Työseminaari: erittäin vähän liikkuvat, liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat 19.10.2010

1. Työseminaari: erittäin vähän liikkuvat, liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat • 19.10.2010 • Sokos Hotel Vantaa www.nuorisuomi.fi

2. Tämän päivän työstön ohjurit • Eri syistä liian vähän liikkuvat tai inaktiiviset lapset ja nuoret kohderyhmänä • Miten ennaltaehkäistään ? • Miten korjataan? www.nuorisuomi.fi

3. Esimerkki: alle kouluikäiset • Ongelma, johon puututaan: • Osa alle kouluikäisistä (ei tarkkaa tietoa kuinka monella) syrjäytyy liikunnasta jo ennen kouluikää. Liian vähäinen liikunta alle kouluikäisenä ehkäisee lapsen tervettä kasvua ja kehitystä, motoriset perustaidot jäävät vajavaisiksi, lapselle voi kehittyä ylipainoa ja terveyshaittoja. Syinä voivat olla perheen ongelmat, vanhempien asenteet, istuva elämäntapa, virikkeetön ympäristö tai lapsen tuen tarve. • Toimenpide-ehdotus: • Vanhemmille tuotetaan laadukkaat neuvontamateriaalit liikunnan merkityksestä oman lapsen kehitykselle ja käytännön malleja liikunnan toteuttamiseksi. www.nuorisuomi.fi

4. Alle kouluikäiset Miten toteutetaan: Yhdenmukainen materiaali jaetaan kaikkien liikuntaneuvontaa antavien kanavien kautta (äitiysneuvola, perheneuvola, päivähoito, järjestöt, hankkeet). Materiaali tuotetaan STM:n ja OKM:n tuella ja toteuttamisesta vastaa Nuori Suomi yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa. Perusteluja: Vanhempien tietoisuutta on lisättävä lapsen liikunnan merkityksestä osana tervettä kasvua ja kehitystä sekä jaettava tietoa arkiliikkumisen mahdollisuuksista. Kyse on ennen kaikkea vanhempien asenteiden muuttamisesta: liikkeen pysäyttäjästä liikkeen mahdollistajaksi. Paras vaikutus saadaan, jos neuvontamateriaali annetaan vanhemmille neuvontilanteiden yhteydessä ja korostetaan pieniä tekoja lasten liikkeen lisäämiseksi. Alle kouluikäisen lapsen liikunnan tukemisessa on keskeistä korostaa omaehtoisen liikunnan roolia. www.nuorisuomi.fi

5. Alle kouluikäiset • Keinoja, työkaluja • Pienten lasten liikunnan havainnointikortti ladattavissa internetistä • Vanhempainkoulu (esim. 2 vanhempainiltaa päiväkodissa) lasten liikuntateemalla, jossa käydään materiaalin ydinviestejä läpi keskustellen) • Laaja herättelevä vanhemmille suunnattu viestintäkampanja yhteistyössä eri medioiden kanssa • Neuvolakäynneillä liikunta teemana kerran vuodessa, jolloin vanhempien kanssa käydään läpi heille jaettavan materiaalin pääkohdat • Puheeksi ottamisen työkalu äitiys- ja perheneuvoille www.nuorisuomi.fi

