoitteet • Alueellisesti vahvemman ja vaikuttavamman korkeakouluverkon saavuttaminen • Tutkimuksen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen • Resurssien kohdentaminen huippututkimukseen ja strategisiin painoaloihin • korkeakoulujen roolin vahvistaminen innovaatiojärjestelmässä • Paremmat edellytykset kilpailla kansainvälisesti tutkimusrahoituksesta ja tehdä yhteistyötä ulkomaisten yliopistojen kanssa • Vahvistaa tiedeyhteisön omaa päätäntävaltaa ja voimavaroja

5. Yliopistouudistuksen yleiset tavoitteet • Uusi yliopistolaki (taloudellinen ja hallinnollinen uudistaminen) • Uusi hallintojohtosääntö (yliopiston hallinto- ja johtamisjärjestelmä; akateemiset hallintoelimet) • Uusi toimintastrategia (tavoitteet ja miten ne saavutetaan; yliopiston rakenteellinen kehittäminen ja profilointi)

6. Uusi yliopistolakiesitys – toimielimet • Hallitus • päättää toiminnan keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista sekä hyväksyy yliopiston johtosäännöt • vastaa talouden hoitamisesta • valitsee rehtorin • jäsenet: puolet yliopistoyhteisöstä (professorit, muu henkilöstö, opiskelijat) ja puolet yliopistoyhteisön ulkopuolisia • puheenjohtaja valitaan yliopistoyhteisön ulkopuolisista jäsenistä • Rehtori • johtaa yliopiston toimintaa • vastaa asioiden esittelystä hallitukselle ja hallituksen päätösten täytäntöönpanosta • päättää henkilöstön ottamisesta

7. Uusi yliopistolakiesitys – toimielimet • Yliopistokollegio • kaikki jäsenet yliopistoyhteisöstä • päättää asetettavan hallituksen jäsenmäärästä ja toimikaudesta • valitsee hallituksen yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet • vahvistaa yliopistoyhteisön ryhmien valitsemat hallituksen jäsenet • valitsee yliopiston tilintarkastajat • vahvistaa yliopiston tilinpäätöksen • päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille • Julkisoikeudelliset yliopistot • tutkimusta ja opetusta varten perustetuissa yksiköissä on monijäseninen hallintoelin, jossa ovat edustettuina yliopistoyhteisön ryhmät • päättävät järjestäytymisestään, akateemisia asioista käsittelevistä toimielimistään ja toimintatavoistaan johtosäännöllä

8. Uusi yliopistolakiesitys – Yliopistojen itsehallinto sekä tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus • perustuslain 123 §:n mukaan yliopistoilla itsehallinto • yliopistolain 3 §:n mukaan itsehallinto, joka turvaa tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauden • itsehallinto toteutuu yliopistokollegion ja akateemisten elinten kautta • yliopistolain 6 §:n mukaan yliopistoissa vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus (opettajan on kuitenkin noudatettava koulutuksen ja opetuksen järjestämisessä annettuja säännöksiä ja määräyksiä)

9. Uusi yliopistolakiesitys - Yliopistojen henkilöstö ja palvelussuhteen muutos (1/2) • henkilöstö yhdessä opiskelijoiden kanssa muodostaa yliopistoyhteisön • yliopistojen irtautuessa valtio-oikeushenkilöstä palvelussuhde muuttuu valtion virkasuhteesta työsuhteeksi • henkilöstö siirtyy uusiin yliopistoihin • työnantajan neuvotteluoikeudet siirtyvät yliopistoille • henkilöstön asema turvataan siirtymävaiheessa • eläke-edut säilyvät nykyisillään • mahdollistaa nykyistä paremmat edellytykset kannustavan ja palkitsevan henkilöstöpolitiikan harjoittamiseen • palvelussuhteen muutos antaa henkilöstölle mahdollisuuden osallistua aikaisempaa paremmin tehtäviensä määrittelyyn työsopimuksissa työnantajan kanssa

10. Uusi yliopistolakiesitys - Yliopistojen henkilöstö ja palvelussuhteen muutos (2/2) • julkisten tehtävien vuoksi henkilöstön rikosoikeudellinen virkavastuu säilyy • henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määrätään yliopiston johtosäännössä • yliopisto voi myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön tai taiteelliseen työhön ja hyvä opetustaito

