TAKORNARIAQARNIKKUT KISITSISIT NALUNAARUSIAQ 2016 SERMERSOOQ KANGILLEQ VISIT GREENLAND

1. TAKORNARIAQARNIKKUT KISITSISIT NALUNAARUSIAQ2016 SERMERSOOQ KANGILLEQVISIT GREENLAND

2. AALLAQQAASIUT Q1 2015-imi Visit Greenlandip nunap immikkoortukkuutaarlugu takornariaqarneq pillugu nalunaarusiaq siulleq suliaraa, timmisartorlutik tikittartut, unnuisarfinni unnuisartut aammalu immakkut tikeraat pillugit nalunaarsukkat najoqqutaralugit. Taamanili VG-ip nalunaarsukkat itinerusumik sammisimavai ilaatigullu paasisimallugu nalunaarsuutit ilai ingasaallugit sukuiarneqarsinnaasut. Takornarissat amerlassusaat timmisartumik toqqaannartumik nunatsinniit aallartartut nunap immikkoortuini mittarfiit aqqutigalugit takornarissat qanoq amerlatigisut nunap immikkoortuanut tikeraarsimanerannik nalunaajaataasariaqanngillat, takornarissat amerlanerpaartaat suli Kangerlussuaq aqqutigalugu nunatsinniit aallartarmata. Mittarfeqarfinnit kisitsisit takutippaat ilaasut tamarmik 85-90%-ii (nunatsinni innuttaasut ilanngullugit) Ilulissaniit, Nuummiit illo-qarfinniillu annerusunit allanit Kangerlussuakkoorlutik nunarput qimattaraat. T.i. ilaasut taamaallaat 10-15%-ii illoqarfinniit Is-landimut aqqutissat atorllugit nunarput qimattaraat. 2016-imi timmisartut ilaasui tamarmiusut 64%-ii takornariaasimapput. Nalunaarusiami matumani nunap immikkoortuini unnuisarfinnit kisitsisit pingaarnerutinneqassapput, naak maannatut isikko-qartillugu unnuisarfiit tamakkersimanngikkaluartut. Akerliatigulli Visit Greenlandip nunap immikkoortuatut siullertut Arctic Cir-cle sukumiisumik suleqatigilersimavaa, nalunaaqqutani marlunni kisitsisit eqqornerusut tikinniarsariniarlugit: Takornariaqar-nermit kaaviiaartitat tamarmiusut aamma takornarissat unnuisimanerisa amerlassusaat. Aallaqqaammut Kangerlussuaq aal-laavigalugu. Arctic Circlemik suleqatigiinneq ’pilot’-itut atorlugu Visit Greenlandip pilersaarutigaa nunap immikkoortuinut tun-ngasunik suleqatiserinnittarnerit aallartitinniarlugit kaaviiaartitsineq takornariaqarnermit pisoq unnuisarnerillu pillugit ilisimasat amerlanerulersinniarlugit. Siunertaasimagaluarpoq Visit Greenland kvartalikkaartumik nalunaarusiortassasoq, kisianni ukiuni siullerni marlunni takorna-riaqarnermi kisitsisinik sukumiisumik suliaqarnermit misilittakkat takutippaat kvartalini tamani, Q3 minillugu, takornarissat ima ikitsigimmata nalunaarsukkat atorneqarsinnaanngitsut. Kalaallit Nunaat suli ima ikitsigisunik takornariaqartarpoq allannguu-taalaartunnguit sukuiarnissaat mianernarsinnaalluni, kisitsisit ikinnerugaangata procentinngornerat pissusissamisuunngitsu-mik anginerusuusisarlutik. Taamaammat siunissami takornariaqarneq pillugu nalunaarusiaq ataaseq kisiat nunamut tamarmut tunngasoq suliarineqar-tassaaq, ukiup siulia najoqqutaralugu. Aammattaaq Q1-imi nunap immikkoortuinut tunngasunik nalunaarusiortoqartassaaq, unatut ittunik, nalunaarusiamut nunamut tamarmut tunngasumut ilassutaanerusunik, inernerit pingaarnerit tassaneereermata. Allatigut ukiup ingerlanerani nutarsakkat annikinnerusut tusagassiuutinut nalunaarutit aamma nutaarsiassat aqqutigalugit nassiunneqartassapput, nalunaarusianut pingaarnernut ukiumoortunut ilassutitut.

