1 / 10

Typologiaa taiteentutkimuksessa

Typologiaa taiteentutkimuksessa. Tyylintutkimus kuvaa aikakauden tai suuntauksen tunnusomaiset piirteet aloja: taidehistoria, kirjallisuus, kielitiede, musiikki, estetiikka lähestymistapoja: tyylin käyttökontekstin selvittäminen empiiristen aineistojen vertaaminen toisiinsa

Download Presentation

Typologiaa taiteentutkimuksessa

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Typologiaa taiteentutkimuksessa Tyylintutkimus • kuvaa aikakauden tai suuntauksen tunnusomaiset piirteet • aloja: taidehistoria, kirjallisuus, kielitiede, musiikki, estetiikka • lähestymistapoja: • tyylin käyttökontekstin selvittäminen • empiiristen aineistojen vertaaminen toisiinsa • ongelmana normiston ja sääntäjen mielekäs valinta • tyyli yksilöllisessä merkityksessä: “erikoisleimaisuutena ilmenevä, tekijälle tai esittäjälle tunnusomainen ilmaisu”, “kuosi, muoti, malli”, “oikea, hyvä tyyli (tyylikäs)”

  2. Tyylin tutkimus taidehistoriassa - päätarkoitus tutkia joko taideteosta itseään tai taideteoksen tekijää ja hänen ajatusmaailmaansa (ei sen kautta avautuvaa yhteisöä, yhteisön taloutta tai kronologiaa) • tyyli ei ole olemassa esineissä tai taideteoksissa; tyyli tulee keksiä ja kuvata • tyyli vaatii määrittelyn (kuvauksen), joka esitetään jälkeenpäin • eräs tyylin määritelmä arkeologiassa: • polyteettinen, samankaltaisten attribuuttien yhdistelmä, joilla on yhteinen alkuperä

  3. Tyylimääritelmän lähtökohtia 1) jokaisessa esineessä on suuri joukko yhteisiä attribuutteja 2) kukin tyylin attribuutti tulee voida löytää suuresta osasta tyyliin liitettäviä esineitä 3) mikään attribuuteista ei ole löydettävissä kaikista tyyliin liitettävistä esineistä 4) tunnusomaista pseudopolyteettiset kuvaukset • tyylin kuvaus ei voi perustua vain yhden attribuutin varaan • tyyli on usein subjektiivinen ja “impressionistinen” näkemys • tyyliä ei jaeta analyyttisesti osiin • esille poimitaan keskeisimmät attribuutit • tyyliä ei määritellä tilastollisesti

  4. Samanlaisuus ja erilaisuus tyylin sisällä Samankaltaisuus (similarity) vaihtelee: 1) massatavaroiden similariteetti 2) similariteetti alkuperäisen ja kopion välillä 3) similariteetin puute ei suoraan osoita artefaktien historiallista eroa 4) samankaltaisuus määritellään usein intuitiivisesti 5) similariteettia ei kuvata täsmällisesti attribuuttien suhteena; kuvaukset eivät useinkaan verrannollisia keskenään Tyyli ja konteksti; kuinka tyyli pysyy tyylinä: 1) koodi 2) säännön seuraaminen 3) intentio “Artifacts must have been made in the same but for the maker potentially variable way”(Davis 1986:29)

  5. Tyylin tasot • tyyliä voidaan tarkastella monelta eri tasolta: • teknologinen aikakausi (esim. myöhäispaleoliittinen kalliotaide) • aikakausi (antiikki) • periodi (barokki) • lyhyt tyylillinen periodi (impressionismi) • yksittäisen taitelijan tyyli (Picasso) • yksittäisen taiteilijan tyylivaihe (Picasson kubistinen kausi) • yksittäisen teoksen tyyli

  6. Mitä tyyliä Sibeliuksen musiikki edustaa? • osa länsimaista klassista musiikkia (tasavireisyys, harmonia, tasajakoiset rytmit) • myöhäisromantiikka (tonaalisuus, dissonoivuus) • kansanmusiikkivaikutteet, myyttinen aines • symbolistinen vaihe (4. sinfonia); irtautuminen klassisesta tonaliteetista • tyylipiirteet: tritonusaihe, kirkkosävellajit (arkaisuus), tilapäinen atonaalisuus • alluusiot ja viitteet aiempaan musiikkiin osoittavat tyylien tuntemusta (ja niiden käyttöä uusissa yhteyksissä)

  7. Taksonomia biologiassa keskeisiä käsitteitä: • taksonomia = luokittelun teoreettinen tutkimus, joka perustuu säännöille ja periaatteille • numeerinen taksonomia = taksonomisten yksiköiden similariteetin määrittäminen numeerisesti • feneettinen (phenetic) = samankaltaisuus ulkomuodon perusteella • fylogeneettinen (phylogenetic) = suvullinen, yksilöt sukulaisuussuhteessa toistensa kanssa • kladistinen (cladistic) luokitus = lajien luokitus sukupuun mukaan; ei ota kuitenkaan huomioon yhteistä alkuperää olevien attribuuttien määrää • patristinen (patristic) = evoluution näkökulmasta tehty lajien luokitus (ottaa huomioon yhteiset attribuutit) • konvergentti (convergent)

  8. yhteenvetoa käsitteistä Feneettinen suhde = homologinen konvergentti (morfologinen) Fyleettinen suhde = 1) patristinen 2) kladistinen (geneettinen, polveutuminen samasta esi- isästä)

  9. Taksonomian käsitteitä OTU (Operational Taxonomic Unit) = operationaalinen taksonominen yksikkö, luokittelun perusyksikkö (yksilö) taksonominen muuttuja (taxonomic character) = a taxonomic character of two or more states, which within the study at hand cannot be subdivided logically, expect for subdivision brought about by changes in the method of coding muuttujiin liittyviä ongelmia : • meaningless character • logically correlated character • partial logical character • invariant character • empirical correlation • allometria = ympäristön vaikutus muuttujiin

  10. käsitteitä… • monoteettinen • polyteettinen ovatko muuttujat samanarvoisia? • lähtökohtana muuttujien yhtäläinen painoarvo • muuttujien “tärkeysjärjestys” • joskus painotusta syytä käyttää Ryhmittely (cluster) -analyysin tekniikat • Q-tekniikka = korrelaatio yksilöiden (OTUjen) välillä • R-tekniikka = korrelaatio attribuuttien välillä

More Related