11. Uusi yliopistolakiesitys - Opiskelijat ja koulutus • yliopiston opiskelijoiden muodostama ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto • ns. automaatiojäsenyys säilyy • ylioppilaskunta nimeää opiskelijoiden edustajat yliopiston toimielimiin • korkeakoulututkintoon johtava opetus säilyy maksuttomana • mahdollisuus tutkintoon johtavaan maksulliseen tilauskoulutukseen EU/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille • määräaikainen lukukausimaksukokeilu EU/ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisille vieraskielisissä ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa koulutusohjelmissa (OPM:n asetuslista + edellyttää apurahajärjestelmää)

12. Uusi yliopistolakiesitys - Yliopistojen valtion perusrahoitus • valtion rahoitusvastuu yliopistojen julkisten tehtävien hoitamisesta säilyy • perusrahoitus laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella • korotetaan kustannustason nousua vastaavasti (yliopistoindeksi) • OPM huolehtii ohjauksellaan, että yliopistojen toiminnassa otetaan huomioon eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakoulupoliittiset tavoitteet

13. Uusi yliopistolakiesitys – Yliopistojen toiminnan muu rahoitus • yliopistoilla on jatkossakin mahdollisuus saada kilpailtua julkista rahoitusta (SA ja Tekes) sekä EU:n rahoitusta • yliopistoilla voi olla jatkossakin yhteisrahoitteista toimintaa • yliopistot voivat saada omistukseensa lahjoitusvarallisuutta ja käyttää sitä tai sen tuottoa toimintaansa • yliopistot pääomitetaan ja ne voivat käyttää pääomatuottojaan toimintaansa • yliopistoilla on mahdollisuus käyttää liiketoimintansa tuottoja toimintaansa (täydennyskoulutus, tilaustutkimus ja muu liiketoiminta) • yliopistot voivat toimia yhteistyössä muiden julkisten ja yksityisten tahojen kanssa

14. Uusi yliopistolakiesitys - Yliopistojen pääomitus • valtio pääomittaa yliopistot siten, että niiden maksukykyisyys, vakavaraisuus ja luottokelpoisuus turvataan • yliopistoille luovutetaan nykyisten toimintamenojen siirtomäärahat ja sen lisäksi muille kuin Aalto-korkeakoulusäätiölle yhteensä 150 M€ maksukyvyn ja vakavaraisuuden turvaamiseksi • valtio on varautunut finanssisijoituksiin myös julkisoikeudellisiin yliopistoihin • yliopistot voivat hankkia myös muilta tahoilta lahjoitusvarallisuutta pääomansa muodostamiseen (lahjoitusten verovähennysoikeutta on laajennettu) • yliopistojen hallussa oleva irtain omaisuus sekä yliopistoille lahjoitettu varallisuus ja yliopistorahastojen varallisuus luovutetaan yliopistoille • yliopistojen vakavaraisuuden turvaamiseksi hyödynnetään myös yliopistojen käytössä olevaa valtion kiinteistövarallisuutta (muodostetaan kolme yliopistojen ja valtion yhdessä omistamaa kiinteistöyhtiötä; yliopistojen omistus 2/3)

15. Uusi yliopistolakiesitys – Yliopistojen talous • yliopistot irtautuvat valtion talousarviotaloudesta myös taloudellisesti itsenäisiksi oikeushenkilöiksi • valtio ei jatkossa vastaa yliopistojen oikeudellisista tai taloudellisista sitoumuksista • yliopistot siirtyvät kirjanpitolain ja tilintarkastuslain mukaiseen taloudenpitoon • vakaa taloudenpito edellyttää toimivaa riskien hallintaa • onnistuminen uudessa oikeushenkilöasemassa edellyttää taloushallinnon ja johtamisjärjestelmän muutosta ja kaiken kaikkiaan toimintakulttuurin muutosta (esim. määrärahojen jaosta toiminnan budjetointiin)

16. Alakohtainen kehittäminen (poimintoja koskien Oulun yliopistoa): • Yliopistojen teknillistieteellisen opetuksen ja tutkimuksen vahvistamiseksi koulutus- ja tutkimustoiminta keskitetään pääkampuksille. • Oulun yliopisto kokoaa alueellista toimipisteverkkoaan niin, että sivutoimipisteitä on oleellisesti nykyistä vähemmän ja jäljelle jääneiden toimintaedellytyksiä parannetaan. • Tietotekniikan ja sähkötekniikan koulutus keskitetään suuriin yksiköihin. • Opettajankoulutusta antavista pää- ja erillisyksiköistä muodostetaan hallinnollisesti yhtenäinen kokonaisuus, jolla on yhteinen strategia sekä koulutustarjonnan kehittämisen ja voimavarojen käytön suunnitelma.