3. ILAASUT NUNAT ALLAMIUT NUNAP IMMIKKOORTUANIIT AALLARTUT 2008-16 Kulusuk pillugu kisitsisit aalaakkaakannersumik isikkoqarput, minnerunngitsumik taama ikitsiginerat eqqarsaatigigaanni. Ukiuni kingullerni 8-ni ilaasut amerlassusaasa agguaqatigiissinnerat 6.296-iuvoq kisitsillu nikerarpallaarnani. Taamaattorli 2012-imiilli ikiliartuaalaarsimapput. 2015-imiit 2016-imut apparialaarsimanerat ilaatigut pissuteqarpoq Air Icelandip, timmisartortitseqatigiit Kulusummiit nunanut allanukartitsi-sartut kisiartaasut, 2016-ip aallartinneraniit Fokker 50-iutertik (50-inik ilaasoqarsinnaasoq) Bombardier Q200-imik (37-nik ilaasoqarsinnaasumik) taarseramikku timmisartuussisarnissat pilersaarutaat nikisinnagu. Allatut oqaatigalugu 2015-imiit 2016-imut tigusisinnaassuseq 26%-imik appariarsimavoq. Nerlerit Inaat pillugu kisitsisit qiviaraanni 2012-imiit 2013-imut ikileriapiloorsimapput. Tamanna pingaarnermik peqquteqarpoq Air Icelandip Akureyrikkut aqqut 2012-ip naanerani isumaqatigiissut pigiunnaarneranik (Bombardier Q200-uutiminnik 37-nik ilaasoqarsinnaasumik). 2013-imiit aqqut taanna Nordland Airimit tiguneqarpoq timmisartoq mikineeraq atorlugu (avannamut inissat 7, kujammut 11). Kisianni Nordland Air nalunaarpoq 2017-imi aqqummi tassani tigusisinnaassuseq marloriaatinngortinniarlugu. Kilde: stat.gl Kilde: stat.gl

4. TIMMISARTUKKUT ILAASUT KULUSUMMIIT AAMMA NERLERIT INAANNIIT Naluneqanngitsutuut Tunumiit avammut toqqaannartumik timmisartoqartarpoq Kulusummiit aamma Nerlerit Inaanniit, kisianni aqqummi Nerlerit Inaat – Akureyri ilaasut amerlassusaat assut killeqarput 2016-imi takornariat 935 missaannaaniissimallutik. Ilaasut katillugit 986 akornanni 245 nunami sumi najugaqarnersut nalunaarneqarsimanngillat, taamaammat nunat najugaqarfiusut pillugit kisitsisit ’nalunaarneqanngitsut’ nunanut najugaqarfiusunut agguaqatigiissillugit agguataarniarsarigutsigit kisitsisitigut atorsinnaanngillat. Takornarissat nalunaarsorneqartut amerlanerit nunanit ukunaneerput DK, US, GB aamma DE. Akerlinilli 2015-imut naleqqiullugu ilaasut tamarmik katinnerat 38%-imik amerleriarsimapput. Uggornaraluartumik 2015-imi nunanut naju-gaqarfiusunut agguarsimanerat suli eqqunnginneruvoq, tassa ilaasunit 714-iusunit 322 ’nalunaarneqanngimmata’, taamaammat takorna-rissat qanoq amerleriartigisimanersut eqqortumik tagginneqarsinnaanngilaq. Saamiup tungaani Kulusuk-Reykjavikikkut nunat najuga-qarfiusut agguataarsimanerat takuneqarsinnaavoq. Nunanit najugaqarfinnit ataasiakkaa-neersut 1.000-inik amerlane-runngimmata procentit siuari-artuutaasut qasertumik allaq-qapput suup tungaanut inger-laqqajaanersut aalajangernis-saanut kisitsisit ikippallaarma-ta. Kisianni takornarissanut tunngatillugu 5,8%-imik kingu-ariartorneruvoq. Ilaatigut peqquteqarpoq Air Iceland 2015-imiit 2016-imut 17.226 paxiniit 16.560 paxinut (aqqut REY-KUS) tigusisin-naassuseqalersimammat.

