Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi
Download
1 / 27

Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus - PowerPoint PPT Presentation


  • 72 Views
  • Uploaded on

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Porvoon, Hämeenlinnan ja Lahden seuduille. Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus 3.4.2008 Helsingin Messukeskus.

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha
Download Presentation

PowerPoint Slideshow about ' Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus' - george


An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Presentation Transcript

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi- terveiset Helsingin, Länsi-Uudenmaan, Porvoon, Hämeenlinnan ja Lahden seuduille

Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö

Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus

3.4.2008

Helsingin Messukeskus


Arvioinnin l ht kohtia kaupunkiseutujen toimintaedellytysten vahvistaminen edellytt

A. Seudun kuntarakenteen uudistamista / kuntien yhteistyön kehittämistä (sinänsä)

B. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttömahdollisuuksien ja saavutettavuuden parantamista toiminnallisella kaupunkiseudulla (sisällöllinen kehittäminen)

KPS SISÄLTÖ:MAL-yhteensovittaminen

KPS SISÄLTÖ:Palvelujen käyttö ja saavutettavuus seudulla

Arvioinnin lähtökohtia:-Kaupunkiseutujen toimintaedellytysten vahvistaminen edellyttää

+

KUNTARAKENTEEN UUDISTAMINEN / KUNTIEN YHTEISTYÖ


Arvioinnin l ht kohtia hyv ss kaupunkiseutusuunnitelmassa tarvitaan

Prosessin yleishahmotus

Toteuttamisen ohjelmointi

Arvioinnin lähtökohtia: - Hyvässä kaupunkiseutusuunnitelmassa tarvitaan

  • Kattavaa prosessin yleishahmotusta: ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, eri osa-alueiden yhteensovittaminen

  • Selkeää suunnitelman toteuttamisen ohjelmointia

+


Yhteisty t edist vi jarruttavia kysymyksi
Yhteistyötä edistäviä / jarruttavia kysymyksiä

  • Kuntien välinen kilpailu, ”kermankuorinta”

  • Sitoutuminen ja luottamuspula

  • Kuntaliitoskysymykset

  • Kuntien kokoero

  • Olevien yhteistyörakenteiden puute

  • Erityisesti päättäjien tasolla yhteistyötä aika vähän – muodot puuttuvat


Arvioita kuntien v lisen yhteisty n nykytilasta maank ytt
Arvioita kuntien välisen yhteistyön nykytilasta… maankäyttö

  • Seudut ovat yhteistyössään keskenään erilaisissa vaiheissa, myös yhteistyön tarpeet vaihtelevat -kehittämisen tarve kuitenkin olemassa kaikilla seuduilla

  • Maakuntakaavoituksen ja maakunnan liittojen rooli vaihtelee maankäytön yhteistyössä

  • Maankäyttö tärkeä osa kunnallista päätäntävaltaa - kilpailu veronmaksajista ja yrityksistä näkyy

  • Kuntien erilainen maankäyttöpolitiikka ja suhtautuminen hajarakentamiseen vaikeuttaa yhteistyötä

  • Erot kuntien suunnitteluresursseissa merkittäviä - myös ympäristöä koskevan perustiedon laadussa ja tietojärjestelmissä eroja


Asuminen
… asuminen

  • Yhteistyö asuntoasioissa on ollut melko vähäistä ja se on liittynyt lähinnä valtion asuntorahoitukseen ja yhteisen tietopohjan keräämiseen – asuntopoliittisiin ohjelmiin liittyvää yhteistyötä viritelty joillakin seuduilla

  • Yhteistyötä vaikeuttaa kilpailu asukkaista – yhteisvastuullinen asuntopolitiikka kaupunkiseuduilla vaikea kysymys

  • Asumiseen liittyen tarkastellaan usein pelkästään uustuotantoon ja valtion asuntorahoitukseen liittyviä toimia ja tehtäviä


Liikenne
… liikenne

  • Seutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmilla (LJS) jo pitkä perinne – hyvä työväline, jota konkretisoitu hankkeiden toteuttajien välisillä aiesopimuksilla