6. Asiantuntijoiden ydinviestejä • Tuomas Törrönen, nuorisotoiminnan suunnittelija Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry :Enemmän tekoja –vähemmän puhetta. Liikkuminen ei ole itsestäänselvyys. Toiminko minä vanhempana niin kuin puhun? • Eeva Monto, varhaisen tuen koordinaattori, Helsingin kaupunki:”Mens sana in corpore sano – terve mieli terveessä ruumiissa”. Lapsen tulee oppia liikkumaan ja saada liikkua. Kaikkien aikuisten yhteinen tehtävä on turvata lapsen terveellisen ja turvallisen kasvun edellytykset • Katri Arnivaara, pienten lasten liikunnan kehittäjä, Lounais Suomen Liikunta ja Urheilu ryJokainen lapsi on luotu liikkumaan omalla tavallaan. Eikö meidän aikuisten tehtävänä ole tukea lapsiamme, jotta he voivat voida hyvin nyt lapsina ja tulevaisuuden aikuisina? • Liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila.Suomen Sydänliitto:Pieni ottaa isosta mallia. Kaikessa. Nyt isot liikkumaan yhdessä pienten kanssa, niin hyvä tulee. • Elina Räsänen, Espoon kaupunki, lasten ja nuorten kohderyhmävastaava:Vanhempien oikeus on kunnioittaa lasten liikkumisen tarvetta, mennä ulos mukaan ja pyytää muitakin kavereita mukaan sekä ohjata leikkeihin, joita ennen vanhaan leikittiin ja pelailtiin www.nuorisuomi.fi

7. Esimerkki: alakouluikäiset • Ongelma, johon puututaan: • Puolet alakoululaisista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Inaktiivisia lapsia on 20-25%. Alakouluissa on osaamisvaje vähän liikkuvien lasten motivoimiseksi liikkumaan. Luokanopettajat samoin kuin kouluterveydenhoitajat tarvitsevat lisää tietoa vähän liikkuvien lasten tunnistamiseen ja liikuntaan aktivoimiseen. • Toimenpide-ehdotus: Henkilökunnan osaamisen lisääminen • Opetussuunnitelmia uudistettaessa on lasten ja nuorten liikunta kirjattava pakolliseksi opintokokonaisuudeksi erityisesti seuraavien ammattiryhmien koulutusohjelmiin: luokanopettajat, erityisopettajat, aineenopettajat ja terveydenhoitajat. Lisäksi ammatissa toimiville tarvitaan laaja valtakunnallinen täydennyskoulutus liikunnan osaamisen varmistamiseksi. www.nuorisuomi.fi

8. Alakouluikäiset Miten toteutetaan: Alakoulun opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä on opettajakunnan liikunnan osaaminen varmistettava liikunnan opintokokonaisuudella, joka sisältyy pakollisena kaikkien koulutusohjelmiin. Sama koskee terveydenhoitajien koulutusohjelmia. Laaja valtakunnallinen liikunnan täydennyskoulutusohjelma luokanopettajille, aineenopettajille ja terveydenhoitajille toteutetaan viiden vuoden aikana. Koulutus on valtion tukemaa. Vastuutahona Opetushallitus. Perusteluja: Kaikkein alakoulussa toimivien aikuisten lasten liikunnan osaamista on lisättävä. Luokanopettajien peruskoulutuksessa on liikunnan osuus vuosien saatossa kaventunut niin pieneksi (3-6 op), ettei koulutus anna valmiuksia ymmärtää liikunnan merkitystä eikä taitoja lasten liikunnan toteutukseen koulussa. Tilanne on sama kouluterveydenhoitajien osalta. Terveydenhoitajien perusopinnoissa liikuntaa on sisältönä valinnaisissa opinnoissa, eikä välttämättä käsittele lasten liikuntaa lainkaan. www.nuorisuomi.fi

9. Alakouluikäiset • Keinoja, työkaluja • Oppilaitosten yhteistyönä laaditut koulutusohjelmat (parhaiden toimintamallien hyödyntäminen) • Luokanopettajien täydennyskoulutusohjelman toteuttaminen laajan yhteistyöprojektina (kaikki mahdolliset tahot järjestämään yhdenmukaista täydennyskoulutusta) www.nuorisuomi.fi