5. SERMERSOOQ KANGILLERMI UNNUINERIT AMERLASSUSAAT Sermersuumi Kangillermi unnuisarfinni takornarissat immikkoortuanni unnuinerit amerlassusaat 5%-imik siuariarsimanerat takugaanni tulluarpa-sinngilaq, pissutigalugu takornarissat Kulusummiit aallarsimasut amerlassusaat 5,8%-imik appariarsimasut takoreeratsigu. Ornitassat takornaris-sanik ikittuinnarnik orninneqartartut ilaasut tikeraalluunniit amerlassusai allannguallalaaraangata procentinngorneri annertuumik allanngorfiusar-put, taamaammat kisitsisit naapertuuttumik sillimaffigisariaqarput. Allatut oqaatigalugu kisitsisitigut suup tungaanut ingerlaqqajaanerit tutsuiginar-tut aalajangeruminaapput ’sample’ (amerlassutsit uuttuutigineqartut) taama ikikannertigitillugit. Tamatuma saniatigut takornarissat qanoq amerlati-gisut Kangerlussuakkoorlutik Tunuliarsimanersut kisitsisaatiginngilagut, kisianni akisunerullunilu sivisunerusarmat killieqarsimassapput. Ajornartorsiutigineqartut tamakku qaavatigut nunap immikkoortuani unnuisarfiit ilaannit nunat najugaqarfiusut pillugit kisitsisit eqqortut pissarsiarineqarsinnaasimanngillat. Taamaalilluni nunat naju-gaqarfiusut qanoq aggu-ataarsimanerat inernile-ruminaappoq, aamma 2015-imiit 2016-imut nu-nat najugaqarfiusut ataa-siakkaat qanoq nikeriar-simanersut. Quppernerup tulliani ta-kornarissat nunallu naju-gaqarfii qimerloorutsigit kingumut tassani takor-narissat immikkoortuanni kinguariarsimaneq taku-sinnaavarput. Oqaatigi-neqareersutuulli: kisitsisit taakku tamarmik naaper-tuuttumik sillimaffigisa-riaqarput.

6. SERMERSOOQ KANGILLERMI UNNUISARFINNI UNNUISUT AMERLASSUSAAT Ataani takuneqarsinnaapput nunap immikkoortuani unnuisarfinni tikeraat nalunaarsorneqarsimasut nunat najugaqarfiisa qanoq agguataarsimaneri. Oqaatigineqareersutuut qularnaatsumik inernilersinnaasatuarput tassaavoq kisitsisit kisitsisitigut tutsuiginannginnerat. Visit Greenlandip Naatsorsueqqissaartarfiullu anguniagaraat takornarissat pillugit kisitsisit suli tutsuiginarnerusut pissarsiariniassallugit nunatsinni nunap immikkoortuini tamani, tassungalu atatillugu sumiiffinni takornarialerisartut aamma Sermersooq Kommune qaninnerusumik suleqatiserineqassapput. Tikeraat unnuisartut 1.000-inik amerlanerusut nuna najugaqarfigisaat tassaavoq Kalaallit Nunaat. Taamaammat nunanit allaneersut siua-riartorsimanerat ersernerlutsinneqarpoq. 2016-imi aqqummi Kulusuk-Reykjavik (takuuk qupp. 3) takornarissat 5.263-iupput, kiisalu aqqummi Nerlerit Inaat-Akureyri 500 missaat. Naleqqiunniaraanni nunat allamiut nalunaarsukkat 3.457 Tunumi unnuisarfinni unnuisimapput. Taamaalilluni takornarissat ilaasa unnuisarneri pillugit kisitsisinik amigaateqarpoq. Timmisartut Reykjavik-Kulu-suk erngerlutik Islandimut utertarput, tassa ulluinnar-lugu tikeraarneq ajornar-simapput.