  • Useilla seuduilla erilliset joukkoliikenteen suunnitelmat

  • Joukkoliikenteen palvelutaso on etenkin reuna-alueilla kuitenkin heikko

  • Kuntien panostukset joukkoliikenteeseen vaihtelevat

  • LJS:ssa maankäytön suunnittelu usein passiivisessa roolissa, optimoiva vuorovaikutusprosessi on puuttunut – maankäytön ja liikenteen suunnittelun kytkennät puutteellisia

  • LJS:t eivät useinkaan kata koko työssäkäyntialuetta

  • Aiesopimusten hankkeiden määrä usein epärealistisen laaja ja edunvalvontapainotteinen


Kuntarajat ylitt v t palvelut
… kuntarajat ylittävät palvelut

  • Monien palvelujen käyttö yli kuntarajojen jo nyt vapaata – ei-vapaita perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja perusopetus

  • Näiden käyttömahdollisuudet ovat melko vähäisiä – mutta myös hyviä toimivia malleja on

  • Pääongelma on kustannustenjako kuntien välillä – palvelujen sisällöstä ja tuottamiskustannuksista ei riittävästi tietoa

  • Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus vaikeuttaa palvelujen yhteiskäyttöä


Suunnitelmien sis lt ja kehitt mistarpeet maank ytt
Suunnitelmien sisältö ja kehittämistarpeet…maankäyttö

  • Yhteistyöperinteen erot näkyvät suunnitelmien sisällössä

    • Yhteistyötä tehneet alueet: huomiota enemmän jo toteuttamiseen ja sitouttamiseen

    • Vähäisen yhteistyöperinteen alueet: jäädään yleispiirteiselle tasolla

  • Pääosa seuduista esittänyt yhteistyön tiivistämistä maankäytön suunnittelussa: rakennemalli tavallisin väline – osassa myös kytkentää MRL:n suunnitteluvälineisiin

  • Toteuttamisohjelmia esitetty vain joillakin seuduilla – tarvitaan myös maankäyttöpolitiikan yhtenäistämistä ja maapolitiikan tehostamista

  • Hajarakentamisen seudullinen ohjaaminen nostettu esille vain harvoissa suunnitelmissa – hajarakentaminen paremmin hallintaan


Asuminen1
… asuminen

  • Asumisen seudullista kehittämistä käsitelty vähemmän kuin maankäyttöä ja liikennettä – yhteistyön kehittämisen tarve esillä kuitenkin lähes kaikilla seuduilla

  • Joissakin suunnitelmissa avauksia monipuolisen yhteistyön suuntaan

  • Keskeistä asuntopolitiikan linkittäminen seudullisiin talous-, elinkeino- ja muihin strategioihin

  • Tarvitaan seudullista pohdintaa ja sopimista mm. asuntojen uustuotannosta, hallintamuotojakaumasta, talotyypeistä, olevan asuntokannan kehittämisestä ja vaikeasti asutettavista


Liikenne1
… liikenne

  • Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen, päivittämisen tai laajentamisen tarve tunnistettu kaikissa suunnitelmissa - maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus esillä vain muutamilla seuduilla.

  • Edunvalvonta isojen valtion hankkeiden edistämiseksi korostuu

  • Maankäytön liikenteellisten vaikutusten arviointi oleellinen kysymys suunnitteluprosessin aikana valintoja tehtäessä – toteuttamisen ajoitus ja aiesopimusten realistisuus tärkeää

  • Isojen liikennehankkeiden ohella tarvitaan myös seudun sisäisten liikennetavoitteiden tarkastelua, erityisesti joukkoliikenteen tavoitteiden / roolin määrittelyä

  • Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi


Kuntarajat ylitt v t palvelut1
… kuntarajat ylittävät palvelut

  • Suunnitelmissa on tarkasteltu ennen muuta palveluihin liittyvän hallinnollisen yhteistyön kehittämistä – saavutettavuuteen ja käyttäjän näkökulmaan kiinnitetty vähemmän huomiota

  • Kolmannes seuduista selvittää perusopetukseen ja/tai päivähoitoon liittyvien käyttömahdollisuuksien lisäämistä

  • Useita yhteistoiminta-alueita suunnitellaan ilman keskuskaupunkia – huono pohja käytettävyydelle

  • Tarvitaan seudullisen palveluverkon optimointitarkastelua – yhdyskuntarakenteellinen näkökulma yhtenä keskeisenä lähtökohtana




