Peltonen, Ruokonen & Itäinen

1. Peltonen, Ruokonen & Itäinen YRITYSKAUPPADOKUMENTAATIO AA Lassi Nyyssönen

2. Sisällys 1 § Yrityskauppaprosessi 2 § Yrityskaupankeskeisetvaiheetjadokumentit Salassapitosopimuseli NDA (Non-Disclosure Agreement) Myynti- tai ostokohteenarvonmäärittäminen Tarjous Due Diligence –tarkastusja DD-raportti Aiesopimus tai esisopimus Kauppakirja Osakekauppakirja Liiketoimintakauppakirja Integraatio

3. 1§ Yrityskauppaprosessi

4. Yrityskauppaprosessi

5. 2§ Yrityskaupan keskeiset vaiheet ja dokumentit

6. Salassapitosopimus eli NDA

7. Salassapitosopimus eli Non-Disclosure Agreement NDA I • Suositellaan allekirjoitettavaksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (toisen yrityksen neuvottelijat, omat työntekijät jotka tietävät asiasta, konsultit) • Yrityskauppa voi epäonnistua, jos se vuotaa julkisuuteen liian aikaisiin • Molemmat osapuolet sitoutuvat pitämään yrityskauppaneuvottelut luottamuksellisina neuvotteluiden aikana ja sen jälkeen • Sopimussakko • Salassapitosopimukseen voidaan liittää myös neuvotteluvelvoite • Mikäli vaihdetaan dokumentteja, velvollisuus tuhota tai palauttaa dokumentit neuvotteluiden päättyessä ja dokumenttien käyttökielto muuhun tarkoitukseen

8. Salassapitosopimus eli Non-Disclosure Agreement NDA II • Sopimuksella on mahdollista täsmällisesti määritellä, mitä tietoja salassapitovelvoite koskee, kenellä ja miten on oikeus käyttää tietoja ja mihin tarkoitukseen ja mitä rajoituksia salassapitovelvollisuuteen mahdollisesti sisältyy. Sopimuksella voidaan niin ikään määrätä, millaisin edellytyksin ja mitä tietoja voidaan luovuttaa eteenpäin • Salassapitosopimuksen solmiminen on usein sekä tietoja luovuttavan että myös tietoja vastaanottavan yrityksen intressissä, kun neuvotellaan yrityskaupasta • Tietoja luovuttava yritys pyrkii suojaamaan yrityssalaisuutensa epävarmassa tilanteessa. Tietoja vastaanottavan yrityksen kannalta salassapitovelvoitteen selkeä määritteleminen selventää kielletyn ja sallitun toiminnan välistä rajanvetoa.

9. Kaupan kohteen arvonmääritys

10. Kaupan kohteen arvonmääritys I • Myytäessä myyjän on syytä selvittää seuraavat seikat: • mitä itse asiassa ollaan myymässä • mistä syystä ollaan myymässä • mitä selvityksiä mahdollisen ostajan oletetaan vaativan tai pyytävän sekä tehdä nämä selvitykset • laskea kauppahinta ja määritellä realistinen pyyntihinta • määritellä pyyntihinnan argumentit • arvioida ostajan ostokyky ja taloudelliset mahdollisuudet kaupan tekemiseen • kaupan ehdot kokonaisuudessaan • verotuskysymykset • kauppaan liittyvät riskit kaupan ehdot kokonaisuudessaan

11. Kaupan kohteen arvonmääritys II • Ostettaessa ostajan on syytä selvittää seuraavat seikat: • mitä tarkasti ottaen ollaan ostamassa ja halutaan ostaa sekä mistä syystä • mitä itse asiassa kenties on kaupan • mitä selvityksiä pyydetään mahdolliselta myyjältä • mikä on kaupan kohteen arvo omasta näkökulmasta ja omista resursseista lähtien myyjän luotettavuuden arviointi • mitä itse asiassa ostetaan, jos myyjän kaupalle asettamat ehdot hyväksytään • kauppaan liittyvät riskit ja niiden toteutumisen todennäköisyys • Ostajayhtiön hallituksen ja osakkeenomistajien tahtotila

12. Tarjous

13. Tarjous I • Pitää sisällään hinta-indikaation yrityskaupan kohteesta • Kannattaa listata ehtoja, joiden pitää täyttyä jotta tarjoushinta olisi voimassa • DD-tarkastus ja sen havainnot • Yhtiön toiminta tarjouksen tekemisen jälkeen • Tarjouksen tekijäyhtiön hallituksen lopullinen hyväksyntä • HUOM! Julkiset hankinnat oman säätelyn piirissä