7. UNNUISARFIIT QANOQ ULIKKARTIGISARNERAT Sermersuumi Kangillermi unnuisarfiit Naatsorsueqqissaartarfimmut kisitsisinik nassiussisartut qanoq ulikkaartigisarsimanerat diagramimi takutinneqarpoq. Ukiaanerani, ukiuunerani aamma upernarnerani orninneqartarneq annikikannersimasoq takuneqarsinnaavoq, 2016-imilu takornariaqarnerpaaffiup nalaa assut pitsaasimasoq. 2015-imi takornariaqarnerpaaffiup nalaa pitsaannginnerusimavoq. Oqaatigineqareersutuut suup tungaanut ingerlaqqajaanersoq erseqqissumik nalorninaatsumillu oqaatigiuminaappoq kisitsisit taama ikitsigisut amigartigisullu tunngavigalugit, naammagittarlutali ima inerniliisinnaavugut siniffiit eqqarsaatigalugit tigusisinnaassuseq pioreersoq ukiup annersaani atorluarnerunissaa periarfissaqarluarmat, ingammillu aasakkut takornariaqarnerpaaffiup avataani. 2016-imi junimi 91,2%-imik ulikkartarsimaneq ’ulikkaar-simanertut’ oqaatigineqarsinnaavoq assersuutigalugu Ilulissani qanoq ulikkaartigisarsimanernut naleqqiuk-kaanni (takuuk Qaasuitsoq pillugu nunap immikkoortua-nut nalunaarusiaq), tassani hoteliniit tusartaratsigu aa-saanerani takornariaqarnerpaaffiup nalaani nunguutsi-kannersimasartut naak Naatsorsueqqissaartarfimmut nalunaarsugaataanni takusinnaagipput piffissami tassani 90% inorlugit ulikkartartut. Visit Greenlandip Sermersooq Kommune aamma nunap immikkoortuani unnuisarfiit qaninnerusumik suleqatiseri-niarpai unnuiffiusimasut nalunaarsorneri pitsanngorsar-niarlugit taavalu tikeraat nunanut najugaqarfiinut aggua-taarnissaat pillugit.

8. SERMERSOOQ KANGILLERMI IMMAKKUT TAKORNARIAT 2016-imi 2015-imut naleqqiullugu immakkut takornariartaatinut ilaallutik Tunumut takornariartut 82%-imik amerlanerusimapput. Nunami tamarmi takornariartaatinut ilaallutik nunatsinnukartut 2015-iminngarnit 3,2%-inik ikinnerusimapput, akerlianilli ukiumut siulianut naleqqiullugu umiarsuit tamarmik agguaqatigiissillugu amerlaneroriarlutik nunamut niusitsisarsimallutik, taamaalilluni ataatsimut katikkaanni takornariat amerlanerusut nunamut niusimasinnaanissaat ilimanarluarluni. Immakkut takornariat misissuiffigineqarnerat 2015-imeersoq tunngavigalugu nalunngilarput takornariat 98%-ii minnerpaamik ataasiarlutik nunatsinni nunamut niusimasut. Taama angitigisumik amerleriarsimanerat peqquteqarsinnaavoq ukioq 2015 Tunu umiarsuarnit takornariartaatinit tikinneqanngingajassimammat. Namminersorlutik Oqartussat 2015-imiit atuutilersumik umiarsuarnut takornariartaatinut akitsuusiisarneq allanngortippaat, maanna inoqarfimmut pineq najoqqutaralugu aamma umiarsuup oqimaassusia tunngavigalugu akiliisalermata, takornariaq ataasiarlugu akiliunneranut taarsiullugu, tamanna ataatsimut isigalugu umiarsuit angissusiinut amerlanernut inoqarfinnut pigaangamik akikinnerussassalluni – minnerunngitsumik umiarsuarnut anginerusunut. Oqilisitsineq taamaattoq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu immakkut takornariaqarnermut ajunngitsunik kinguneqarluarsinnaavoq, kisianni immakkut takornariartitsinermi pilersaarusiortarneq minnerpaamik ukiunik 2-nik sivisussuseqakkajuttarmat kingunerisinnaasai immaqa aatsaat aappagu aappaaguaguluunnit takusinnaalissavavut. Nunatsinni nunap immikkoortuini allani upernaleqqaarneraniilli aprilimi majimilu sumik pisoqarfiusarpoq, aasakkut takornariaqarnerpaaffiup nalaani annertusineqartartumik. Taamatut ingerlaqqajaaneq Tunumut atuutinngitsoq takusinnaavarput. Peqqutaaqataasoq soorunami tassaavoq Tunup imartaa sikorsuarnik matuneqariasaarsinnaanera.

