1 / 16

Toimitusjohtaja Henri Wibom Varsinais-Suomen Yrittäjät

Toimitusjohtaja Henri Wibom Varsinais-Suomen Yrittäjät.      Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle - seminaari 11.5.2011. Jäsenyritykset. Yli 112 000 jäsenyritystä - elinkeinoelämän suurin järjestö

garnet
Download Presentation

Toimitusjohtaja Henri Wibom Varsinais-Suomen Yrittäjät

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Toimitusjohtaja Henri Wibom Varsinais-Suomen Yrittäjät •      Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle - seminaari 11.5.2011

  2. Jäsenyritykset • Yli 112 000 jäsenyritystä - elinkeinoelämän suurin järjestö • Yksinyrittäjiä ja työnantajayrityksiä, kotimarkkinayrityksiä ja kansainvälistyneitä pk-yrityksiä • Suomen 88 000 työnantajayrityksestä Suomen Yrittäjiin kuuluu 52 000 yritystä • Jäsenyritykset työllistävät 582 000 henkilöä; heistä palkansaajia 450 000 • Suomessa on ollut yrittäjäjärjestötoimintaa vuodesta 1898 lähtien. Suomen Yrittäjät on toiminut vuodesta 1996.

  3. Työllisyyden kehitys koon mukaan Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri

  4. Ammatillinen koulutus ja työvoiman saatavuus pienyrityksissä Työvoimatarve • Suurin osa pk-sektorin työvoimatarpeesta kohdistuu ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin osaajiin. Uusista työpaikoista ¾ syntyy pk-yrityksiin. • Kuitenkin suhteessa yritysten määrään esimerkiksi työssäoppimisesta pieni osa tapahtuu pienyrityksissä. • Monilla pienyrityksillä kuitenkin vaikeuksia työvoiman saannissa. Ei ole resursseja eikä osaamista rekrytointiin. • Tulisikin löytää yhteisiä keinoja työssäoppimisen laajempaan toteuttamiseen pienyrityksissä. Tulisi myös löytää joustavia ratkaisuja rekrytointikynnyksen madaltamiseksi.

  5. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelman taustalla mm. • Suhdannetilanteet • Vetovoimakysymykset • Alueiden vetovoimassa eroja • Eri ammatit suosituimpia kuin toiset • Yritysten imago • Palkkaus vaikuttaa vetovoimaan • Työnvälitysjärjestelmän jäykkyydet • Korkea sosiaaliturvan taso • Työehtosopimusjärjestelmän jäykkyydet • Koulutustarjonta ei kohtaa kysyntää • Pääkaupunkiseudun hintataso • Pitkät koulutusajat • Korkea opintojen keskeyttämisaste • Kannusteiden puute opintotukijärjestelmässä • Jne.

  6. Mielestäsi parhaat keinot työvoiman saatavuuden parantamiseksi?

  7. Nuoret ammatillisessa koulutuksessa • Ammatillisen koulutuksen suosio kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tehty yhdessä voimakkaasti työtä vetovoiman lisääntymiseksi • Mahdollisimman moni nuori tulisi saada työelämään valmistumisen jälkeen. Nyt työttömyysprosentti aivan liian suuri (yli 10 %) • Edelleen kuitenkin lähes 6 % ikäluokasta ei hae toisen asteen koulutukseen peruskoulun jälkeen. • Opinto-ohjaukseen lisäresursseja. Moniammatillista yhteistyötä tiivistettävä (esim. nuorisotyö, sosiaalitoimi, koulutoimi • Ammatillinen perustutkinto suoritetaan keskimäärin 21 -vuotiaina (saman ikäisinä kuin korkea-aste vasta aloitetaan) • Työelämään siirtymisen näkökulmasta ammatillinen koulutus on ylivoimaista

  8. Aloituspaikat ja 1. sijaiset hakijat ammatilliseen koulutukseen kevään yhteishaussa v. 2005-2011

  9. Ammatillisen koulutuksen läpäisyaste on aivan liian pieni ja myös keskeyttämisaste on liian korkea (vaikka lukuja on viime vuosina pystytty pienentämään). Esimerkiksi vuonna 2000 opintonsa aloittaneista vain 73,2 % oli suorittanut tutkinnon vuoden 2007 loppuun mennessä. Lukuvuoden 2006-2007 aikana yli 10 % nuorista keskeytti opintonsa. • Kun huomioidaan, että osa ikäluokasta ei hae koulutukseen. Kymmenes keskeyttää vuosittain opintonsa ja neljännes ei valmistu edes seitsemän vuoden aikana, niin voi vain todeta, että ammatillisella koulutuksella on erittäin suuri haaste nuorten ammattiin kouluttamisessa ja ammattitaitoisen työvoiman tuottamisessa yhä pienenevään työvoimaan.