17. Yliopiston strategia • Yliopiston profiili • tutkimuspainotteinen, opetuspainotteinen vai alueen tarpeet huomioiva yliopisto? • koulutusalat • tutkimuksen painoalat • Valtakunnalliset korkeakoulupolitiikan tavoitteet • Kansainvälistyminen • Laatu ja vaikuttavuus korostuvat (laadunvarmistus)

18. Valmistautuminen uuteen lainsäädäntöön Oulun yliopistossa • Strategian uudistaminen • Tutkimuksen laadun kohottaminen (RAE, huippuyksiköt, tutkijakoulut, tutkijanuran kehittäminen) • Tutkimuksen ja opetuksen kansainvälistäminen • Yliopiston rakenteen kehittäminen (tutkimuksen painoalat, graduate schoolit, laitosrakenne, yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa, neliportainen virkarakenne, monitieteisyyden edistäminen, tilojen tehokas käyttö) • Vaikuttavuuden lisääminen (innovaatiokeskukset, aluetoiminnan uudistaminen, osallistuminen SHOK-toimintaan) • Uuden hallintojohtosäännön laatiminen (työryhmä) • Hallinto- ja tukipalvelujen kehittämishanke, esimiesvalmennus • Tiedottaminen

19. Oulun yliopiston ensisijainen vaikutusalue Sodankylän geofysiikan observatorio Sodankylä Oulangan tutkimusasema Rovaniemi Kuusamo Meri-Lappi-instituutti (OY,LY)) Kemi Oulun yliopisto Perämeren tutkimusasema Kajaanin yliopistokeskus (OY, JY, JoY, KY, LY) OULU Per Brahe -laboratorio Raahe Nivala Kokkolan yliopistokeskus (JY, OY, VY) Kokkola Kajaani Tutkimusasiamies (OY, KY) Iisalmi Oulun eteläisen instituutti Vaasa Kuopio Joensuu Jyväskylä Tampere Lappeenranta Turku Helsinki

20. TIEDOTUSTILAISUUS 09.03.2009 OULUN YLIOPISTON UUSI STRATEGIA

21. Opetusministeriön linjaus korkeakouluverkosta 2020 • Oulun yliopiston profiili • Oulun yliopiston kehittämistä kansainvälisesti korkea-tasoisena tiedeyliopistona jatketaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja sektoritutkimuslaitosten kanssa • Oulun yliopistolla on erityisvastuu saamen kielen ja kulttuurin tutkimuksesta ja koulutuksesta Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008-2011 OPM 7.3.2008

22. Oulun yliopiston strategia 2010 - 2012 Keskeiset kehittämistavoitteet • Tutkimuksen kansainvälisen tason kohottaminen • Koulutuksen laadun parantaminen • Yhteistyörakenteiden vahvistaminen

23. Tutkimuksen toimenpideohjelma • tutkijaurajärjestelmän toimeenpano • tutkijakoulutuksen kehittäminen • kansainvälisyyden kehittäminen • tutkijarekrytoinnin kehittäminen • kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimusyksiköiden luominen • painoalojen kehittäminen ja uudelleen suuntaaminen • rahoituslähteiden monipuolistaminen

24. Koulutuksen toimenpideohjelma • yleinen vaatimustason kohottaminen • opetuksen tiedelähtöisyyden kehittäminen • tutkimuslähtöisen opettajankoulutuksen kehittäminen • kansainvälisyyden kehittäminen • opiskelijarekrytoinnin kehittäminen • opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittäminen • aloituspaikkojen suunnitelmallinen vähentäminen ja/tai uudelleensuuntaaminen

25. Yhteistyörakenteiden vahvistaminen huippuosaaminen, monitieteisyys, kansainvälisyys, vetovoimaisuus, profiloituminen Elinkeinoelämä- yhteistyö Tiedeyliopiston kehittäminen Sektoritutkimus- laitosyhteistyö Monitieteiset tutkijakoulut (Interdisciplinary Graduate Schools) Innovaatiokeskukset (Innovation Centers) Sektori- tutkimuskeskukset (Interdisciplinary Research Centers)