9. IMMAKKUT TAKORNARIAT – ILAASUT AMERLASSUSAAT NUNAMULLU PINERIT QASSIUNERI Umiarsuit Sermersooq Kangillermut tikittartut qanoq ittuunerisa allanngoriartorsimanerat qimerluulaassallugu soqutiginaateqarpoq. 4-nut immikkoortitertarpagut, ilaasut (pax) qanoq amerlatigisut umiarsuup inissaqartinnerai najoqqutaralugu. Suup tungaanut ingerlaqqajaa-soqarnersoq aalajangerniassatillugu kisitsisinik amerlasuunik najoqqutassaqarnissaq pingaarpoq, ’sample’ (amerlassutsit uuttuutigine-qartut) minnerujartornera ilutigalugu kisitsisitigut tutsuiginanngissuseq alliartortarmat. Taamaammat kisitsisit Sermersooq Kangillermut tunngasut naapertuuttumik sillimaffigisariaqarput sample assut killeqarmat. Tamakku oqaatigereerlugit takuneqarsinnaavoq umiarsuit paxinik ikinnerpaanik ilaasoqarsinnaasut annertuumik siuariarfiusimammata, taaneqartartut ’umiarsuit ilisimasassarsiortut’. Nunatsinni nunami tamarmi suup tungaanut ingerlaqqajaanermut assinguvoq. Tamanna isumalluarnartutut isigineqarpoq umiarsuit taama angissusillit taakku nunatsinni orninneqarsinnaasunut tulluarnerummata, ikinnerusunik kisianni amerlanertigut eqeersimaarnerusunik ilaasoqartarmata. Ilaasut taakku ataatsimut isigalugit akulikinnerusumik nunamut niusarput sumiiffinniittunullu annertunerusumik susassareqatigiinnermik takutitsisarlutik. Taamatut isikkoqarnera ornitassani takornarialerisut isertitaqarnissaannut periarfissat qanoq pitsaatigineran-nut aalajangiisuuvoq. Nunamut niunerit amerlanerugaa-ngata ilaasullu eqeersimaanerugaangata takornarissa-nut tunisassiat tuninissaannut periarfissat pitsaaneru-sarput, tunineqarsinnaasunillu allanik aamma tunisaqar-nissamut, soorlu nerisassat/tamulugassat aamma ass. tammajuitsut. 2015-imi aamma 2016-imi umiarsuit anginersaannik 1200+ paxinik tikiuttoqanngilaq, peqqutaasinnaalluni Tunumi immakkut angalaneq isumannaassuseermik sakkortuumik piumasaqaateqarmat (soorlu umiarsuup timitaa qajannaallisagaq), ataatsimut isigalugu sikorsua-qarsinnaammat ilulissanillu apuisoqarsinnaammat. Umi-arsuit takornariartaassuit annersaat ataatsimut oqaati-galugu immanut taamaattunut naleqqussagaaneq ajorput.

