1 / 22

Tietojärjestelmien laadunvarmistus ja testaus ostajan näkökulmasta

Tietojärjestelmien laadunvarmistus ja testaus ostajan näkökulmasta. Kokemuksia ketterien menetelmien soveltamisesta Suomen EDI-leidit ry:n seminaari Levillä 18.1.2013. Kokemustausta. Paula Miinalainen, tj , senior konsultti, Oy Arbor Vitae - Finland Ltd Riippumaton konsultti

hasad
Download Presentation

Tietojärjestelmien laadunvarmistus ja testaus ostajan näkökulmasta

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Tietojärjestelmien laadunvarmistus ja testaus ostajan näkökulmasta Kokemuksia ketterien menetelmien soveltamisesta Suomen EDI-leidit ry:n seminaari Levillä 18.1.2013 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  2. Kokemustausta • Paula Miinalainen, tj, senior konsultti, Oy ArborVitae - Finland Ltd • Riippumaton konsultti • Certified Scrum Product Owner (CSPO) • Konsulttina projektien valvontatehtävissä eri vakuutusyhtiöissä yli 10 vuotta • Kokemusta ketteristä menetelmistä yli 10 vuotta Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  3. Konsulttina monitoimittajaympäristöissä muutosten keskellä Käyttöpalvelu- toimittaja Toimittaja A Asiakas (vakuutusyhtiö) Vesiputous/Ketterä Kieli Uudet välineet Kehitys- tai talousjohtoKonsulttiPaula Toimittaja B Suunnittelu B:n alihankkija Toimittajan palvelulupaus Asiakkaan odotus ICTyksikköInfra Toimittaja C Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  4. Esityksen lähtökohdat • Tämä esitys perustuu ketteristä menetelmistä (RUP, Scrum) saatuihin kokemuksiin eri vakuutusyhtiöissä 10 vuoden ajalta. • Asioita tarkastellaan tilaajan liiketoiminnan – lähinnä tuoteomistajan (PO = Product Owner) näkökulmasta. • Toimittajan rooleja scrummaster ja kehitystiimi (ScrumMaster, DevelopmentTeam) ei käsitellä. • Tarkoituksena on nostaa esille erityispiirteitä, jotka tilaajan tulee huomioida silloin kun käytetään Scrum-viitekehystä. Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  5. Keskustelua aiheuttavia Scrum-piirteitä • Scrumissa hyödynnetään iteratiivis- inkrementaalista (toistuvaa ja lisäävää) lähestymistapaa. • Työ etenee 2-4 viikon mittaisissa sprinteissä. • Kukin sprintti tuottaa ”valmiin” julkaisukelpoisen version. • Ensi näkemällä nämä piirteet eivät lainkaan sovellu vakuutusjärjestelmien rakentamiseen, mutta hyötyjä on saavutettavissa käyttämällä Scrum-viitekehystä soveltaen. Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  6. Vakuutusyhtiöissä järjestelmien toiminnallisuuden määrittelee • Lait • Vakuutusyhtiön vakuutusehdot • Vakuutusyhtiön tarjoamat palvelut • Vakuutusyhtiön prosessit • Organisaatioiden välisen tiedonsiirron rajapintakuvaukset • Yhtiön sisäiset rajapintakuvaukset Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  7. Tilaajan vastuu/ tuoteomistajan (PO)vastuu • The Product Owner is the one and only person responsible for managing the Product Backlog and ensuring the value of the team performs. This person maintains the Product Backlog and ensures that it is visible to everyone.( Scrum Guide, Ken Scwaber 2009) • Tuoteomistaja (PO) on tilaajanorganisaatiosta. Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  8. Sopimukset ja Scrum • IT2010 sopimusehdoista ketterät menetelmät on rajattu pois. • Hanselin Tietohallinnon hankinnat –yksikkö ylläpitää ja kehittää valtionhallinnon yhteisiä tietoteknisten laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen sopimuksia- JIT-sopimusehtoja.Nämä sopimukset eivät kata ketteriä menetelmiä. Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  9. JIT-sopimusehdot • TiekenBusinestreffeillä 11.5.2012 Hanselin lakimies Outi Jousi sanoi, että ketteryyttä ei ole otettu mukaan ehtoihin, koska haasteena on • Asiakkaiden ajankäyttö toteutuksen aikana • Asiakkaiden Scrum-osaaminen • Asiakkaiden päätöksenteon nopeus • Budjettiriski Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  10. Tuoteomistaja (PO) ja tilaajan resurssit • Usein tilaajalla ei ole yhtä henkilöä, jolla olisi riittävä ja kattava liiketoiminta osaaminen PO:n tehtävään. • PO:n taustaryhmäksi tällöin voidaan nimetä tilaajan puolelta tarvittavat liiketoiminta- asiantuntijaresurssit, jotka pystyvät (= on aikaa) tekemään toteutusprinttien aikana scrumtiimin kanssa yhteistyötä. Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  11. Projektisuunnitelma ja Scrum 1 • Projektisuunnitelmassa tai sen liitteessä kuvataan projektikohtaisesti, miten Scrum-viitekehystä sovelletaan tässä projektissa. • Kuvataan roolit: tuoteomistaja, scrummaster ja scrumtiimi. • Kuvataan Scrumin tapahtumat: sprintti, sprintinsuunnittelupalveri, päiväpalaveri ja sprinttikatselmus sekä sprintin retrospektiivi • Kuvataan työn eteneminen • Projektisuunnitelman yksityiskohdat täydentyvät sprinttikohtaisesti. Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  12. Projektisuunnitelma ja Scrum2 • Kuvataan tilaajan ja toimittajan vastuut kiinnittäen erityistä huomiota tuoteomistajan (PO) valtaan ja vastuuseen. • Varmistetaan, että tarvittava liiketoimintaosaaminen on saatavilla. • Sovitaan hyväksymismenettely. • Pieni vaiva tässä vaiheessa, iso etu jatkossa!!! Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  13. Projektisuunnitelma ja Scrum 3 • Testaussuunnitelma on osa projektisuunnitelmaa. • Testaussuunnitelmassa kuvataan testausympäristö • Kuvataan tarvittavat testiaineistot. • Kuvataan tarvittaessa testitapaukset. • Näistä kuvauksista tulee ilmetä, mitä asioita odotetaan tilaajan puolelta. • Tiedotussuunnitelma on osa projektisuunnitelmaa. • Suunnitelmat täydentyvät sprinttien edetessä. Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  14. Testaus ja Scrum • Kukin sprintti tuottaa toimittajan puolelta valmiiksi testatun version dokumentteineen ja ohjeineen. • Tilaajan tekemä hyväksymistestaus voidaan tehdä sprinttikohtaisesti. • Usein on kuitenkin järkevää kerätä sprinttien tuotokset liiketoiminnallisesti testattaviin kokonaisuuksiin, jotka vastaavat tuotantoon menevää kokonaisuutta. Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  15. Käyttöönotto ja Scrum • Vakuutusyhtiöissä on tavallisesti vuodessa 4- 6 tuotantoon vientipäivää, jotka on kiinnitetty kalenteriin kuukausia jopa vuosia etukäteen. • Srummin käytön yhteydessä on tunnistettu ohjelmistomuutoksia, joita on järkevää viedä tuotantoon tiheämpää tahtiin. Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  16. Ylläpitoprojekti ja Scrum • Scrummista on hyötyä myös ylläpitoprojekteissa. • On saatu enemmän aikaan pienemmässä ajassa Scrum-tiimin tehokkaan työtavan ansiosta. • Muutosvaatimuksien priorisointia on voitu muuttaa joustavasti projektin aikana. Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  17. Tilaajan katselmoinnit • Projektisuunnitelma liitteineen • Tiedotussuunnitelma • Testaussuunnitelma • Mitä testausta tarvitaan? • Hyväksymistestaussuunnitelma • Testitapaukset? Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  18. Tiedonkulku ja läpinäkyvyys 1 • Infoja ja koulutusta tarvitaan kaikille projektiin osallistuville jo ennen projektin aloitusta. • Siirtyminen vesiputousmallista iteratiivis- inkrementaaliseen(toistuvaa ja lisäävää) lähestymistapaan on suuri muutos tilaajan määrittelijöille ja liiketoiminta-asiantuntijoille. • Syntyy luonnollinen muutosvastarintatilanne, jolle tulee antaa tarvittava sulatteluaika. Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  19. Tiedonkulku ja läpinäkyvyys 2 • Projektin aikana sprinttien tuotokset tulee olla läpinäkyvästi esillä kaikille. • Projektin lopputuloksesta tulee tiedottaa tarkoin ja laajasti tilaajan organisaatiossa. • PUUTTEELLINEN KOMMUNIKOINTI JA TIEDOTTAMINEN ON OLLUT SUURIN SYY SCRUM-PROJEKTIEN TUOTOKSEN HYLKÄÄMISEEN. • Tarkoitushan oli, että jokaisen sprintin jälkeen on mahdollisuus korjaavaan liikkeeseen. Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  20. Kun Scrum ei käy 1 • Sprintit ovat lyhyitä. Ei voida niin usein viedä tuotantoon. • Tunnistetaan ominaisuudet, joilla on sovittu tuotantoon vienti päivä. Näitä on esim. rajapintamuutokset, joiden tuotantoon vienti on sovittu kuukausia tai jopa vuosia aiemmin. • PO määrittelee, miten tuotantoon vienti tehdään järkevästi. • Käytännön havainto. Scrum-lähestymistavan myötä on opittu havaitsemaan ominaisuuksia, jotka voidaan viedä tuotantoon nopealla aikataululla ja näin voidaan parantaa asiakaspalvelua Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  21. Kun Scrum ei käy 2 • Liiketoimintasisältö on niin laaja, ettei ole PO:ta, joka hallitsisi kokonaisuuden. • Kootaan PO:ta tukemaan asiantuntijaryhmä. Scrum- tiimiin päin PO:lla on edelleen kaikki valta ja vastuu. • ”Scrummissa” ei dokumentoida, mutta me tarvitsemme dokumentteja. • Tarvittavat dokumentit ovat tehtäviä (task), jotka PO:n toimesta sisällytetään tuotteen kehitysjonoon (Product Backlog). Sprinttiä ei hyväksytä valmiiksi ellei siihen liittyvät dokumentit ole myös hyväksytty valmiiksi. Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

  22. Oppaita vapaasti netistä • Ken Schaber & Jeff SutherlandThe Scrum GuideScrumin määritelmä ja pelisäännöthttp://scrumwell.files.wordpress.com/2012/01/scrum-guide-2011-fi-v1.pdf • Jarkko Järvenpää & Pasi KovanenOhjelmistokehityksen pikaopashttp://67.prosenttia.fi/?p=743 Paula Miinalainen, Arbor Vitae - Finland Oy

More Related