14. Tarjous II • Muista kirjata tarjouksen tarkka voimassaoloaika ja hyväksyntämenettely sekä neuvotteluvelvoite ja sen voimassaoloaika, mikäli tarjous hyväksytään • Usein todetaan, että tarjousdokumentti ei ole juridisesti sitova sopimus tai eritellään mikä osa tarjouksesta on juridisesti osapuolia sitovaa

15. LEGAL DUE DILIGENCE -tarkastus

16. Mikä on Legal Due Diligence? I • Määritelmä: ”DD:llä tarkoitetaan kohdeyhtiön juridisen tilan huolellista ja perusteellista tarkastusta, jossa pyritään löytämään kohdeyhtiön oikeudelliseen tilaan liittyvät sellaiset riskit ja puutteet, joilla voi olla vaikutusta suunnitteilla olevan järjestelyn toteutettavuuteen.” • DD:n tarkoitus: • Juridisten ongelmien ja esteiden tunnistaminen ja valuaation tarkentaminen • Riskien minimointi • Neuvotteluaseman vahvistaminen • Järjestelyä koskevan perustellun päätöksen tekeminen (usein DD-vaiheessa tahtotila jo hyvin vahva järjestelyn tekemiseen) • Sopimusmuotoilut / toimenpiteet ennen signingiä ja closingia

17. Due Diligence tarkastus ja –raportti II • PRE-DD – ensimmäisen vaiheen tarkastus • Pre-DD:n tarkoituksena on selvittää hankittavan liiketoiminnan tärkeimpien menestystekijöiden juridinen tila, ei niinkään selvittää kaikkia liiketoiminnan riskejä • Pre-DD suoritetaan ennen kauppahintaneuvotteluja • Pre-DD:ssä selvitetään mahdolliset hankittavan liiketoiminnan arvoon ja sitä kautta kauppahintaan vaikuttavat tekijät • Suurimmat asiakkaat ja sopimusehdot • Avainhenkilöt ja sopimusehdot • Merkittävimmät riskit ja niiden relevanttius liiketoiminnan näkökulmasta • Suoritetaan pääosin management –haastatteluilla ja tärkeimpiin dokumentteihin tutustumalla • Transaktion tavoitteiden lyhyt analyysi juridiikan näkökulmasta • Pre-DD:n suorittaminen myös jäsentää ja tehostaa varsinaisen DD:n tekemistä • Täysi DD suoritetaan, kun osapuolet ovat tärkeimmistä kauppaan vaikuttavista asioista samaa mieltä, usein vasta, kun hinnasta on jonkinlainen yksimielisyys

18. Mitä tarkastetaan? • Tyypillisesti DD-tarkastus ja raportti sisältää seuraavat osa-alueet: • Yhtiöoikeus • CorporateGovernance • Kiinteä omaisuus • Vastuut • Sopimukset • Lähipiirijärjestelyt • Johto, työntekijät, ammatinharjoittajat • Vaateet ja oikeudenkäynnit • IPR:t • Tärkeimmät asiakkaat (korostunut luottotappiokysymykset) • Vireillä olevat projektit • Tuotetakuut • Vakuutukset • Kilpailuoikeus • Ympäristö

19. Aiesopimus ja esisopimus

20. Aiesopimus tai esisopimus • Ei ole aina välttämätön vaihe yrityskaupassa– osapuolet voivat edetä myös suoraan varsinaiseen kauppakirjaan • Aiesopimukseen halutaan usein kirjata ne asiat, joista on yhteisymmärrys ja joiden pohjalta lopullinen kauppakirja tehdään • Vaikka aiesopimus on useimmiten juridisesti ei-sitova, on käytännössä vaikea muuttaa aiesopimukseen kirjattuja ehtoja • Esisopimus eroaa aiesopimuksesta siinä, että se on sitova sopimus tehdä kauppa esisopimuksessa sovituin ehdoin ja edellytyksin • HUOM! Tietyt esisopimukset on tehtävä määrämuodossa (esim. Kiinteistön kaupan esisopimus) ollakseen päteviä

21. Esisopimus • Sekä myyjän että ostajan kannalta turvallisin tapa on merkittävämmässä kaupassa tehdä kaupasta esisopimus • Esisopimus on sitova sopimus siitä, että kauppa tehdään tulevaisuudessa tiettynä ajankohtana tai tiettyyn ajankohtaan mennessä esisopimuksessa mainituin ehdoin tai se raukeaa, jos toinen osapuoli ei täytä tai osapuolet eivät täytä esisopimuksessa sovittuja ehtoja • Esisopimukseen on hyvä ottaa sopimuskohta, jonka mukaan osapuoli on velvollinen maksamaan toiselle osapuolelle sopimuksessa sovitun ja määrätyn suuruisen sopimussakon tai/ja vahingonkorvauksen, jos hän rikkoo tehtyä sopimusta eikä täytä sen määräyksiä