10. Asiantuntijoiden ydinviestejä Raija Korpelainen, terveysliikunnan professori, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL)Tieto liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä ei tavoita terveydenhuollon ammattilaisia. Jotta nämä terveysviestinnän kannalta avainasemassa olevat henkilöt edistäisivät aidosti väestön fyysistä aktiivisuutta, tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän liikuntatieteen ja liikuntalääketieteen koulutusta erityisesti lääkärien ja terveydenhoitajien koulutukseen. Kati Karinharju, toimintakyvyn tukemisen lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu.Tavoitteiden ja tulosten sijaan, kyky liikuttaa lapsia lähtee läsnäolosta. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa, vaan erilaisia tapoja liikkua tai liikuttaa. Kun liikuntaan käsitteenä ei kohdistu liikaa odotuksia, rohkenee yhä useampia liikkumaan ja liikuttamaan. www.nuorisuomi.fi

11. Esimerkki: nuoret • Ongelma, johon puututaan: • Nuorten omatoimisuutta ja osallisuutta ei liikunnan toteuttamisessa ole osattu hyödyntää riittävästi. Aito osallisuus voi kuitenkin olla keskeinen motivaatiotekijä lisätä liikettä monen vähän liikkuvan nuoren kohdalla. • Toimenpide-ehdotus: Nuorten osallisuus • Nuorten osallisuutta liikunnan suunnittelijoina ja toteuttajina tulee vahvistaa yläkouluissa ja toisella asteella. www.nuorisuomi.fi

12. Nuoret Miten toteutetaan: Osallisuuden vahvistaminen kouluissa on olennainen osa koulun liikuntamyönteistä toimintakulttuuria. Keskeinen toimija tässä työssä on koulun rehtori. Rehtoreille jaetaan tietoa ja työkaluja osallisuuden vahvistamiseksi omassa koulussaan (vastuu Opetushallitus, AVI:t). Nuorten vertaisohjaajien koulutuksiin tuotetaan yhtenäiset materiaalit ja koulutetaan eri toimijoiden kouluttajat niiden toteuttamiseen yhtenäisellä kouluttajakoulutuksella. Vastuu Opetushallitus, Nuori Suomi, KLL, SAKU…. Perusteluja: Nuorten liikunnan lisäämiseksi on nuorten ääni saatava nykyistä paremmin kuuluviin – heidät on otettava mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Osallisuuden kokemus aktivoi ja rohkaisee lapsia ja nuoria vastuuseen ja lisää omaehtoista liikkumista – myös vähän liikkuvilla. Meillä on jo monia hyviä esimerkkejä lasten ja nuorten osallisuudesta kunnan tasolla (Lasten parlamentti, nuorisovaltuustot, Lapsen ääni Etelä-Suomessa, Lasten ja nuorten Vantaa). Osallisuudessa liikunnan osalta olemme vielä alkutaipeella, vaikka hyviä avauksia ja hankkeita on viime vuosina käynnistetty. Näistä hyvistä avauksista on kerättävä hyvät kokemukset ja jalkautettava ne jokaiseen yläkouluun ja toisen asteen oppilaitokseen. www.nuorisuomi.fi

13. Nuoret • Keinoja, työkaluja • Osallisuuden lisäämisen työkaluja nuorille ja nuoria ohjaaville • Nuorten (20-25 v.) mentoreiden ja tutoreiden verkoston luominen tukemaan kouluihin oppilaiden osallisuuden vahvistamista • Nuorten vertaisohjaajakoulutus (välituntiliikunnan ohjaajat, apuohjaajat) • Nuorille koulutusta tapahtumien järjestämiseksi • Oppilaskunnille tulee antaa lisää vastuuta ja valtaa koulun tai oppilaitoksen liikunnan toteuttamisessa (koulun yhteiset tapahtumat, yhteisöllisyyttä lisäävät luokkasarjat, talousvastuuta) • Ohjaavien opettajien verkoston luominen (”koulutusta”, ideoiden jakamista, tukea toisilta) www.nuorisuomi.fi