26. Oulun Innovaatiokeskittymän strateginen allianssi Johtoryhmä Työvaliokunta Oulun yliopisto VTT Technopolis Oulun kaupunki OAMK Innovaatiokeskukset (Oulu Innovation Centers of Excellence)

27. Innovaatiokeskukset Oulu Innovation Centers of Excellence Center of Internet Excellence (CIE) Printed Electronics and Optical Measurements Innovation Center (PrintoCent) Environment Center of Expertise in Water Industry Cluster (CEWIC) Center of Social Innovations (Future School) Center of Global Business and Economics (MAIGBE) Center of Excellence in Health and Technology (CEHT) Finnish Mining Cluster

28. Tutkimusyksiköt • Biocenter Oulu • Center for Wireless Communication • Infotech Oulu • Thule-instituutti • Terästutkimuskeskus • Muut

29. Oulun yliopiston ennakointi-indikaattorit • Jatkokoulutukseen hyväksytyt opiskelijat • Hakuaktiivisuus: SA ja TEKES • Hakupaine opiskelupaikkaa kohti • Hakupaine auki julistettua positiota kohti • Opintopistekertymät

30. RAE 2007: Suosituksia tutkimuksen edistämiseksi • Strategisen suunnittelun parantaminen ja tutkimusstrategian laatiminen • Haasteellisemmat tavoitteet, uudet avaukset • Tutkimuksen johtamisen vahvistaminen • Innostus, motivointi • Tutkimuksen kohdentaminen/fokusointi • Vahvuusalueiden valinta • Hyvin menestyneiden tutkijoiden ja yksiköiden voimakas tukeminen • Strateginen tuki uusille avauksille • Tutkimusryhmien tutkimusten kohdentaminen

31. RAE 2007: Suosituksia tutkimuksen edistämiseksi 4. Tutkimusresurssit • Vetovoimainen tutkijaurajärjestelmä (tenure track) • Valikoiva, lahjakkaiden tutkijoiden rekrytointi • Tutkijatohtorien määrän lisääminen • Naisten tutkijauran tukeminen • Täydentävän rahoituksen määrä (EU, muu kansainvälinen rahoitus) 5. Tutkijakoulutuksen kehittäminen • Perustutkinto-opiskelijoiden innostaminen tutkimustyöhön • Yhteiset käytänteet (tieteellinen kirjoittaminen, kesäkoulut, opintosuunnitelmat, ohjausryhmät) • Uusien ohjaajien mentorointi ja koulutus, tutkimusryhmän johtaminen

32. RAE 2007: Suosituksia tutkimuksen edistämiseksi 6. Tutkimusyhteistyö • Kansainvälisen ja yliopiston tutkijoiden keskinäisen yhteistyön kehittäminen • Uusien laitosten sisäisten ja välisten yhteistyöaloitteiden tukeminen • Monitieteisyyden tehokas hyödyntäminen • Infrastuktruurien yhteiskäytön tehostaminen • Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen yhteistyö • Kansainväliset, vierailevat professorit 7. Rakenteellinen kehittäminen • Yksiköiden tutkimushenkilökunnan määrän lisääminen kriittisen massan saavuttamiseksi • Tiedekuntien, laitosten ja osastojen yhteistyön tehostaminen rakenteellisilla muutoksilla • Painoalojen yhteyksien tiivistäminen tiedekuntiin/laitoksiin • Maisteriohjelmien fokusointi tutkimuksen kannalta (monitieteisyys)

33. RAE 2007: Suosituksia tutkimuksen edistämiseksi 8. Tutkimuksen ja opetuksen välistä yhteyttä vahvistettava • Johtavien tutkijoiden (ml. professorien ) osallistuminen perusopetukseen • Tohtorikoulutettavien ja tutkijatohtorien osallistuminen opetukseen • Kaikkien opettajien mahdollisuus osallistua tutkimukseen

34. Tutkimuksen toimenpideohjelma • tutkijaurajärjestelmän toimeenpano • tutkijakoulutuksen kehittäminen • kansainvälisyyden kehittäminen • tutkijarekrytoinnin kehittäminen • kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimusyksiköiden luominen • painoalojen kehittäminen ja uudelleen suuntaaminen • rahoituslähteiden monipuolistaminen