22. Kauppakirja

23. Mitä kauppakirjassa on otettava huomioon? • Kauppakirjassa sovitaan mm. • kaupan kohteesta • kauppahinnasta ja mahdollisesta lisäkauppahinnasta • maksuaikataulusta ja omistuksen siirtymisestä • myyjän vakuutuksista ja vahingonkorvausvelvollisuudesta • myyjän kilpailukiellosta, salassapitovelvollisuuksista • myyjän ja ostajan vastuun rajaamisesta sekä kauppakirjan tulkinnasta ja erimielisyyksien ratkaisemisesta ja sopimussakosta • Ennen sopimusten allekirjoitusta on myös muistettava tarpeellisten päätösten olemassaolo ja dokumentointi mm. hallituksen ja yhtiökokouksen päätösten osalta sekä kaikkien rahoittajien päätökset

24. Kauppakirja I • Osakekauppakirja • Kaupan kohteena koko yhtiön osakekanta tai osa siitä • Jos ostetaan koko yhtiön osakekanta, siirtyy yhtiö uudelle omistajalle varoineen ja velkoineen, mukaan lukien kaikki työntekijät • Usein omistajalle verotuksellisesti edullisin tapa myydä yritys • Myyjä vapautuu yhtiön vastuista ja osakkeiden luovutusvoitto verotetaan pääomatulona • Ostaja maksaa varainsiirtoveron 1,6 % • Ostajan kannattaa DD:n yhteydessä tarkistaa, että ostettavan yhtiön sopimuksissa ei ole ehtoja, jotka laukeavat mikäli yhtiön omistus muuttuu (ns. ”change of ownership –clauses”) • Muita mahdollisesti tarvittavia sopimuksia ovat esimerkiksi osakassopimus, osakevaihtosopimus, toimitusjohtajasopimus

25. Kauppakirja II • Liiketoiminnan kauppakirja • Ostetaan vain yhtiön tietty liiketoiminta/omaisuus, ei yhtiön osakkeita • Kauppakirjassa määritellään tarkoin ostettava omaisuus sekä usein myös se omaisuus, joka ei kuulu kauppaan • Työntekijät siirtyvät uudelle omistajalle, mikäli liiketoimintakauppa katsotaan liikkeenluovutukseksi • Liiketoimintakauppa on myyntituloa itse yhtiölle, jolloin myyjän on vaikea etukäteen arvioida, paljonko hänelle jää kauppahinnasta verojen jälkeen varoja. Ostajan kannalta liiketoimintakauppa on turvallisempi, koska kauppa kohdistuu vain erikseen sovittuihin tase-eriin

26. Kauppakirja III • Käytännössä yrityskaupat eivät välttämättä ole suoraviivaisia osake- tai liiketoimintakauppoja, vaan ne sisältävät esimerkiksi seuraavia elementtejä: • Osingonjako  • Omien osakkeiden hankinta/lunastus  • Suunnattu anti  • Osakevaihto  • Sulautuminen/jakautuminen  • Liiketoimintasiirto • Yrityskauppaan voi liittyä myös erityiskysymyksiä, kuten yrityksen tai maatilan sukupolvenvaihdos, lahjoitus tai esimerkiksi kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön yhtiöosuuden kauppa

27. Integraatiovaihe • Integraatioon kuuluvat ennakkosuunnittelu, kaupan julkistaminen ja vahvistaminen sekä integraation käytännön toteuttaminen, joka kattaa toimintojen haltuunoton sekä liiketoimintojen ja yrityskulttuurien yhdistämisen. • Integraation laajuuteen vaikuttaa oleellisesti yrityskaupan sisältö: ostetaanko osaamista ja henkilötyötä, koneita ja laitteita vai markkinaosuuksia. • Kaupan tai esisopimuksen julkistaminen ovat samalla integraation aloitushetki ainakin julkisesti. Silloin sekä ostetun että ostajayrityksen henkilöstö saavat tiedon mahdollisesti toteutuvasta yrityskaupasta. • Integraation ensimmäinen vaihe, haltuunotto, alkaa tästä ja kestää nyrkkisääntönä noin 100 päivää. Toimintojen yhdistäminen kestää yleensä noin vuoden tai puolitoista vuotta kaupan vahvistamisesta.

28. Kiitos • Lassi Nyyssönen osakas, asianajaja, YTM lassi.nyyssonen@peltonenlaw.fi puh. 050 – 570 3234 • Antti Linna lakimies antti.linna@peltonenlaw.fi puh. 044 – 559 8431 - Peltonen, Ruokonen & Itäinen | Fabianinkatu 23, 00130 Helsinki | Puhelin: (09) 4176 030 Faksi: (09) 4176 0417 |office@peltonenlaw.fi|www.peltonenlaw.fi| Y-tunnus: 0200985-0