14. Asiantuntijoiden ydinviestejä • Pauli Miettinen, kehittämispäällikkö, Kuusamon kaupunki ja Hyrrä-hankeNuoria on aidosti kuunneltava ja otettava mukaan osallisiksi ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan liikkumistaan. Nuorten nimellinen osallisuus on muutettava aidoksi nuorten ja aikuisten yhteiseksi päämäärähakuiseksi toiminnaksi. www.nuorisuomi.fi

15. Työstö I • Tavoite: Tuottaa mahdollisimman konkreettinen, vaikutuksiltaan merkittävä toimenpide-ehdotus vähän liikkuvien liikunnan edistämiseksi • Ryhmät: jaettu valmiiksi • Alle kouluikäiset • Eeva Monto, Annukka Alapappila, Katja Rajala, Minna Aromaa, Hannele Wallin, Nina Korhonen, Anu Kullberg, Kirsi Räty • Alakouluikäiset • Toni Piispanen, Tuija Tammelin, Kari Koivumäki, Petteri Jaatinen, Riikka Eerola, Pauli Miettinen, Riitta Asanti, Jukka Karvinen • Nuoret • Juha Mallat, Tarja Siira, MaurizioPratesi, Raija Korpelainen, Riikka Juntunen, Saija Sippola, Kari Sjöholm, Sari Rautio, Marianna Tarhala www.nuorisuomi.fi

16. Työstö I • Tehtävä: • Vaihe 1: Jokaisen oma pohdinta keskeisimmästä toimenpide-ehdotuksesta tälle ikäluokalle (HUOM! Kohderyhmä!) – valmis työstöpohja • aika 10 min. • Vaihe 2: Yhden keskeisimmän toimenpide-ehdotuksen valinta ryhmänä – A3 –työstöpohja • toimenpide-ehdotuksen purku annetuilla otsikoilla • tiivistetty esitys (Nuoren Suomen sihteeri kirjaa) • aika 50 min. • Vaihe 3: Oman toimenpide-ehdotuksen tiivis esittely muille ryhmille – aika 5 min. / esitys • Vaihe 4: Muiden ryhmien toimenpide-ehdotusten kehittely omassa ryhmässä – aika 15 min. www.nuorisuomi.fi

17. Työstö II • Tavoite: Jatkaa/tuottaa mahdollisimman konkreettinen, vaikutuksiltaan merkittävän toimenpide-ehdotuksen konkretisointi (tai 2, jos väkisin pukkaa) vähän liikkuvien liikunnan edistämiseksi www.nuorisuomi.fi

18. Työstö II • Tehtävä: • Vaihe 1: Jokaisen oma pohdinta keskeisistä toimenpide-ehdotuksesta tälle ikäluokalle (HUOM! Kohderyhmä!) – valmis työstöpohja • aika 10 min. • Vaihe 2: Yhden keskeisimmän toimenpide-ehdotuksen valinta ryhmänä – A3 –työstöpohja • toimenpide-ehdotuksen purku annetuilla otsikoilla • tiivistetty esitys (Nuoren Suomen sihteeri kirjaa) • aika 50 min. • Vaihe 3: Oman toimenpide-ehdotuksen tiivis esittely muille ryhmille – aika 5 min. / esitys • Vaihe 4: Muiden ryhmien toimenpide-ehdotusten kehittely omassa ryhmässä – aika 15 min. www.nuorisuomi.fi

19. 7.12.2010 tilaisuuden ohjelmarunko • 11.30 Ilmoittautuminen • 12.00 Avaus • Video • Valtiosihteeri Rantala (OKM) • Nuori Suomi • 12.30 Toimenpide-ohjelman esittely • 14.00 Tauko • 14.15 Video • Toimenpideohjelman esittely jatkuu • 15.00 äänestyksen tulokset • 15.15 Miten tästä eteenpäin – OKM ja STM puheenvuorot • 15.50 Päätössanat • 16.00 Kahvit ja mahdollisuus keskusteluun www.nuorisuomi.fi

20. Kiitokset kaikille ahkerasta työskentelystä www.nuorisuomi.fi