10. IMMAKKUT TAKORNARIAT – ILAASUT AMERLASSUSAAT UKIUMULLU ANGALANERIT QASSIUNERI 2015-imi misissuinermiit nalunngilarput immakkut takornariartartut ataatsimut isigalugu nalinginnaasuminngarnit qaffasinnerusumik isertitaqar-tartut (tamannalu aamma takornariartaassuit akiini takuneqarsinnaallutik), kisianni nunatsinniinnerminni agguaqatigiissillugu ullormut atortagaat ilimagisaminngarnit annikinneruvoq. Tamatumunnga peqqutaavoq immakkut takornariartitsisartut ’360 gradimik’ kiffartuussinerat qaffasissoq, ilaasut pisariaqartitaat tamangajaasa naammassiniartaramikkit, taamaakkaluarli nunamut niugaangata tunisaqarsinnaanissamut suli periarfissaqarpoq. Pisiniarfissat akisuut amerla-suut nunatsinni piginngilavut kisianni pisiassat eqqortut nunatsinni ornitani suli isertitsilluarsinnaapput. Tassani nioqqusiat kulturimut tunngatin-neqartut soorlu tammajuitsussat sanalukkallu eqqaaneqarsinnaapput. 2015-imi misissuinermiit nalunngilarput immakkut takornariartartut ataatsimut isigalugu nalinginnaa-suminngarnit qaffasinnerusumik isertitaqartartut (ta-mannalu aamma takornariartaassuit akiini takune-qarsinnaallutik), kisianni nunatsinniinnerminni agguaqatigiissillugu ullormut atortagaat ilimagisaminngarnit annikinneruvoq. Tamatumunnga peqqutaavoq immakkut takornari-artitsisartut ’360 gradimik’ kiffartuussinerat qaffasis-soq, ilaasut pisariaqartitaat tamangajaasa naam-massiniartaramikkit, taamaakkaluarli nunamut niu-gaangata tunisaqarsinnaanissamut suli periarfissa-qarpoq. Pisiniarfissat akisuut amerlasuut nunatsinni piginngilavut kisianni pisiassat eqqortut nunatsinni ornitani suli isertitsilluarsinnaapput. Tassani nioqqu-siat kulturimut tunngatinneqartut soorlu tammajuit-sussat sanalukkallu eqqaaneqarsinnaapput.

11. IMMAKKUT TAKORNARIAT – SERMERSOOQ KANGILLERMI NUNAP ILAI MARLUK Kalaallit Nunaanni Nuna Allanngutsaaliugaq nunarsuarmi annersaasoq nunap kangiata avannaaniippoq, Ittoqqortoormiit avannannguani. Umiarsuit takornariartaatit Nunamut Allanngutsaaliukkamut angalarusuttut Ilisimasassarsiornermut Allaffimmit akuersissummik tunineqarsi-masussaapput, tassa Namminersornerullutik Oqartussat ataanni Namminiilivinnermut Naalakkersuisoqarfimmi. Qinnuteqartut akornanni aku-erineqarsimasut qanoq amerlatiginersut ataani takutitassiami talerpiup tungaani takuneqarsinnaapput. Ukiut 4 kingulliit ingerlaneranni soquti-ginninneq annertuumik qaffariarsimasoq takuneqarsinnaavoq. Ilisimasassarsiornermut Allaffik naapertorlugu angalanerit taakku tamarluinna-ngajammik Ittoqqortoormiinut pisarput. Umiarsuit takornariartaatit Ittoqqortoormiinut tikittartut pillugit kisitsisit qiviarutsigit Tasiilamullu/Kulusumullu tikittartunut naleqqiullugit allaane-russuteqarput. Taava Ittoqqortoormiini 20-niit 19-inut appariaallalaarsimapput. Tasiilaq/Kulusuk katillugit 6-niit 15-inut amerleriarsimapput. T.i. pappilissatigut Ittoqqortoormiit ornittakkatut soqutigineqarnerulersimanngilaq. Ima isikkoqarpoq Nuna Allanngutsaaliugaq soqutigineqar-nerulersimasoq, tassungalu atatillugu Ittoqqortoormiit tikinneqartarlutik. Akerlianik Tasiilaq aamma Kulusuk annertuumik soqutigineqarneruleriartorput. Assersuutigalugu 2015-imi 500-1200 paxinik ilaasoqartartut taamaallaat 3 tikissimapput, 2016-imili 5. Kilde: stat.gl Kilde: Ekspeditionskontoret