  10. 15-29-vuotiaiden opinnoissa olevien osuus työvoimasta Pohjoismaissa vuosina 2005 ja 2008 Lähde: OECD 2010

  11. Oppisopimuskoulutus yrittäjien näkökulmasta • Oppisopimuskoulutus on edelleen työelämälähtöinen, taloudellinen ja tehokas ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto. Pienyrittäjille se tarjoaa todellisen rekrytointiväylän. • Oppisopimuskoulutus on vetovoimaisuuden parantamiseksi tarvitaan jatkuvaa yhteistyötä. • Viime vuosina oppisopimuskoulutus on painottunut erityisesti työssä olevan henkilöstön lisäkoulutusmuodoksi. Uusien työpaikkojen syntyminen on jäänyt vähäiseksi. • Oppisopimuksen työsuhdeluonteesta johtuen työnantajariskit koetaan usein liian korkeiksi. • Oppisopimuskoulutukseen liittyvän viranomaisyhteistyön tulisi olla mahdollisimman tehokasta (opso viranomaiset keskenään sekä työhallinto). • Yhteistyö Suomen Yrittäjien, Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n ja OKM:n kanssa on erinomaista. • Emme saa kuitenkaan pysähtyä tähän – tarvitsemme edelleen kohdennettuja kampanjoita.

  12. Kehittämis- ja palvelutehtävä yrittäjien näkökulmasta (TYKE) • Miten kohdentuu pienyrityksiin ? Lain 1 §: laissa mainitulla kehittämis- ja palvelutehtävällä ”tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamis- ja kehittämispalveluja”. • Miten hankkeiden toteutuksen myötä syntyneet uudet toimintamallit ja parhaat käytännöt saadaan tehokkaasti käytäntöön ja miten kohdistetaan jatkossakin pienyrityksiin • Koulutuspalvelujen hyödyntäminen pienyrityksissä on usein sattumanvaraista. Onko tarvetta viestinnän lisäämiseen ja yrittäjien ja oppilaitoksien yhteistyösopimukseen ? • Pienyritysten yrittäjillä ja avainhenkilöillä on vaikeuksia irtaantua yrityksestään edes koulutuksensa ajaksi. Tästä syystä oppiminen on vietävä enemmän työpaikoille. • Pienyritysten palvelutarpeet (myös koulutuspalvelut) ovat usein pieniä ja kestoltaan lyhyitä. Tästä huolimatta palvelutarjonta on erittäin vahvasti tutkintotavoitteista ja hankelähtöistä.

  13. Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä…- kehitys, Suomi Yrittäjä Lähde: Flash Eurobarometer 283, 2010.

  14. Nuoret ja yrittäjyys • Suomalaiset nuoret ja alle 35-vuotiaat suhtautuvat yrittäjyyteen myönteisesti. • Lähes puolet nuorista pitää yrittäjyyttä houkuttelevana ura- ja ammattivaihtoehtona. Kolme neljästä pärjäisi mielestään yrittäjänä. Joka kolmas nuori on harkinnut yrittäjäksi ryhtymistä. • Nykyisellään noin joka kymmenes työelämässä mukana oleva ryhtyy yrittäjäksi. • Nyky-yhteiskunnassa on runsaasti mahdollisuuksia yrittämiseen. • Yrittäminen on varteenotettava ammatti- ja uravaihtoehto. Mitä pitäisi tehdä, että yhä useampi nuori ryhtyisi yrittäjäksi?

  15. Yrittäjien näkökulmia ammatillisen koulutuksen kehittämiseen • Koulutuksen vastattava nopeasti muuttuviin olosuhteisiin • Työelämän palvelutehtävän kehityttävä yrityslähtöisesti • Osaamisen oltava riittävää – tutkinto mahdollistaa työn aloittamisen • Oppiminen työelämän kaltaista; opiskelu- ja harjoittelujaksojen tasapaino • Nuorten perus/kansalaistaitojen alkukartoitus tarpeen • Erikoistumisjaksojen sisältöihin enemmän yrittäjyyttä ja yritysten tarpeita • Yritysten, oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten välinen yhteistyö • Opettajien TET, ym. työelämäjaksot • Työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen tarvitaan pk-yrityksille soveltuvia malleja • Lisää oppisopimuspaikkoja, näyttötutkintoja ja pk-yritysten yhteisiä kehittämisen ja koulutuksen toteutustapoja • Koulutustarjonnasta yhtenäinen alueellinen kuva ja palvelumalli • Alueen koulutustarjonnan kokonaisuutta hahmottava ennakointi- ja ohjausjärjestelmä tarpeen

  16. Kohdistuuko yrityksesi työvoimatarpeet ensisijassa henkilöihin, jotka ovat?

More Related