Seutujen erityispiirteit
Seutujen erityispiirteitä

  • Helsingin seutu: maamme ainoan metropolialueen ydinseutu, noin neljännes maamme väestöstä, erityismerkitys maamme kansantaloudelle, nopea kasvu, korkeat asumiskustannukset ydinalueella, työvoimapula, joukkoliikenteen merkitys korostuu

  • Länsi-Uudenmaan seutu: monikeskuksisuus ja hajanaisuus seutuna, metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu, kielikysymys

  • Porvoon seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu, kielikysymys, pieni kaupunkiseutu

  • Hämeenlinnan seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kuntaliitos, merkittävä kasvu ydinalueella

  • Lahden seutu: metropolialueen läheisyys, merkittävä kasvu ydinalueella, pitkä yhteistyön perinne ydinalueella


Helsingin kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio
Helsingin kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio

+ Suunnitelma onnistunut lähes jokaiselta osa-alueeltaan

+ Tavoitteet ja toimenpiteet esitetty konkreettisesti

- Yhteisten maapoliittisten tavoitteiden puute

  • Hajarakentamisen ohjaukseen ei ole esitetty yhteisesti hyväksyttyjä keinoja ja periaatteita


L nsi uudenmaan kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio
Länsi-Uudenmaan kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio

+ Vapaaehtoinen suunnitelma, jolla tietoisesti pyritään asemoitumaan osaksi Helsingin metropolialuetta

+ Suunnitelmassa esitetään runsaasti erilaisia yhteistyövaihtoehtoja ja muotoja eri osa-alueille

- Selkeät valinnat ja toteuttamisohjelmat puuttuvat

  • Sitoutuminen epävarmaa, ei pysyvää toimielintä, joka vastaisi suunnitelman toteuttamisen organisoinnista ja seurannasta


Porvoon kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio
Porvoon kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio

+ Kiinteä yhteistyö seudun kuntien ja maakunnan liiton välillä

+ Kaupunkiseudun keskustaajama kokonaan yhden kunnan alueella

- Seutu ei ehkä muodosta tarkoituksenmukaista suunnittelukokonaisuutta. Yhteistyötarpeita olisi syytä tarkastella enemmän metropolialueeseen kytkeytymisen näkökulmasta

  • Puitelain tavoitteiden mukainen yhteistyöprosessi ei ole käynnistynyt seudulla toivotulla tavalla


H meenlinnan kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio
Hämeenlinnan kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio

+ Kuntaliitos 1.1.2009 muuttaa pääosan kuntien välisestä yhteistyöstä yhden kunnan sisäiseksi

+ Kaupunkiseutusuunnitelman laatimisen yhteydessä tehty laajaa paikkatietopohjaista analyysiä jatkoyhteistyön pohjaksi

- Kuntaliitosvalmistelun vuoksi yhteistyön kehittäminen jäänyt vähemmälle huomiolle: Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan yhteistyön kehittäminen jatkossa tärkeää

  • Asumiseen enemmän huomiota esimerkiksi yhteisen asunto-ohjelman muodossa


Lahden kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio
Lahden kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio

+ Suunnitelmasta näkyy seudun pitkä yhteistyöperinne. Olemassa olevaa yhteistyötä laajennetaan ja syvennetään.

+ Asumisen yhteistyön kehittämistä käsitelty erityisen monipuolisesti

  • Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen edellyttää yhteisiä toteuttamisohjelmia

  • Hajarakentamisen hallinta selkeämmin esille


Suunnitelmien ranking listaus periaatteet
Suunnitelmien ranking-listaus: periaatteet

  • Ranking-listauksen tavoitteena on seuduilla käynnistyneen prosessin jatkaminen ja syventäminen

  • Tarkoitettu työkaluksi yhteistyön onnistumisen kannalta keskeisten kysymysten käsittelyyn

  • 5 sisällöllistä osa-aluetta

  • Lisäksi myös kuntaliitoksista on voinut saada pisteitä

  • Mahdollinen maksimipistemäärä = 44, minimi = 0(kuntaliitokset mukaan luettuna 48 / 0)


Ranking listaus periaatteet jatkoa
Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa

  • Suunnitelmien keskinäinen vertailu edellyttää monien eri tekijöiden huomioonottamista: lähtökohdat, tarpeet ja yhteistyön vaihe ovat erilaisia – eroa on seutujen koossa, sijainnissa ja kasvupaineissa – ranking-listauksessa jo tehty yhteistyö lasketaan osaksi suunnitelmaa

  • Eri osa-alueilla on erilainen merkitys kokonaisuuden kannalta – onnistumisen kynnyskysymyksiä painotetaan. Näitä ovat etenkin seudun toiminnallisen kokonaisuuden ja kuntien välisen kilpailun hallinta – MALP-yhteensovittamista ja – yhteisvastuullisuutta asuntopolitiikassa painotettu rankingissa


Ranking listaus periaatteet jatkoa 2
Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa 2

  • Palveluiden rajat ylittävän käytön mahdollistamiseen panostettu suunnitelmissa keskimäärin vähän. Osa-alueena kuitenkin keskeinen ja seudut erottuvat siinä toisistaan: – ranking-listaukseen otettu mukaan, mutta – painoarvoa ei ole korotettu

  • Toteuttaminen ja sitoutuneisuus ovat keskeisiä asioita, ja – mukana rankingissa, mutta toisaalta – niistä saatavilla olevan tiedon epävarmuuden takia osa-alueen painoarvoa ei ole korotettu

  • Ranking on pyritty rakentamaan läpinäkyväksi – siitä voi ymmärtää kunkin seudun sijoittumiseen vertailussa vaikuttaneet tekijät


Ranking listaus osa alueet
Ranking-listaus: osa-alueet

  • Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen (MALP) järjestämisen yhteensovittaminen - MALP-suunnittelu sovitettu yhteen - MAL(P)-toteuttamisen ajoitus sovitettu yhteen - yhteiset linjaukset maapolitiikalle tavoitteena

  • Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa - uustuotannosta ja sen hallintamuotojakaumasta aiotaan sopia (lähtökohtana seudullinen näkökulma) - olemassa olevan asuntokannan ja sen käytön kehittäminen otettu huomioon - ikääntyminen ja vaikeasti asutettavat otettu huomioon

  • Palvelujen rajat ylittävän käytön lisääminen - kuntalaisten arjen ja palvelujen saatavuuden huomioon ottaminen sekä yhteistoiminta-alueiden muodostaminen - palveluverkon optimointi tavoitteena - palveluiden kuntarajat ylittävän käytön konkreettisia toteuttamisen edellytyksiä kehitetään


Ranking listaus osa alueet jatkoa
Ranking-listaus: osa-alueet, jatkoa

  • Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön - suunnitelman mukaiset toimenpiteet on ajoitettu - tuleva yhteistyö on organisoitu ja seudullinen päätöksenteko on järjestetty - yhteistyön seuranta ja resurssointi on mietitty - suunnitelma on yhtä aikaa innovatiivinen ja realistinen - seudulla on jo aiemmin tehty MAL(P)-yhteistyötä ja muuta seudullista yhteistyötä

  • Ohjausvälineet - maankäytön ohjaaminen - asumisen toimenpideohjelma - liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus - joukkoliikenteen järjestäminen

  • Kuntaliitokset- kuntaliitokset tukevat MALP-yhteistyötä


Ranking lista
Ranking-lista

KPS-pisteet ja

kuntaliitospisteet

Väestö yli 500 000 KPS-pisteet Kuntaliitospisteet yhteensä

Helsingin seutu 36 0 36

Väestö 200 000–500 000

Tampereen seutu 36 0 36

Lahden seutu 34 0 34

Oulun seutu 30 1 31

Turun seutu 28 1 29

Väestö alle 200 000

Joensuun seutu 35 3 38

Jyväskylän seutu 30 3 33

Kouvolan seutu 25 4 29

Kuopion seutu 22 0 22

Hämeenlinnan seutu 19 3 22

Lappeenrannan seutu 17 3 20

Länsi-Uusimaa 17 2 19

Kokkolan seutu 15 4 19

Seinäjoen seutu 15 3 18

Kotkan seutu 16 0 16

Mikkelin seutu 14 2 16

Porvoon seutu 11 1 12

Vaasan seutu 5 0 5


ad