12. EQIKKAANEQ • Aqqut Reykjavik-Kulusuk ikinnerusunik ilaasoqartalertoq • 2016-imi takornarissat Islandikkoorlutik Tunumut tikittartut 5,8%-imik ikileriarsimanerannut peqqutaasut ilagaat Air Icelandip 2016-ip aallar-tinnerani timmisartoq mikineq atulermagu, ilaasunillu tigusisinnaassusia 2015-imi 17.226 paxiniit 2016-imi 16.560 paxinut appartillugu. • Akureyri-Nerlerit Inaat 2017-imi marloriaammik tigusisinnaalissaaq • Akerlianik Air Icelandip/Nordland Air-ip aqqut Akureyri-Nerlerit Inaat piorsassavaat 2017-imi aallarnissat marloriaatinngortillugit. Timmisar-torli mikisuaraannaassaaq avannamut 7 paxinut inissaqartoq kujammullu 11, taamaakkaluarli pitsanngoriaat. • Takornariat ikinnerusut unnuinernik amerlanerusunik pisisut • Naak Sermersooq Kangillermi 2016-imi takornarissat unnuisarfinni unnuisut 3,5%-imik ikinnerugaluartut tamarmiullutik katillugit unnuinernik 5%-imik amerlanerusunik pisisimapput. Takornarissat unnuisarfinniittut amerlassusaat pinnagu unnuinerit tunisat nalerarissallugu qular-naatsumik pingaarneruvoq, unnuinerit amerlassusaat takornarissanit kaaviiaartinneqartunut tamarmiusunut aalajangiinerpaammata. • Hotelit tigusisinnaassusiat atorneqanngitsoq • Juni 2016 91,2%-imik ulikkaaqqasimasoq ulikkaartutut oqaatigisariaqarpoq. Qaammatit sinnerini tigusisinnaassuseq sinneqarluarsimavoq, taamalu iluaqutiginerunissaanut periarfissiilluni, aamma takornariaqarnerpaaffiusartumik sivitsortitsinermik taaneqartartoq. Tassani avaq-qunneqarsinnaanngilaq ukiup sinnerani timmisartup ilaasut inissaqartitai/aallartarnerisa amerlassusaat kiisalu qanoq soqutigineqartiginera, taamaammat suna siulliuttariaqarnersoq aporfiujuartarpoq, qanormi ililluni unnuinerit amerlanerit tunineqassappat takornarissat nunap ilaa-nut timmisartuunneqarsinnaanngippata il.il. Unnuisarfiit aamma timmisartuutileqatigiit akornanni qanimut suleqatigiissinnaaneq pisariaqar-luinnassaaq. • Immakkut takornariarneq • 2015-imut naleqqiullugu 2016-imi nunap immikkoortuani immakkut takornarissat 82%-imik amerlanerusut illoqarfinnut takornariarsimanerat assut pitsaavoq. Amerlarpaluttupilussuupput eqqaamaneqassaarli amerlarpianngitsunnguit uani pineqarmata aammalu immakkut takorna-riarneq tamaat aasap qaammataani ikittuni nunap immikkoortuani illoqarfiit ukiup sikuanit sikorsuarnilluunniit asserneqanngikkaangamik ingerlanneqartarmat. • Nuna Allanngutsaaliugaq • Nunamut Allanngutsaaliukkamut immakkut takornariartarneq soqutigineqarneruleriartutut isikkoqarpoq. Tamanna ajunngilaq, minnerunng-itsumik allanngutsaaliukkamut angalanissamut akuersissummik tunineqartut tamangajammik Ittoqqortoormiit ilanngullugit tikittarmatikkit taamalu illoqarfik isertitanik takornariaqarnermit pisunik tunisarlugu. • Tuniniaavinnik sukumiisumik misissuilluni siunnersuisartumit Mads Lumholtimit, april 2017-imi suliaq